Vanhempia valtuustoaloitteita ja valtuustokyselyjä

​

Valtuustoaloite diakoniapalvelukeskuksen mahdollistamiseksi Tampereella

​

Tampereen seudulla toimii useita järjestöjä, yhteisöjä ja kolmannen sektorin yhdistyksiä, jotka tekevät työtä köyhien, pienituloisten, asunnottomien, päihde – ja mielenterveyskuntoutujien, vankilasta vapautuneiden ja yksinäisten ihmisten auttamiseksi. Diakoniatyötä tehdään hajallaan eri puolilla Tampereen seutua erikokoisissa ja -varusteisissa tiloissa. Yksi tärkeä auttamiskeskus on ollut Tampereen seurakuntayhtymän asunnottomien päiväkeskus Musta Lammas, joka on matalan kynnyksen tukipiste päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Päiväkeskuksen tilat myydään, joten se joutuu etsimään uuden paikan keskustan tuntumasta.

​

Suomessa on noin 714 000 köyhää ihmistä. Köyhyys tai syrjäytymisriski koskettaa jo 854 000 suomalaista. Köyhiksi lasketaan kaikki ne, jotka tienaavat alle 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Suomalaisista 13 % oli pienituloisia vuonna 2011. Pienituloisia ovat henkilöt, joiden tulot yhden hengen kotitaloudessa ovat alle 13 700 euroa vuodessa, noin 1 140 euroa kuukaudessa. Vuonna 2012 Tampereella oli liki 40 000 pienituloista henkilöä eli 18,3 % kuntalaisista. Suomessa hieman alle 15 % lapsista on vaarassa luisua köyhyyteen ja yhteiskunnan ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa noin 158 000 alle 18-vuotiasta suomalaislasta. Tampereella on poikkeuksellisen paljon köyhyyttä. Koko maan köyhyysaste on n. 13,2 %, Tampereella se on peräti 19 %. Köyhien määrä on kaksinkertaistunut Tampereella 10 vuodessa. Valitettavasti köyhyys myös periytyy sukupolvelta toiselle, köyhien vanhempien lapset ovat usein myös köyhiä. Viime vuoden huhtikuussa julkaistun, tamperelaisen kyselytutkimuksen mukaan ilmainen ruoka-apu on monen tamperelaisen pärjäämisen kannalta välttämätöntä. Ruokajonoissa on työttömiä, opiskelijoita, yksinhuoltajia, maahanmuuttajia, vanhuksia ja myös työelämässä mukana olevia, joilla palkka ei riitä elämiseen.

​

Monet järjestöt toivovat, että he voisivat tehdä auttamis – ja vertaistukityötä yhdessä ja yhteistyössä toisten kanssa organisoiduissa ja valvotuissa tiloissa. Auttamistyö koostuisi mm. ruoka- ja vaateavusta, elämänhallinnan opettelusta, tuesta ja neuvonnasta. Myös vankilasta vapautuvat tarvitsevat monenlaista tukea.

​

Esitän, että Tampereen kaupunki mahdollistaisi järjestöjen tärkeän, myös ennaltaehkäisevän, auttamistyön tarjoamalla kohtuuhintaisen tilan diakoniapalvelukeskukseksi keskustan läheisyydestä. Samoihin tiloihin voisi sijoittaa myös velkaneuvonnan tiloja, sosiaali- ja terveyspalveluja ym. tuki- ja neuvontapalveluja. Diakoniapalvelukeskuksen suunnitteluun tulee ottaa mukaan halukkaat järjestöt sekä mahdollisesti seurakuntayhtymä.

​

Tampereella 12.5.2014

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

​

​

 

Valtuustoaloite peruskoulujen turvallisuuskyselyn tulosten hyödyntämisestä toimenpide– ja aikataulusuunnitelman avulla

​

Tampereen kaupunki teki marraskuussa 2013 peruskoulujen oppilaille, henkilöstölle ja huoltajille laajan kyselyn sähköisesti. Edellisen kerran kysely tehtiin vuonna 2010. Osana kyselyä toistettiin vuonna 2010 tehty Turvallisuuskysely.  Kysely oli osa Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan 24.10.2013 hyväksymää perusopetuksen arviointisuunnitelmaa. Perusopetuksen laadun arvioinnin kannalta keskeisiksi teemoiksi on nostettu seuraavan aikataulun mukaisesti neljä teemaa:                                            

1. Oppilaiden hyvinvointi ja turvallisuus: lukuvuosina 2009-2010 ja 2013-2014                                           

2. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö: lukuvuosina: 2010-2011 ja 2014-2015               

3. Monipuolinen, kattava ja joustava palvelutarjonta: lukuvuosina 2011-2012 ja 2015-2016

4. Oppilaan oppimien ja kasvu: lukuvuosina 2013-2014 ja 2016-2017 

Lukuvuoden 2013- 2014 teemana on aikataulun mukaan oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi. Turvallisuutta arvioitiin fyysisen ympäristön, henkilöstön, toimintakulttuurin,vuorovaikutuksen, kerhotoiminnan sekä turvallisuuteen liittyvien varautumisen ja suunnitelmien näkökulmasta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan omasta näkökulmastaan mm. lapsen koulutilojen ja välituntien turvallisuutta, koulun ilmapiiriä, toimintakulttuuria, oppilaan ja huoltajan osallistamista sekä yhteistyötä koulun ja kodin välillä. Lisäksi pyydettiin arvioita koulun järjestämästä kerhotoiminnasta, koulutilojen viihtyisyydestä sekä varautumisesta vaaratilanteisiin. Henkilöstöltä kysyttiin lisäksi heidän näkemystään moniammatillisesta yhteistyöstä ja tuen tarpeessa olevien oppilaiden opettamisesta, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksesta sekä oppilashuollosta.

Kyselyyn saatiin yhteensä 7960 vastausta. Kysely oli suunnattu kaikille perusopetuksen oppilaiden huoltajille sekä koulujen henkilöstölle. Lisäksi kyselyyn vastasivat luokkien 3, 5, 7 ja 9 oppilaat. Kyselyn perusteella saatiin selkeitä kehittämiskohteita, joihin tulee puuttua :

-       ryhmäkokoja pitäisi edelleen pienentää

-       henkilöstön vaihtuvuus on huoltajien mukaan liian suurta

-       terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin palveluita ei ole riittävästi saatavilla

-       huoltajilla ja oppilailla ei ole kovin paljon mahdollisuuksia osallistua koulun toiminnan suunnitteluun

-       kodin ja koulun välistä aitoa vuorovaikutusta tulee tukea ja etsiä siihen uusia toimintamalleja

-       koulujen työrauha koetaan edelleen melko huonoksi, siinä ei ole tapahtunut muutosta

-       koulut eivät puutu riittävästi kiusaamiseen

-       oppilaiden mielipiteitä ei oteta riittävästi huomioon

-       oppilaiden ja henkilöstön osalta järjestyssääntöjen noudattamisessa koettiin olevan puutteita. Järjestyssääntöjä tulee kouluilla päivittää ja ottaa suunnitteluun mukaan myös oppilaat ja huoltajat. Järjestyssäännöistä tiedottamiseen tulee kiinnittää myös enemmän huomiota.

-       henkilöstön työssä jaksamista tulee tukea

-       huoltajat kokevat saavansa vähän tietoa koulun turvallisuuteen liittyvistä asioista

-       huoltajat haluavat säännöllisesti tietoa koulun tapahtumista ja toiminnasta

-       koulun kerhotoiminnasta ei ole riittävästi tietoa (muut kuin aamu- ja iltapäiväkerho)

-       koulujen pihoja pidetään virikkeettöminä

-       oppilaiden saattoliikenteessä on pulaa turvallisista ja sopivista paikoista koulujen lähistöllä

Koulukohtaisten tulosten työstäminen on aloitettu 13.3.2014 rehtoreiden arviointiseminaarissa. Koulukohtaiset tulokset käydään kouluilla läpi kevään 2014 aikana ja niiden pohjalta kirjataan kehittämiskohteita koulujen lukuvuosisuunnitelmiin 2014-2015. Lisäksi tuloksista tiedotetaan oppilaita ja huoltajia.

Esitän edellisten toimenpiteiden lisäksi, että turvallisuuskyselyn tulosten perusteella laaditaan yksityiskohtainen toimenpide- ja aikataulusuunnitelma epäkohtien poistamiseksi / parantamiseksi; kehittämiskohteiden kirjaaminen ei yksin riitä. Yhteistyötä tulisi tehdä koulujen, oppilaiden, vanhempainyhdistysten, huoltajien ja henkilöstön kanssa. Lisäksi esitän, että tulevaisuudessa kyselykokonaisuuksiin otetaan mukaan omina kokonaisuuksina sekä psyykkinen että fyysinen turvallisuus. Kyselyyn sekä kehittämistoimintaan mukaan tulisi ottaa sekä Lasten Parlamentti että Tampereen Nuorisofoorumi.

 

Tampereella 14.4.2014

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

​

​

​

 

 

 

Valtuustoaloite Kämmenniemen, Terälahden ja Sorilan päiväkotilasten puheterapian järjestämisestä

​

 

Teiskon (Kämmenniemi, Terälahti) ja Sorilan alueiden päiväkotilasten puheterapian saannissa on vaikeuksia. Kaikki vanhemmat eivät kykene kuljettamaa lastaan Tipotielle, puheterapeuttien vastaanotolle, vaikka tarvetta puheterapialle olisi. Varsinkin kaupungissa työssäkäyvien ja linja-autolla kulkevien vanhempien lapset voivat jäädä ilman tarvitsemaansa puheterapiaa, joka voi vaikuttaa koko elämään.  Varsinkin Kämmenniemessä asuu paljon lapsiperheitä.   

Kämmenniemen päiväkodilla on olemassa huonetila. Puheterapeutti voisi käydä Kämmenniemen päiväkodilla ja vanhemmat toisivat lapsiaan Terälahdesta ja Sorilasta Kämmenniemeen. Vanhemmilla olisi huomattavasti lyhyempi matka kuljettaa lapsiaan kuin Tipotielle. Linja-auto kulkee arkena joka tunti molempiin suuntiin Pyynikintori- Kämmenniemi. Linja - auto pysähtyy koulun aukioloaikana koulun viereen.

Kämmenniemen ja Terälahden alueella 3 lasta käy säännöllisesti puheterapiassa. Kuitenkin yli 20 lasta tarvitsisi puheterapiaa, mutta vanhemmat eivät pysty kuljettamaan lapsiaan puheterapiaan.

Sorilassa yksi lapsi käy säännöllisesti puheterapiassa. Lisäksi 9 lapsella olisi tarve puheterapiaan, mutta matka on yksi keskeinen este, miksi lapset eivät voi käydä puheterapiassa. Kämmenniemen, Sorilan ja Terälahden alueilla on lisäksi 7-8 esiopetusikäistä lasta, jotka tarvitsevat säännöllistä puheterapiaa.

Puheterapiapalveluun sisältyy lasten, heidän vanhempiensa sekä muun lähiympäristön ohjausta ja konsultointia. Puheterapiaan kuuluu myös puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen suunnittelua sekä ohjausta. Ohjauskäyntejä näin ollen vanhempien ja henkilöstön kanssa tarvitaan. Syksyllä 2013 ei kuitenkaan toteutuneita käyntejä ole juurikaan ollut. Tarve puheterapian kartoitus- ja ohjantakäyntiin olisi kuitenkin ollut arviolta 10 lapsella.

​

Esitän, että Kämmenniemen, Terälahden ja Sorilan päiväkotilasten puheterapia järjestetään Kämmenniemen päiväkodilla ja että välttämättömät vanhempien ohjauskäynnit otetaan käyttöön.

​

Tampereella 20.1.2014

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

​

​​Valtuustoaloite yhteistyön lisäämisestä Tampereen Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin kanssa

​

 

Tampereen kaupunki on antanut lapsinäkökulmasta pormestaritasoisen pysyväismääräyksen vuonna 2008. Sen mukaan lapsinäkökulma on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa, erityisesti kaupunkikehityksen kannalta strategisesti merkittävissä asioissa. ”Muistan lapsinäkökulman” -tarra muistuttaa päätöksentekijöitä asiasta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen istuntosaleissa.

Lapsinäkökulmassa tulee ottaa huomioon lapsen ja nuoren mielipide eikä aikuisen ajatuksesta siitä, mitä lapset ja nuoret mahdollisesti ajattelevat. Tampereella korostetaan asioiden valmisteluvaiheessa tapahtuvaa lasten ja nuorten kuulemista, jota kautta lapsi ja nuori kokee valmisteltavan asian omakseen. 

Tamperelaiset lapset ja nuoret ovat mukana valmistelussa erityisesti heille suunnattujen edustuksellisten elinten avulla. Tampereen Lasten Parlamentin (TLP) ja Tampereen Nuorisofoorumin (TNF) kautta saavutetaan koulujen oppilaskunnista lapsia ja nuoria, jotka ovat eri-ikäisiä, asuvat eri asuinalueella tai ovat kiinnostuneita tietyistä asioista.

​

Viime vuosina lapset ja nuoret ovat osallistuneet muun muassa erilaisten viheralueiden, leikkipaikkojen, kouluverkon, aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kouluruoan suunnitteluun.Lisäksi Tampereen Nuorisofoorumin nimetyillä jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuustossa ja Lasten- ja nuorten palvelujen, Sivistys-ja elämänlaatupalvelujen, Osaamis- ja elinkeinopalvelujen ja Yhdyskuntalautakunnan kokouksissa sekä myös  Toisen asteen koulutuksen, Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen sekä Tampereen Ateria liikelaitoksen johtokunnissa. Jokaiseen näistä Nuorisofoorumilla on mahdollisuus osallistua kahdella edustajalla.

​

Tampereen Lasten Parlamentti (TLP) on vuonna 2001 Tampereelle perustettu alakoululaisten lasten oma vaikuttamiskanava. Sen tavoitteena on saada alakouluikäisten lasten mielipiteet kuuluviin tamperelaisessa päätöksenteossa. Tampereella toimii myös Nuorisofoorumi ( nuorisovaltuusto), joka tarjoaa osallistumis – ja vaikuttamiskanavan yläasteikäisille 8-9 luokkalaisille ja toisen asteen opiskelijoille (lukio, ammattikoulu). Sen avulla pyritään saamaan nuorten ääni kuuluviin päätöksenteossa. Aikaisempina vuosina valtuustoryhmistä on valittu mm. yhteyshenkilöt Nuorisofoorumin ja valtuutettujen yhteydenpitoa tiivistämään. Yhteyshenkilöillä on ollut mahdollisuus esim. osallistua Nuorisofoorumin hallituksen kokouksiin. Valitettavasti tämä käytäntö on hiipunut viime vuosina. Lisäksi säännölliset kutsut valtuutetuille molempien tahojen suurkokouksiin on jäänyt toteutumatta. Erityisesti Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan sekä Osaamis- ja elinkeinopalvelujen lautakunnan jäsenten olisi hyvä saada säännöllistä informaatiota em. elinten toiminnasta. Vaikka molemmissa lautakunnissa on Nuorisofoorumin edustus, ei kokouksissa aikataulullisista syistä ehditä ja voida paneutua Nuorisofoorumin toimintaan. Päättäjille tulisi tarjota mahdollisuuksia tutustua toimintaan tiedotteiden, toimintakertomusten ja toimintasuunnitelmien kautta sekä konkreettisia osallistumismahdollisuuksia kokouksiin ja tapahtumiin. Tampereen kaupungin tulee myös huolehtia, että tulevaisuudessa kuntarakenneuudistuksen myötä lasten ja nuorten edustus päätöksentekoelimissä ei tule heikentymään.

​

Esitän, että Tampereen kaupunki tiivistää yhteistyötään ja etsii uusia yhteistyömuotoja Tampereen Lasten Parlamentin ja Nuorisofoorumin kanssa elävöittämällä yhteyshenkilökäytäntöä sekä ottamalla em. elinten edustajat tiiviimmin mukaan jo kaupungin päätöksenteon valmisteluvaiheessa, ei vasta päätöksentekovaiheessa. Lisäksi esitän, että käynnistetään yhteisiä ja säännöllisiä suunnittelupalavereja eri yhteistyön muodoista Tampereen kaupungin ja em. elinten edustajien kanssa.

​

Tampereella 16.12.2013

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

​

​

Valtuustoaloite joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi kampanjan avulla

​

 

Helsingin seudun liikenne (HSL) käynnisti keväällä 2013 kampanjan houkutellakseen uusia matkustajia maksuttomilla matkoilla. HSL kannusti ottamaan kevätlomaa autoilusta ja tarjosi autoilijoille kahden viikon kyydit maksutta. Kampanjalla pyrittiin houkuttelemaan uusia matkustajia joukkoliikenteen käyttäjiksi. Lisäksi haluttiin saada perinteisesti haasteellinen autoilijakohderyhmä testaamaan joukkoliikennettä. Vahvoihin ennakkoasenteisiin ja pinttyneisiin tapoihin haluttiin muutosta. Haluttiin myös kasvattaa matkakorttiasiakkaiden määrää ja saada uudet asiakkaat myös jatkossa käyttämään joukkoliikennettä.

Kampanjan aikana 8.4.–12.5. 2013 autoilijat voivat tilata netistä HSL:n matkakortin maksutta. Postitse kotiin toimitettavaan korttiin oli ladattu 14 päivän kausilippu ilmaiseksi ilman korttimaksua. Edun arvo oli 55,10–77,50 euroa. Sitä tarjottiin uusille asiakkaille eli sellaisille HSL- alueen asukkaille, joilla ei ole ennestään HSL:n henkilökohtaista matkakorttia tai jotka eivät ole käyttäneet korttiaan kolmeen vuoteen. Maksuttoman matkakortin saadakseen tuli olla 18 vuotta täyttänyt ja asua HSL- alueella. Kampanjan tavoitteena oli kasvattaa matkakorttiasiakkaiden määrää useilla tuhansilla ja saada uudet asiakkaat myös jatkossa käyttämään säännöllisesti matkakorttia joukkoliikenteessä. Matkakortilla matkustaminen tulee selkeästi edullisemmaksi kuin kertalipulla. Mitä suurempi osa matkoista tehdään joukkoliikenteellä, sitä ruuhkattomampaa, sujuvampaa ja turvallisempaa liikenne on, kampanjassa todettiin.

​

Kampanja oli osa HSL:n uusasiakashankintaprojektia. HSL:n projektissa luotiin uusiasiakashankintaan uudenlaisia toimintamalleja, joilla pyritään vaikuttamaan ihmisten kulkutapavalintoihin. Lisäämällä
joukkoliikenteen käyttöä vähennetään yksityisautoilun aiheuttamia haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten päästöjä, ruuhkia ja melua. Lisäksi HSL aloitti kanta-asiakkaille tarkoitetun asiakasohjelman kehittämisen, joka on tarkoitus lanseerata vuonna 2015.  Asiakasohjelman tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen asiakasmääriä, kannustaa asiakkaita rekisteröitymään HSL:n asiakkaaksi ja sitouttaa olemassa olevat asiakkaat entistä vahvemmin joukkoliikenteen käyttäjiksi.

​

Kampanjan tulokset olivat erinomaiset: matkakorttitilauksia saatiin 33 934 kpl ja niitä toimitettiin 28 473 kpl (tavoite oli 7500). Kaikki tilaajat eivät täyttäneet kampanjan ehtoja: tilaajista 16%:lla ( 5 461) oli kortti ennestään tai he eivät asuneet HSL- alueella.

​

Kampanjasivuilla oli yli 95 000 kävijää, joista 35 % teki tilauksen. Kampanjan avulla saatujen uusien käyttäjien ja lataajien avulla kampanja maksoi itsensä takaisin kahdessa kuukaudessa.

​

Ympäristöministeriö osallistui 40 000 eurolla kampanjan kustannuksiin (KULTU- ohjelman kautta). Vain 20 asiakasta 28 000:sta muutti annetun ilmaiskauden arvoksi, mutta moni osti arvoa lisää kortille. Kampanja tavoitti hyvin erityisesti yli 30-vuotiaat helsinkiläiset miehet.

​

Kampanjaa mainostettiin laajasti lehdissä, netissä ja radiossa; myös mediatiedotteilla, sähköisillä asiakas- ja sidosryhmäkirjeillä. Esitän, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta toteuttaa samankaltainen kampanja Tampereella joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja joukkoliikenteen käyttäjien lisäämiseksi.

​

​

Tampereella 21.10.2013

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu  ( sd )

​

Valtuustoaloite aktiivipassin käyttöönottamiseksi Tampereella

​

Vuoden 2006 syksyn aikana heräsi silloisten valtuutettujen keskuudessa ajatus aktiivipassin käyttöönotosta Tampereella. Vuoden 2007 talousarviossa (s. 117) päätettiin, että joukkoliikenteen lippu-uudistuksen yhteydessä selvitetään vähävaraisille tarkoitetun alennuslipun, ns. aktiivipassin käyttöönotto ja mahdollisuudet yhdistää se muihin TKL:n alennuslippuihin. Käytännössä aktiivipassiasia ei ole kuitenkaan vuosiin edennyt mihinkään suuntaan.

​

Useat kaupungit Suomessa ovat selvittämässä ns. aktiivipassin käyttöönottoa. Sillä tarkoitetaan alennuskorttia, jonka kaupunki voi myöntää syrjäytymisvaarassa oleville, pitkään toimeentulotukea
saaneille. Passilla voisi saada alennuksen esimerkiksi uimahalleissa, kuntosaleilla, kulttuuritapahtumissa ja joukkoliikenteessä. Alennus voisi olla esimerkiksi 50 prosenttia.

​

Aktiivipassi on käytössä jo monessa Keski-Euroopan maassa. Se perustuu ajatukseen, että matala tulotaso ei saa olla esteenä ihmisten monipuoliselle osallistumiselle, aktiiviselle elämälle ja itsestä
huolehtimiselle. Liikenteen ja liikunnan ohella se koskee useissa maissa myös terveys- ja kulttuuripalveluja.

​

Suomessa on 700 000 köyhää ihmistä. Köyhiksi lasketaan kaikki ne, jotka tienaavat alle 60 % väestön mediaanitulosta. Suomalaisista 13 % oli pienituloisia vuonna 2011.  Pienituloisia ovat henkilöt, joiden tulot yhden hengen kotitaloudessa ovat alle 13 700 euroa vuodessa, noin 1 140 euroa kuukaudessa. Köyhien määrä on Tampereella tuplaantunut vuodesta 2000.

​

Tyyne Hakkaraisen köyhyysselvitys valmistui vuonna 2009. Se sai alkunsa valtuutettujen Aila Dündar-Järvisen ja Jari Heinosen valtuustoaloitteesta, jossa esitettiin, että Tampereen kaupungin tulee tehdä selvitys kaupunkiköyhyydestä ja luoda köyhyyden vastaisen toimintamalli. Tampereella marssittiin 25.5.2013  köyhien oikeuksien puolesta ja keskustorille kokoontunut Kuule köyhää päivän kansalaiskokous teki kansalaisaloitteen Tampereen kaupungille Aktiivipassin käyttöönotosta. Ajatus sen käyttöönotosta on pyörinyt Tampereen kaupungin hallinnossa jo vuosia.

​

Tampereella on pienituloisia eli alle 13 700 euroa (eli vähän yli 1000 euroa kuukaudessa) ansaitsevia 40 000. Pienituloisten osuus (köyhyysaste) koko väestöstä on Tampereella n. 20%. Kaupunkiympäristö on huono-osaisille haasteellinen asuinpaikka: asumis- ja elinkustannukset ovat korkeat, liikkuminen on hankalaa ja kallista. Kuitenkin myös huono-osaisten on kyettävä liikkumaan. Palvelut eivät ole asuinpaikan vieressä, kulttuuritarjonta, ystävät, harrastukset jne. ovat usein toisessa kaupunginosassa tai keskustassa.

Lippujen hinnat rajoittavat  monien mahdollisuuksia osallistua, käyttää palveluja, harrastaa ja tavata muita ihmisiä.

​

Esitämme aloitteessamme, että Tampereella otetaan käyttöön pienituloisten aktiivipassi, jonka hinta on 10 euroa kuukaudessa. Tuloraja aktiivipassissa on virallisen köyhyysrajan taso (60 prosenttia mediaanitulosta eli keskitulosta).

​

Tampereella 16.9.2013

Aila Dündar-Järvinen                        Jari Heinonen

Kaupunginvaltuutettu (sd)                 Kaupunginvaltuutettu (skp)

​

Valtuustoaloite harmaan talouden selvityksen tekemisestä

​

Harmaa talous tarkoittaa muuten laillista liike- tai yritystoimintaa, josta ei kuitenkaan suoriteta lakisääteisiä maksuja tai veroja, esimerkiksi ennakonpidätyksiä tai sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Euroopan Unioni laskee harmaaseen talouteen kuuluvaksi myös laittoman siirtolaisuuden ja laittoman kaupan. Tilaajavastuulaki edellyttää, että tilaaja huolehtii lain noudattamisesta. Harmaa talous vääristää kilpailua ja heikentää veropohjaa ja yhteiskuntamoraalia. Työntekijöille harmaa talous merkitsee palkkojen ja työehtojen polkemista. Harmaata taloutta esiintyy tyypillisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennusalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla ja kuljetusalalla.

​

Harmaan talouden laajuutta arvioidaan esimerkiksi 16.6.2010 ilmestyneessä eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa, joka on Suomen tähän asti laajin tutkimus harmaasta taloudesta. Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä 10–14 miljardia euroa vuonna 2008. Harmaaseen talouteen liittyy usein myös muuta rikollista toimintaa. Se voi olla esim. rahanpesua ja veroparatiisien hyödyntämistä. Toisaalta se voi olla työsuojelun laiminlyöntiä tai sosiaaliturvan väärinkäyttöä.

​

Kunta voi yhteistyössä verohallinnon kanssa ajaa tiedot ristiin ja tarvittaessa seulaan jääneet yritykset käydään vielä lävitse yksitellen. Verottajan oikeudet ja mahdollisuudet tietojen ristiinajoon lisääntyivät vuoden 2011 alussa.

​

Esim. Helsingin kaupunki on jo teettänyt tällaisen selvityksen ja se toi julki huomattavia epäselvyyksiä julkisten töiden teettämisessä ja hankinnoissa. Pelkästään Helsingin kaupungin rakennusviraston urakoista oli 11 prosentissa mukana yritys, joka jäi verottajan seulaan.

​

Harmaan talouden torjunnan kokonaisuuteen liittyy myös 1.9.2012 voimaan tullut urakoitsijan velvollisuus huolehtia siitä, että kaikilla on rakennustyömaalla kuvallisessa tunnisteessa myös veronumero.

Esitän, että Tampereen kaupunki tekee harmaan talouden selvityksen käyttämistään yrityksistä yhteistyössä verohallinnon kanssa. Mikäli selvityksessä löytyy yrityksiä ja yhteisöitä, jotka eivät maksa lainmukaisia palkkoja, sosiaalivakuutusmaksuja ja veroja, kaupunki lopettaa hankinnat niiltä.

​

Tampereella 16.9.2013

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

​

​

 

 

Valtuustoaloite Tampereen kaupungin perheneuvolan palvelujen saavutettavuudesta ja jonojen purkamisesta

​

Tampereen kaupungin perheneuvola täyttää tänä vuonna 70 - vuotta. Tampereen perheneuvolan palvelut ovat olleet viime vuosina yhä kysytympiä. Monet perheet hakevat perheneuvolasta tukea, neuvoja ja apua kasvatustehtävään tai perheen ongelmatilanteisiin. Perheneuvolaan otetaan yhteyttä esim. jos lapsi oireilee, lapsella on vaikeuksia päiväkodissa / koulussa, vanhemmat ovat huolissaan lapsen käyttäytymisestä, sosiaalisesta selviytymisestä, kehityksestä, mielialasta tai jos perheessä on ristiriitoja; traumaattisia tapahtumia ( kuolema, onnettomuus, sairaus ). Tukea saa myös parisuhdekriiseissä, jos perheessä harkitaan eroa tai tarvitaan apua erosta selviämiseen. Lasten asioissa palvelut on tarkoitettu alle 13-vuotiaille. Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä, vaan asiakas voi itse ottaa yhteyttä hakiessaan apua.

Perheneuvolassa etsitään yhdessä perheen kanssa ratkaisuja huolenaiheisiin. Työmuotoja ovat arviointi, lapsen kasvuun, kehitykseen ja tunne-elämään liittyvät tutkimukset, erilaiset terapiat ja perheasioiden sovittelu. Perheasioiden sovittelu on vapaaehtoinen keskustelumahdollisuus avio- tai avoeroa miettiville, erojärjestelyjä tekeville, jo eronneille ja puolisoille, jotka päätyvät jatkamaan yhdessä. Sovittelupalvelu on tarkoitettu tamperelaisille perheille, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia.

Perheasioiden sovittelussa voidaan sopia myös lasten tapaamisten järjestelystä. Perheneuvolan sovitteluasiakkaiden kanssa lasten huolto- ja tapaamissopimus voidaan laatia ja vahvistaa perheneuvolassa.

Perheneuvolan palvelut ovat maksuttomia. Perheneuvolan lastenpsykiatrit, psykologit ja sosiaalityöntekijät työskentelevät moniammatillisissa työryhmissä. Perheneuvolan palvelujen kysyntä on viime vuosina kasvanut. Kaikkein kiireisimmissä tilanteissa aika pystytään järjestämään 2-3 viikossa, mutta pisimmillään palveluita voi joutua odottamaan yli puoli vuotta.

​

Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2012 mukaan perheneuvolan jonot ovat Tampereella olleet jo pitkään kohtuuttoman pitkät. Kiireettömässä tilanteessa asiakas voi joutua odottamaan perheneuvolaan pääsyä jopa 8 kuukautta. Kiireellisissä asioissa aika järjestyy kuitenkin nopeammin. Sosiaaliasiamies toteaa, että tämä 8 kuukautta on kohtuuton aika odottaa palveluihin pääsyä. Jos perheneuvolan aikaa joutuu odottamaan pitkään, saattaa tilanne kriisiytyä tai sitten apu saattaa tulla myöhässä. Sosiaaliasiamies ehdottaa, että perheneuvolan palveluja tulee kehittää niin, ettei jonotilanne ole asiakkaille kohtuuton. Resursseja tulee tarkistaa, jotta kaikki apua tarvitsevat saavat perheneuvolan palvelua oikea-aikaisesti.

​

Esitän, että Tampereen kaupungin perheneuvolan palveluja tulee kiireellisesti parantaa ja jonot purkaa niin, että tamperelaiset perheet pääsevät perheneuvolan palvelujen piiriin ilman kohtuuttomia jonoja ja odotusaikaa. Riittävät ja oikea-aikaiset ennaltaehkäisevät perheneuvolan palvelut ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti tärkeitä.

​

Tampereella 27.5.2013

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu

​

Valtuustoaloite konsulttipalvelujen käytön selvittämisestä Tampereen kaupungissa

​

Tampereen kaupungin talous on kehittynyt huolestuttavaan suuntaan viime vuosina. Vuoden 2012 Tampereen kaupungin tilinpäätöksen tulos on 28,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilikauden tulos on 13,3 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 15,9 miljoonaa euroa edellistä vuotta heikompi. Säästöohjelmalla saavutettiin noin 11 miljoonan euron nettomenojen säästöt.Tampereen kaupungin talous on viime vuosina ajautunut rakenteelliseen epätasapainoon. Syynä epätasapainoon ovat verotulojen vähentyminen yhteisöverotuottojen alenemisen myötä, valtionosuusleikkaukset ja toimintamenojen liian reipas kasvu. Talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia kaupungin toiminnassa.Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi kokouksessaan 2. huhtikuuta 2013 kymmenen rakenteellista muutosta jatkovalmistelun pohjaksi. Tilaajalautakuntien tulee käsitellä huhtikuun loppuun mennessä tarvittavat tasapainottamistoimenpiteet, joilla saavutetaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen edellyttämät säästötavoitteet.

 

Lautakunnat kohdentavat tasapainottamistoimet oman harkintansa mukaan. Lisämäärärahasta päättää kaupunginvaltuusto toukokuussa.  Ilman toimenpiteitä kaupungin talousarvion alijäämä tulee olemaan 45 miljoonaa euroa. Suurin menojen leikkaamisen kohde ovat kaikille yhteiset menot, 6 miljoonaa euroa. Tämä pitää sisällään hankinnat, mahdolliset toimipisteiden sulut, matkojen rajoittamisen, palkattomat vapaat, ylityökorvaukset ja rekrytointipäätösten keskittämisen organisaatioiden johtoryhmiin. Lauta- ja johtokunnat tekevät budjettimuutokset valtuustolle huhtikuun aikana ja budjettimuutokset käsitellään toukokuun valtuustossa. Arviointi tavoitteiden toteutumisesta ja tarvittavista jatkotoimista tehdään elokuussa. Jos talousarvion ylitystä ei ole onnistuttu pienentämään, kaupungin henkilöstön lomautuksista ja muista lisätoimista, esim. kunnallisveron korotuksesta joudutaan päättämään tuossa yhteydessä.Tampereen kaupunki käyttää melko runsaasti ulkopuolisia konsultteja erilaisiin arviointi-, suunnittelu- ja kehitystehtäviin. Ainakin yhdyskuntapalveluissa ja tilakeskuksessa konsulttipalvelujen ostot ovat vuosittain huomattavia. Erilaisten konsulttipalvelujen käytöstä kaupungin hallinnossa ja niiden kustannuksista ei kuitenkaan ole saatavilla selkeitä lukuja eivätkä kustannukset ole läpinäkyviä.

 

Suuret konsulttipalveluiden ostot luonnollisesti kilpailutetaan hankintalain mukaisesti ja pienemmät voidaan toteuttaa suorahankintana. Kaupunginvaltuustolla ei tällä hetkellä ole selkeää kuvaa kaupungin hallinnon eri portaiden käyttämien ulkopuolisten konsulttien määrästä, näiltä hankittujen palveluiden luonteesta ja näiden aiheuttamasta kustannusvaikutuksesta. Tässä taloudellisessa tilanteessa tulisi Tampereen kaupungin tilaamista konsulttipalveluista ja niistä aiheutuneista kustannuksista tehdä valtuustolle perusteellinen selvitys.Konsulttipalvelujen käytön rationalisointi ja mahdollisuuksien mukaan tapahtuva supistaminen olisi todennäköisesti iso säästökohde kaupungille.Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää nopealla aikataululla kaupungin hallinnon eri portaiden osalta konsultti- ja asiantuntijapalvelujen kustannukset ja tuo ne kaupunginvaltuuston tietoon.

​

Tampereella 15.4.2013

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

​

​

Valtuustoaloite omaishoidon tuen kriteereiden ja palkkioiden päivittämisestä

​

Omaishoidon tuen tarkoituksena on turvata paljon apua tarvitsevan henkilön kotona selviytyminen. Tuki on harkinnanvarainen etuus, jota myönnetään talousarviossa annetun määrärahan puitteissa. Tampereella omaishoidon tukea myönnetään Tampereella asuville hakijoille, joiden hoito on erittäin vaativaa ja/tai sitovaa. Hoitaja voi olla omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö.Omaishoidon tukeen kuuluu hoitopalkkio kunnan kanssa sopimuksen tehneelle hoitajalle ja hoidon turvaamiseksi tarvittavat palvelut, jotka määritellään hoidettavalle laadittavassa hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Lisäksi omaishoitajalle kuuluu lakisääteiset vapaapäivät hoitotyöstä. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Hoitajalla ei ole oikeutta lakisääteiseen vapaaseen sellaista kalenterikuukautta kohden, kun hoito keskeytyy yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä yli viideksi päiväksi.

 

Omaishoitajavapaan toteuttamiseksi kunta järjestää asiakkaan sijaishoidon. Vapaa järjestetään täysinä vuorokausina esim. palvelutaloissa tai palvelusetelillä. Palveluseteli on vaihtoehto niille asiakkaille, jotka eivät pidä lakisääteisiä vapaapäiviä täysinä vuorokausina.  Omaishoidon tuleen kuuluu myös tapaturmavakuutus ja työeläke eläkkeellä ollessa tehdystä työstä, jota voi hakea 68 vuotta täytettyään. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoidon tuesta laaditaan hoitajan ja kunnan välille toimeksiantosopimus, jossa määritellään sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet.Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta päätti lasten- ja nuorten (0-20 – vuotiaat) omaishoidon palkkioluokista kokouksessaan 4.12. 2008 pienin muutoksin. Lautakunta käsittelee salaisella esityslistalla omaishoidon tuen virkamiespäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset. Oikaisuvaatimuksissa otetaan kantaa mm. omaishoidon tukea alentaviin seikkoihin ja kriteereihin, joita Tampereen kaupunki käyttää alentaessaan omaishoidon tukea. Tukea alentavina seikkoina kaupunki pitää mm. kotiin annettavaa palvelua ja kodin ulkopuolista palvelua. Tampereen kaupunki on katsonut esim. vammaisen ja sairaan lapsen oppivelvollisuuden suorittamisen koulussa kodin ulkopuoliseksi palveluksi ja alentanut tällä perusteella omaishoidon tukea. Oppivelvollisuuden suorittamista koulussa ei kuitenkaan tulisi pitää omaishoidon tukea vähentävänä erityisenä omaishoidon tuen palveluna, koska se ei ole vapaaehtoista, vaan siihen sisältyy järjestämisvelvollisuus ja asiakkaan kannalta lain velvoite.

 

Esitän, että Tampereen kaupunki tuo lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnalle ja ikäihmisten palvelujen lautakunnalle nopealla aikataululla sekälasten – ja nuorten (0 - 20 – vuotiaat) että aikuisten ( 21 vuotta täyttäneet ) omaishoidon tuen kriteerit ja palkkioluokat päivitettäviksi.

​

Tampereella 18.3.2013

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

​

​

 

 

Valtuustoaloite irtaantumiseksi Rantaväylän pitkä tunneli-hankkeesta

Rantaväylän tunneli-hanke on ollut vireillä vuosikausia. Mitä enemmän hankkeesta on saatu teknisiä ja taloudellisia tietoja, sitä laajemmin kuntalaiset ovat alkaneet vastustaa hanketta. Eri tutkimustulosten perusteella tamperelaisten selvä enemmistö vastustaa hanketta. Kuntalaiset antoivat äänensä kuulua myös viime kunnallisvaleissa, minkä seurauksena tunnelin vastustajilla on enemmistö uudessa valtuustossa.

​

Kaupungin talous on ajautunut suuriin vaikeuksiin. Talous on alijäämäinen jo kolmatta vuotta peräkkäin. Samaan aikaan investointitarve ja -suunnitelmat ylittävät lähes kaksinkertaisesti nykyisen investointitason. Yhtälö on mahdoton. Asioita on laitettava tärkeysjärjestykseen. Tunnelin nettohinta tamperelaisille veronmaksajille on vähintään 100 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon Näsikallion erotasoliittymän rakentaminen ja rahoituskulut. Lisäksi tunneli rakennetaan Näsijärven pinnan ja pohjaveden ylätason alapuolelle ruhjeiseen kallioon, joten tunnelin rakentamisessa saattaa tulla arvaamattomia lisäkustannuksia.

​

Liikenteen vuoksi tunnelia ei tarvita. Liikennejärjestelmää voidaan kehittää muillakin tavoin. Vaihtoehtoja on, jos niitä halutaan selvittää. Liikennepoliittista ajattelua tulisi muuttaa siten, että ensin liikkumistarpeisiin vaikutettaisiin maankäytön suunnittelulla, sitten joukkoliikenteen parantamisella, seuraavaksi tekemällä pieniä infraratkaisuja ja vasta viimeisenä vaihtoehtona rakentamalla uusia väyliä. Rantaväylän välityskyky riittää vielä pitkäksi aikaa, kunhan edellä mainittuja toimenpiteitä toteutetaan määrätietoisesti.

​

Tunneli-hanketta on perusteltu keskustan vetovoimaisuuden lisäämisellä ja kaupunki­rakenteen eheyttämisellä. Keskustan kehittäminen on tärkeä tavoite, mutta sitä voidaan tehdä muillakin tavoin.  Tunnelin rakentaminen tasamaalla on kallein vaihtoehto. Aivan ydinkeskustan tuntumassa on hyviä rakennusmahdollisuuksia. Uusien keskustahank­keiden toteutusta ei pidä siirtää odottelemaan pitkä tunnelin valmistumista. Rantaväylän vaikutuspiirissä olevien maa-alueiden kehittäminen on mahdollista muilla liikenneratkaisuilla pitkä tunnelin vaihtoehtoa nopeammin ja edullisemmin.

​

Tunneli-hanke on tarkoitus toteuttaa ns. allianssimallilla sen saatua lainvoiman. Allianssimallissa ns. kehitysvaiheessa laaditaan lopulliset toteuttamissuunnitelmat ja kustannusarvio. Mikäli osapuolet tässä vaiheessa katsovat, ettei hankkeen toteuttamiselle ole edellytyksiä, voi kukin osapuoli irtaantua hankkeesta ilman sanktioita ennen ns. toteutusvaiheen alkamista. Irtisanominen tulee tehdä kirjallisesti vähintään 4 viikkoa ennen aiottua sopimuksen eli ns. kehitysvaiheen sopimuksen päättymispäivää. Kehitysvaiheen aikana laaditut toteuttamissuunnitelmat valmistuvat 30.6. mennessä. Kehitysvaihe päättyy, kun allianssin johtoryhmä hyväksyy lopulliset toteuttamissuunnitelmat. Päätöksenteko johtoryhmässä edellyttää yksimielisyyttä.

​

Allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esittävät, että Rantaväylän pitkä tunneli -hanke tulee tuoda valtuuston käsiteltäväksi siten, että sopimukset voidaan irtisanoa ilman sanktioita ennen ns. toteutusvaiheen alkamista. Katsomme, että hankkeelle ei ole taloudellisia edellytyksiä eikä toiminnallisia perusteita.

​

Esitys: Tampereen kaupungin tulee irtaantua Rantaväylän pitkä tunneli-hankkeesta ja irtisanoa valtion kanssa tehdyt sopimukset, koska kustannukset ovat nousseet merkittäväksi ja lopullista kustannusta ei voida arvioida luotettavasti. Asia tulee tuoda valtuuston käsiteltäväksi siten, että sopimukset voidaan irtisanoa ilman sanktioita ennen ns. toteutusvaiheen alkamista. Rantaväylän vaikutuspiirissä olevien maa-alueiden kehittämiseksi tulee käynnistää suunnittelu muiden liikennevaihtoehtojen pohjalta.

​

​

Aila Dündar-Järvinen

Yhdessä 34 muun kaupunginvaltuutetun kanssa

​

Valtuustoaloite sähköisestä palvelukartasta

​

Pääkaupunkiseudulla on käytössä kaupunkien yhteinen sähköinen palvelukartta. Palvelukartta on avoin tiedotuskanava Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien toimipisteistä ja palveluista. Se opastaa kuntalaisia löytämään aina ajantasaisimman tiedon kaupungin tarjoamista palveluista ja niiden sijainneista. Kartan kautta on mahdollisuus antaa palautetta ja käydä avointa keskustelua suoraan toimipisteistä ja palveluista vastaavien kanssa.

​

Palvelukartasta selviää mm. tiedot esteettömistä paikoista. Palvelukartta sisältää myös muuta eri vammaisryhmille arvokasta tietoa.  Esimerkiksi liikunta- ja näkövammaisen on tärkeää tietää jo ennakkoon mahdollisista esteistä hakiessaan palveluja esim. jostakin kaupungin virastosta. Sähköisen palvelukartan ei kuitenkaan ole tarkoitus olla täydellinen esteettömyysselvitys. Tietoa kerätään jatkuvasti ja päivitetään mm. palautteen perusteella. Esim. Vantaan vammaisneuvosto pitää palvelukartan saamista kaupunkiin erittäin arvokkaana. Pääkaupunkiseudulla myös yksityisiä yrityksiä ja niiden palveluja toivotaan palvelukartalle. Pääkaupunkiseudun  palvelukartalla on kuukausittain yli 300 0000 kävijää. Sivulatauksia kertyy 8 miljoonaa kappaletta.

​

Sähköinen palvelukartta julkaistiin Helsingin kaupungin verkkopalveluna joulukuussa 2008 ja  koko pääkaupunkiseutua kattavaksi se laajeni vuonna 2011. Kuntien tuottamien tietojen lisäksi palvelukartalta löytyvät myös osa Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin palveluista, valtion julkisia palveluja sekä matkailukohteita ja tapahtumia. Sähköisessä palvelukartassa toimipisteistä esitetään yhteystiedot, kotisivut, ajankohtaiset asiat, lähellä olevat pysäkit ja liikenneyhteydet. Esteettömyystiedot kerättiin Helsingissä vuonna 2011. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vastaavat tiedot saatiin vuoden 2012 aikana.

Esitän, että Tampereen kaupunki perustaa sivuilleen pääkaupunkiseudun mallin mukaisesti sitä kuitenkin edelleen kehittäen sähköisen palvelukartan, johon laitetaan esim. kaupungin järjestämien ja tuottamien palvelujen sekä virastojen tietoja, tiedot saavutettavuudesta sekä esteettömyystietoja. Sähköisen palvelukartan tulee opastaa kuntalaisia löytämään aina ajantasaisimman tiedon kaupungin tarjoamista palveluista ja niiden sijainneista. Kartan kautta tulee olla mahdollisuus antaa palautetta ja käydä avointa ja vuorovaikutteista keskustelua suoraan toimipisteistä ja palveluista vastaavien kanssa.

​

Tampereella 18.2.2013

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu

​

Valtuustoaloite kokeilun käynnistämiseksi työpaikan nimettömästä hausta

​

Helsingin kaupunki on aloittanut kokeilun työntekijöiden hakuprosessista, jossa karsintavaiheessa salataan esimerkiksi hakijan nimi, ikä ja sukupuoli. Tavoitteena on lisätä hakijoiden tasapuolista kohtelua ja kiinnittää huomiota erityisesti osaamiseen ja työkokemukseen. Näin uskotaan voitavan parantaa esimerkiksi maahanmuuttajien tasapuolista kohtelua työnhaussa.

​

Helsingin kaupungin mukaan nimettömän työnhaun on todettu muualla hyödyttävän esim. etnisiä vähemmistöjä. Lisäksi se voi vähentää esimerkiksi sukupuolen, iän ja epätyypillisen työuran perusteella tapahtuvaa epätasapuolista kohtelua ja edistää siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksia saada töitä. Helsingin kaupunki toivoo kokeilun kannustavan ihmisiä hakemaan kaupungille töihin äidinkieleen, kansalaisuuteen, ikään, sukupuoleen, vammaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta.

Nimetön työnhakuprosessi toimii siten, että tehtävää hakevat henkilöt täyttävät sähköisen hakemuksen normaalisti. Sen jälkeen hakemuksista poistetaan hakijan henkilökohtainen tausta: nimi, osoite, ikä, sukupuoli, syntymäpaikka, siviilisääty, perhetiedot, kansalaisuus ja äidinkieli. Sen jälkeen hakijoiden taustaa tuntemattomat ihmiset valitsevat jatkohaastatteluun pääsevät.

​

Työhaastattelun tekijä saa tietoonsa ennen haastattelua vain hakijoiden ammatin, tutkinnon, tutkintotason, edelliset työsuhteet ja suoritetut työtehtävät sekä niihin liittyvän osaamiseen. Hakijan muut henkilökohtaiset ja sosiaaliset ominaisuudet suhteessa työtehtävään arvioidaan haastattelussa ja mahdollisesti suosittelijoita kuulemalla. Haastatteluvaiheessa hakijan nimi on jo tiedossa.

Nimetöntä hakua on kokeiltu jo ainakin Ruotsissa ja Ranskassa. Näiden maiden kokemukset  ovat olleet hyviä, joten nimetöntä työnhakua suositellaan muillekin.

​

Esitän, että Tampereen kaupunki kokeilee Helsingin kaupungin tavoin mahdollisuutta hakea työpaikkaa kaupungilta nimettömänä.

​

Tampereella  18.2.2013

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu

​

​

Valtuustoaloite koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta vuoden 2013 alusta

​

 

Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta edellytti 25.2.2010 oppilasverkon kehittämissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että kouluverkon aiheuttamat muutokset otetaan huomioon koulujen piharatkaisuissa ja koulutien turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

​

Tampereen koulujen liikenneturvallisuussuunnitelma 2010 käsiteltiin lautakunnassa 25.11.2010. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettiin useita koulujen lähiympäristöihin

liittyviä rakentamistoimenpiteitä, joilla on tarkoitus parantaa koululaisten koulureittejä ja saattoliikennettä.

​

Lautakunta edellytti lisäksi, että liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan lautakunnalle lukuvuoden 2012-2013 alkuun mennessä. Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli 11.10.2012 kokouksessaan koulujen liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutustilannetta. Toimenpiteitä on tehty, mutta toteuttamatta ovat mm. seuraavat toimenpiteet :

Amurin koulu: Koko Sepänkadun saneeraus, katusuunnitelman mukaisesti, on vielä toteuttamatta.

Johanneksen koulu: Erkkilänkadun / Peltokadun liittymä sekä Erkkilänkadun ja Kullervonkadun kevyen liikenteen väylät.

Nekalan koulu : Jokipohjantien liittymien korottaminen kevyen liikenteen väylällä.

Sammon koulu / Järvensivun koulu :

Koulureitin Järvensivulta Sammon kouluun parantamistoimenpiteet ovat toteuttamatta. Nämä toimenpiteet on aiottu toteuttaa vaiheittain vuosina 2013-2014.

Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnalle merkittiin tiedoksi 11.10. 2012  koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutustilanne sillä toteamuksella, että loput pyritään toteuttamaan vuosina 2013-2014 vuosittaisten talousarvioiden antamien mahdollisuuksien puitteissa.

Esitän, että Tampereen kaupunginvaltuusto varaa talousarviossaan vuodelle 2013 määrärahat koulujen liikenneturvallisuussuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseksi siten, että koulujen ympäristön liikenneturvallisuuden varmistamiseksi toimenpiteisiin ryhdytään heti vuoden 2013 alusta ja että lautakunnalle annetaan asiasta tilannekatsaus.

​

Tampereella 22.10.2012

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( sd )

​

 

 

 

Valtuustokysely koskien jalankulkuväylien ja suojateiden talvikunnossapitoa ja esteettömyyttä – Aila Dündar-Järvinen

​

Kvkys 22.10.2012     ”Jo kolmantena talvena peräkkäin jalankulkuväylien ja suojateiden talvikunnossapito on ollut huonoa eikä Tampereen kaupunki ole voinut taata esteettömyyttä liikuntaesteisille sekä iäkkäille kaupunkilaisille. Puutteellinen tai vaihteleva talvikunnossapidon taso heikentää jalankulkijoiden turvallisuutta vaikuttaen esim. jalankulkijoiden liukastumis- ja kaatumistapaturmiin ja estää tai vaikeuttaa kohtuuttomasti erityisesti erilaisia  apuvälineitä käyttävien ja ikääntyneiden liikkumista jalkakäytävillä, suojateillä ja asuntokaduilla. Se on myös liikkumiseste, jos kulkureitit katkeavat tai palveluiden saavuttaminen talvihoidon huonon laadun vuoksi estyy.

​

                           Yli 65-vuotiaita Tampereella on noin 40 000. Liikkumis- ja toimintaesteisiä henkilöitä Tampereella on arviolta 15 000 – 20 000, joista noin 7000 luokitellaan liikkumisen suhteen vaikeavammaisiksi.

​

                            Kunnossa- ja puhtaanapitolaki edellyttää esteettömyyden ottamista huomioon katujen kunnossapidossa (3§ 1 mom). Tampereen kaupungin esteettömyysohjelma (2009) edellyttää kunnossapidon esteettömyyden edistämistä:

                            ´Kaupungin käyttö-, hoito-, huolto- ja kunnossapitotehtävien ohjeet tarkistetaan esteettömyyden näkökulmasta päivittämällä niihin ylläpidon esteettömyysohjeet.´

                            Lähtökohtana on siten yhdenvertaisuus: myös talviaikana liikuntaesteisillä henkilöillä on oltava kohtuullisia mahdollisuuksia liikkua ja toimia kotinsa ulkopuolella.

                            Tiehallinnon tutkimuksen  mukaan Suomessa tapahtuu noin  70 000 sairaanhoitoa vaativaa loukkaantumista vuosittain tie-, katu- ja piha-alueilla. Tampereella loukkaantumisia tapahtunee n. 3000-4000 vuodessa. Kaatumisten yhteiskunnalliset kustannukset ovat mittavat.

​

                           Kysyn :

                       1.     Millä tavoin Tampereen kaupunki varmentaa esteettömyyden tulevana talvena liikuntaesteisille sekä iäkkäille kaupunkilaisille?

                        2.     Aikooko Tampereen kaupunki varata riittävästi määrärahoja vuoden 2013 talousarvioon jalkakäytävien ja suojateiden talvikunnossapidon laadun ja turvallisen käytön varmistamiseksi?

                       3.     Miten ja mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä selvitäkseen ensi talven kunnossapidon haasteista esteettömyyden näkökulmasta?

                       4.     Miten Tampereen kaupunki aikoo vähentää tie-, katu- ja piha-alueiden onnettomuuksia liukkaiden keliolosuhteiden aikana?

                      5.     Aikooko Tampereen kaupunki laajentaa loppu liukastumiselle – käytäntöä eli liukkaudesta varoittamista tekstiviestein myös lumi ym. huonon kelin varoituksiin?”

 

                           Apulaispormestari Timo Hanhilahden vastaus Aila Dündar-Järvisen kyselyyn:

                      

                      1.     Millä tavoin Tampereen kaupunki varmentaa esteettömyyden tulevana talvena liikuntaesteisille sekä iäkkäille kaupunkilaisille?

                            Vastaus: Kaupungin vastuulla olevat väylät, jotka ovat esteettömän liikkumisen kannalta tärkeimmät, kirjataan kunnossapitosopimuksiin erikseen ja sopimusten laadun toteutumista valvotaan. Kohteet ja väylät käydään läpi esteettömyysasiamiehen kanssa läpi. Esimerkiksi Hämeenkadun varren suojatiet ja linja-autopysäkit käydään läpi kadun varren kiinteistöjen edustajien kanssa, jotta kaupungin vastuulla olevan ajoradan ja kiinteistöjen vastuulla olevien jalkakäytävien talvikunnossapitoa voidaan paremmin yhteensovittaa ja siten parantaa laatua ja vähentää esimerkiksi aurausvallin aiheuttamia ongelmia.

                       2.     Aikooko Tampereen kaupunki varata riittävästi määrärahoja vuoden 2013 talousarvioon jalkakäytävien ja suojateiden talvikunnossapidon laadun ja turvallisen käytön varmistamiseksi?

                            Vastaus: Yhdyskuntalautakunnan käsittelemässä vuoden 2013 talousarvioesityksessä varataan määrärahoja talvikunnossapitoon siten, että talvikunnossapidon laatu on tyydyttävä käyttäjät, olosuhteet, vuorokauden aika ja paikka huomioon ottaen. Määrärahalla ei voida saavuttaa hyvää laatua kaikissa olosuhteissa ja kaikissa paikoissa samanaikaisesti.

                       3.     Miten ja mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä selvitäkseen ensi talven kunnossapidon haasteista esteettömyyden näkökulmasta?

                            Vastaus kohdassa 1) Hämeenkadun aurausvallit suojateiden ja linja-autopysäkkien kohdalla aurataan aikaisempia vuosia tehokkaammin. Lisäksi keskusta-alueen torien kunnossapitosuunnitelma päivitetään.

                       4.     Miten Tampereen kaupunki aikoo vähentää tie-, katu- ja piha-alueiden onnettomuuksia liukkaiden keliolosuhteiden aikana?

                            Vastaus: Liukastumisien vähentäminen väylän  liukkauden torjunnan keinoin on osittain ristiriitaista, koska esimerkiksi hiekoituksen lisääminen aiheuttaa keväällä enemmän hiekoituspölyn aiheuttamia terveys- yms. ongelmia. Suolaa käytetään vain ajoradoilla kaikkein vilkkaimmilla tai liikenneturvallisuuden kannalta vaikeimmilla katuosuuksilla. Suolaa ei Suomessa käytetä kevyenliikenteen väylien tai pihojen liukkauden torjunnassa ympäristösyiden takia. Hiekkaa tai sepeliä käytetään kevyenliikenteen väylillä ympäristön säästämiseksi mahdollisimman vähän mutta olosuhteet ja paikka huomioon ottaen riittävästi. Yksi tärkeä keino liukastumisten torjunnassa on hiekoituksen lisäksi tiedottaminen.  Tiedottamisessa yksi teema on keliin soveltuvien jalkineiden käytön merkitys. Liukastuminen voi tapahtua kadulla, pihassa, kotiovella tai missä vaan. Siksi oikeat jalkineet voivat olla paras turva liukastumista vastaan

                       5.     Aikooko Tampereen kaupunki laajentaa loppu liukastumiselle – käytäntöä eli liukkaudesta varoittamista tekstiviestein myös lumi ym. huonon kelin varoituksiin?”

                            Vastaus: Tampereen kaupunki käyttää edelleen tulevana talvena Ilmatieteenlaitoksen palvelua, joka varoittaa jalankulkijaa erityisen liukkaasta kelistä tekstiviestin avulla. Palvelu edellyttää rekisteröitymistä palvelun piiriin. Palvelu on käyttäjälle maksuton.

                            Tekstiviestipalvelun ajatus on varoittaa korostetusti erityisen liukkaasta kelistä. Normaalista talvikelistä, jolloin voi olla myös liukasta, ei erikseen varoiteta.

​

Valtuustoaloite pormestarimallin uudelleenarvioimiseksi

​

Tampereen kaupunki selvitti päättäjien ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä pormestarimallista sähköisellä kyselyllä huhti-toukokuussa 2011. Tuloksia verrattiin marras-joulukuussa v.2007 toteutettuun vastaavaan kyselyyn. 56 % vastaajista v. 2011 koki, että raja politiikan ja virkamiestoiminnan välillä ei ole selkeytynyt. Lisäksi 53 % vastaajista v. 2011 oli sitä mieltä, että pormestari tulisi voida valita myös muista henkilöistä kuin valtuutetuista. Enemmistö viranhaltijoista kannatti v. 2011 pormestarin valintaa muista kuin valtuutetuista kun taas enemmistö luottamushenkilöistä valitsisi pormestarin valtuutettujen joukosta. Tänä vuonna 57 % pormestarimalli- kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koki, että apulaispormestareiden toimenkuva ja toimivalta kaipaisivat selkeyttämistä. Vastaajat kokivat myös, että pormestarin ja tuotannosta vastaavien johtajien välisessä työnjaossa on kehitettävää (57 % vastanneista). Huomattavaa kyselyssä oli, että pormestarin esikunnan roolissa on selkeyttämistä (67 % vastanneista). Näkemykset siitä, pitääkö pormestarin apuna olla nykyistä selkeämmin konsernin operatiiviseen johtamiseen keskittyvä virkamiesjohtaja tai johtajia, jakaantuivat lähes tasan (53 % puolesta, 47 % vastaan).

​

Tampereen kaupunginhallituksen alaisen jaoston, suunnittelujaoston, linjauksen mukaisesti yksi toimintamallin kehittämisteemoista vuonna 2011 on poliittisen johtamisen kehittäminen. Poliittisen johtamisen kehittämisen tavoitteena on mm. arvioida pormestarin valintatapaa ja luoda perusta valintatavasta päättämiselle sekä arvioida apulaispormestarien roolia suhteessa pormestariin, konsernihallinnon johtajiin ja kaupunginhallitukseen. Pormestarimalliin siirtymisen yhteydessä apulaispormestareiden roolissa haluttiin korostaa nimenomaan päätoimista lautakunnan puheenjohtajuutta siten, että virkamiesvalmistelu tapahtuisi tilaajaryhmässä ja että apulaispormestareiden  tehtävissä pääpaino olisi valmistelun ja poliittisen päätöksenteon ohjaamisessa sekä edustamisessa kuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin päin ts. antaa kasvot päätöksenteolle. Käytännössä apulaispormestarit voivat toimia valtuustossa ns. kaksoisroolissa: valtuutettuna ja ehkä myös valtuustoryhmän puheenjohtajana ja valmistelun suuntaviivoista määräävinä pormestarin alaisina ja varahenkilöinä.

​

Pormestarimalli jakaa edelleen mielipiteitä vuosien jälkeen niin kuntalaisten, päättäjien kuin viranhaltijoidenkin keskuudessa. Erityisen huolestuttava piirre on apulaispormestareiden vaihtuvuus. Ainoastaan 1 alkuperäisistä v. 2009 tammikuussa valituista 4 apulaispormestarista jatkaa luottamustehtävässään tällä hetkellä. Näyttää siltä, että apulaispormestarin tehtäviin sitoutuminen on heikkoa ja sitä käytetään ponnahduslautana ”parempiin” tehtäviin. Tiheä vaihtuvuus heikentää merkittävästi lautakunnan toimintaa, koko prosessin toimivuutta sekä sitä kautta kuntalaisia koskevia päätöksiä. Myös pormestarin valintatapa herättää edelleen keskustelua: tuleeko pormestarin olla valtuutettu vai ei, pitäisikö pormestari voida valita suoralla kansanäänestyksellä ?

​

Esitän, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta vähentää apulaispormestareiden määrää neljästä kolmeen. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupunki tekee aloitteen

sisäasiainministeriölle mahdollisuudesta valita pormestari myös suoralla kansanäänestyksellä vuonna 2012  syksyn kunnallisvaaleissa.

​

Tampereella 12.12.2011

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu ( SDP)

​

Valtuustoaloite ”Tamperelisän” saamiseksi toimeentulotukeen

​

Suomen hallitus korotti työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea noin sadalla eurolla. Samaan aikaan toimentulotukea nostettiin, lakisääteinen indeksikorotus mukaan luettuna, vain 12,15 eurolla. Näin olleen useimmilla työttömillä työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus vähennetään käytännössä lähes kokonaisuudessaan pois toimeentulotuesta. Eli käytännössä työttömien käteen jäävät tulot eivät kasva lainkaan.

Esitämme aloitteessamme Tampereen kaupungille, että se korjaa omalta osaltaan vääryyden ja päättää maksaa kuukausittain toimeentulotuen saajille sosiaalisen turvallisuuden ja toimintakyvyn edistämiseksi 75 euroa ehkäisevää toimeentulotukea.

​

Tampereella 17.9.2012

Jari Heinonen                                       Aila Dündar-Järvinen

kaupunginvaltuutettu (SKP)                  kaupunginvaltuutettu (SDP)

​

Valtuustoaloite ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kirjakeskuksen perustamiseksi

​

Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille ja heidän perheilleen suuri menoerä on oppikirjojen hankkiminen. Esimerkiksi uutena hankitut lukiolaisen oppikirjat maksavat lukion aikana vähintään 1300 euroa, arvioi Suomen lukiolaisten liitto vuonna 2009.  Ensimmäisen vuoden lukiokirjat saattavat maksaa uutena jopa 700 euroa. Jos kaikki kirjat ostaa uutena, lukiokirjoihin saattaa mennä jopa 1500 euroa, ennen kuin opiskelijalla on ylioppilastodistus kädessään. Koko lukioajan kirjat voi saada käytettyinä noin 740 eurolla. Asia riippuu kuitenkin siitä, mitä aineita lukee ja kuinka monta kurssia lukiossa opiskelee. Oppikirjojen hinnat ammatillisessa koulutuksessa ovat usein vähintään samalla tasolla lukiokirjojen kanssa, usein jopa kalliimpia, joskin ostettavien kirjojen määrä saattaa oppiaineista riippuen muodostua lukiokirjoja vähäisemmäksi.

​

Käytettyjen kirjojen hankkiminen hankaloituu silloin, jos oppilaitokset uudistavat oppikirjavalikoimaansa usein. Oppikirjojen vaihtaminen uudempiin saattaa olla tarkoituksenmukaista aineissa, joissa tiede kehittyy nopeasti eteenpäin, kuten esimerkiksi biologiassa. Uudet kirjat saattavat myös olla pedagogisesti parempia kuin vanhat ja monet opettajat ovat motivoituneita vaihtamaan oppikirjoja lähes aina oppikirjan uuden painoksen ilmestyttyä, jolloin käytettyjä kirjoja vanhoina painoksina ei enää voida hyödyntää.

Talouden epävakauden ja äkillisen rakennemuutoksen uhkan aikana työllisyystilanne on useissa kaupungeissa haasteellinen. Monissa perheissä on työttömyyttä, irtisanomisuhka päällä tai perheen toimeentulosta vastaa vain yksi aikuinen; tällöin toisen asteen opiskelijan oppikirjojen hankkiminen saattaa perheelle olla varsin suuri, jopa ylitsepääsemätön taloudellinen ponnistus. Samaan aikaan, kun on keskusteltu oppivelvollisuusiän jatkamisesta 18 ikävuoteen saakka, on syytä harkita myös toisen asteen koulutuksen aloittamisen taloudellisen kynnyksen madaltamista luomalla järjestelmiä oppikirjojen hankkimisen helpottamiseksi. Tällaisena järjestelmänä toimisi esimerkiksi kunnallinen oppikirjakeskus, joka hankkisi toisen asteen yleisimmät oppikirjat käyttöönsä lainatakseen niitä kirjaston tapaan toisen asteen oppilaille. Lainaaminen tapahtuisi kuitenkin pientä rahallista panttia vastaan lukukauden ajaksi. Alkuinvestoinnin jälkeen kustannuksia aiheutuisi lähinnä uusien painosten ilmestyessä markkinoille, sillä oppikirjoja voitaisiin kierrättää perusasteen koulujen tavoin. Myös ei- kierrätettävien työkirjojen yhteisostona tapahtuva hankinta voitaisiin organisoida siten, että hankinta kirjakeskuksen kautta tulisi oppilaalle halvemmaksi, kuin työkirjan ostaminen kirjakaupasta.

​

Esitän, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta  perustaa ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden kirjakeskus, jonka tehtävänä on lainata toisen asteen oppikirjoja pientä rahallista panttia vastaan opiskelijoille ja hankkia työkirjoja edullisesti opiskelijoille yhteisostona.

Tampereella 17.9.2012

​

Aila Dündar-Järvinen, Kaupunginvaltuutettu  (sd)

​

 

Valtuustoaloite autistien toiminta- ja tukikeskuksen perustamiseksi Tampereelle

​

Autismi on pysyvä ominaisuus, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia ja eri lapsilla ja nuorilla erilaisia. Autismista kärsivälle lapselle ja aikuiselle on vaikeaa ymmärtää ja tulkita toisen ihmisen tunteita ja ajatuksia heidän eleistään ja ilmeistään, lisäksi heillä ilmenee sekä merkittäviä puutteita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa että kommunikaatiokyvyssä. Jotkut autismista kärsivät lapset kärsivät myös eriasteisesta älyllisestä kehitysvammaisuudesta, jotkut taas saattavat esimerkiksi oppia lukemaan hyvin ja olla älykkyydeltään vähintään normaalitasoisia, jotkut keskimääräistä selvästi älykkäämpiä. Monella autismista kärsivillä esiintyy hyperaktiivisuutta, impulsiivisuutta tai käytöshäiriöitä.

​

Autismin oirekuva, oireiden voimakkuus ja vahvat alueet vaihtelevat suuresti eri lapsilla. Iän myötä monet autistiset lapset kykenevät luomaan toimivia suhteita toisiin ja heidän käytösongelmansa vähenevät. Monet etenkin lievemmästä autismista kärsivät lapset kykenevät kuntoutusmenetelmien kehittymisen myötä elämään aikuisena itsenäistä elämää. Jotkut autistiset lapset ovat poikkeuksellisen lahjakkaita joillakin alueilla, kuten matematiikassa, musiikissa tai kuvataiteissa.

​

Tampereelle tarvitaan autisteille oma toiminta- ja tukikeskus, jotta autismista kärsiville ja heidän omaisilleen voidaan taata riittävät toiminta- ja tukipalvelut. Näitä palveluita ovat mm. koulutus-, kuntoutus-, asumispalvelut ja omaisten tukipalvelut. Tampereelta puuttuu matalankynnyksen palveluita, joissa on huomioitu autistien erikoistarpeet. Autistien tukikeskuksessa tulee tukea ja auttaa kaikenikäisiä autisteja, lapsista vanhuksiin sekä heidän omaisiaan. Autismikuntoutuksen taso vaihtelee eri puolella Suomea, esim. Hämeenlinnassa on autisteille tarkoitettu oma tukikeskus.

​

Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin autistien toiminta- ja tukikeskuksen perustamiseksi Tampereelle.

​

Tampereella 28.5.2012

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu

​

​

​

​