Valtuustoaloitteita ja -kyselyjä
Monet valtuustoaloitteeni ovat vuosien varrella "menneet läpi"ja osan Tampereen kaupunki on ottanut uudeksi käytännöksi.
Tamperelainen- lehden (1/2021) mukaan Aila on aloitteellisin valtuutettu.
Tärkeimpiä esityksiäni ja aloitteitani lautakunnissa
ja kaupunginvaltuustossa, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen:
•Valtuustoaloite kiusaamisvilkun ja yhteisten toimenpideohjelmien käyttöönotosta sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksesta Tampereen kouluissa koulukiusaamisen ja -väkivallan ehkäisemiseksi.
Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteeni esityksen 16.5.2022:
Kiusaamisvilkun käyttökokeilu on tarjottu kaikille perusopetuksen kouluille ja Ahvenisjärven, Olkahisten, Hatanpään ja Raholan koulut ovat ilmoittaneet halukkaiksi kokeilemaan ehdotettua toimintamallia. Kokeilu aloitetaan lukuvuonna 2022-2023.
•Päihde - ja mielenterveysneuvoston perustaminen Tampereelle. Neuvosto aloittaa toimintansa 1.1.2022
• Kämmenniemen koulun peruskorjauksen aikaistaminen. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi budjettikokouksessa 15.11.2021.
•Pispalanharjun joukkoliikenteen palauttaminen. Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteeni budjettikokouksessa 2018.
•Vammais- ja esteettömyysasiamies &
vanhusasiamies
•Omaishoidon tuen kriteerien päivittäminen
ja palvelujen oikeudenmukaisuus
•Seudullinen omaishoitajien tukikeskus
•Lastensuojelun työntekijöiden aseman parantaminen ja palkkatasapaino
•Tilaaja- tuottajamallin lakkauttaminen
•Hallilan koulun, Hatanpään lukion ja
erityiskoulujen säilyttäminen. Kansainvälinen koulu.
•Apulaispormestareiden määrä
•Valtuuston kokousten lähettäminen suorana lähetyksenä kaupungin verkkosivujen kautta
•Köyhyystutkimus ja köyhyyden vastainen toimenpideohjelma Tampereen kaupunkiin
•Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen
•Julkijuopottelun ja epäsiisteyden vähentäminen kaupunkialueella
•Kiva Koulu -koulukiusaamisen ehkäisyhanke Tampereelle
•Nuorisokahvila Uniikin säilyttäminen
Alla uusimpia aloitteitani:
Valtuustoaloite Kämmenniemen koulun peruskorjauksen aikaistamiseksi
Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ja tilojen riittävyys ovat puhuttaneet ja huolestuttaneet jo useita vuosia. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja jo liki kolmen vuoden ajan koulun oppilaiden vanhemmilta, henkilökunnalta ja vanhempainyhdistykseltä. Olen tehnyt valtuustokyselyjä koulun tilanteesta (18.2.2019 ja 27.1.2020). Useita keskusteluja, vetoomuksia ja pyyntöjä näiden vuosien aikana on käyty ja tehty Kämmenniemen koulun tilanteesta. Myös korjauksia koululla on suoritettu, mutta ne eivät ole olleet riittäviä.
Taustaa koulun tilanteelle, minulle annettujen tietojen mukaan:
Lukuvuosi 2016 – 2017
Syyskuusta 2016 lähtien silloisen kolmosluokan huoltajat ottivat esille koulun ja tilapalveluiden kanssa luokkahuoneen tilaongelmat, sisäilman laadun ja oireilun. Luokkatiloissa tehtiin lukuvuoden aikana ainoastaan ilmanvaihdon riittävyyteen liittyviä tutkimuksia. Syksyllä tehdyistä tutkimuksista tiedotettiin vasta (huoltajan painostuksesta) keväällä 2017. Yhteydenotoista huolimatta asiaa ei viety eteenpäin kunnan toimintamallin mukaisesti, eikä oireilijoista pidetty kirjaa tai toimitettu eteenpäin tietoa oireilijoiden määrästä.
Lukuvuosi 2017 – 2018
Asia nostettiin uudelleen esille, kun 4. luokka sai uuden opettajan, joka toimi aktiivisesti luokan sisäilman suhteen. Loppusyksyllä 2017 lisättiin luokkakohtainen lisäilmanvaihto ko. luokkatilaan. Koulun muita tiloja ei tutkittu. Oppilaiden oireita ei edelleenkään viety eteenpäin, oireilijoista ei pidetty kirjaa, tietoja ei toimitettu eteenpäin eikä tiloissa tehty hiilidioksidimittausten lisäksi muita tutkimuksia.
Lukuvuosi 2018 – 2019
Syksyllä 2018 vanhempainillan jälkeen useampi huoltaja totesi saaneensa oireita luokkatilassa, ja useamman lapset olivat myös oireilleet, osa lievemmin ja osa rajummin. Sisäilmatyöryhmä perustettiin ja se kokoontui ensimmäisen kerran 7.9.2018. Tutkimuksia ei kohdistettu koko rakennukseen, vaan ainoastaan koulun 1969 ja 1988 rakennettuihin osiin. Tutkimuksissa todettiin virheellistä ilmanvaihtoa, virheellisesti toimivia ja epätiiviitä rakenteita, iv-kanavien epäpuhtauksia (betonipöly, mineraalivilla), mikrobivaurioita sekä merkittäviä puutteita siivouksessa.
Silloinen vitosluokka oireili erittäin paljon, ja rehtorille ja aluerehtorille esitettiin useita vetoomuksia siitä, että ryhmä sijoitettaisiin välittömästi turvallisempaan tilaan, tuloksetta. Oppilaat työskentelivät luokissa, joissa oli ilmanpuhdistimet, joiden käyttö oppilaiden mukaan oli vaihtelevaa. Muita korjauksia ei lukuvuoden aikana tehty. Luokkatilat tyhjennettiin kesän tiivistyskorjauksia varten. Vanhin rakennusosa poistettiin kesällä käytöstä ja luokkatilat sinetöitiin ja ylipaineistettiin. Vuoden 1988 tilassa tehtiin tiivistyskorjauksia ja ilmanvaihdon säätöjä, joilla pyrittiin estämään epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan. Alakoulun luokat sijoitettiin muualle koulun tiloihin, mukaan lukien yläkoulun tilat, joita ei tutkittu. Voimakkaasti oireillut viidesluokka mm. sijoitettiin tilaan, jossa myöhemmin todettiin sisäilmaongelma.
Lukuvuosi 2019 – 2020
Vanhempien painostuksesta tutkittiin yläkoulu, ruokala, auditorio ja hallintotilat, joista löydettiin useita ongelmia. Tilojen korjaus ajoitettiin koulun loma-aikoihin. Tiloissa oli yläkoulun oppilaiden lisäksi alakoulun käyttökieltoon laitetuista tiloista siirrettyjä oppilaita. He työskentelivät siis edelleen sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Tutkimuksissa todettiin kohonneita kosteuspitoisuuksia, säädökset ylittäviä kuitupölylähteitä (mineraalivilla), virheellistä ja puutteellista ilmanvaihtoa, kohonneita kosteuspitoisuuksia, merkittäviä puutteita siivouksessa ja mikrobivaurioita. Tilassa tehtiin ilmanvaihdon säätöjä, kuitulähteiden pinnoitusta sekä tiivistyskorjauksia. Vuoden 1988 rakennusosan tiivistyskorjauksissa todettiin puutteita, joten niitä uusittiin. Kesken lukuvuoden vaihtui sekä koulun rehtori, terveydenhoitaja, kohdeisännöitsijä että vastaava isännöitsijä.
Lukuvuosi 2020 – 2021
Piharakennus Tähtelä tutkittiin ilmeisesti henkilökuntaan kuuluvan aloitteesta ja siellä todettiin useita sisäilmaongelmia. Tilassa sijaitsee koulukuraattorin ja koulupsykologin työ- ja vastaanottotilat. Liikuntahallin päädyssä tehdyn julkisivuremontin todettiin aiheuttaneen useita uusia vesivahinkoja ja olleen virheellisesti tehty, sellaisilla rakennevirheillä, jotka altistavat sisäilmaongelmille. (Väärin asennetut ja puutteelliset eristeet, vesikaton vauriot, puutteellinen vedenohjaus katolta).
Oireilmoituksia syksyn 2020 aikana oli joulukuuhun 2020 mennessä tullut hieman alle 50 oppilaasta, tammikuun aikana vielä noin viidestä oppilaasta. Yhteensä lukuvuoden oireilmoituksia on siis tullut noin 55. Useille oireileville oppilaille on edelleen tarjottu ratkaisuksi koulunvaihtoa, joka on vähintäänkin ongelmallista alueella, jossa lähimpään seuraavaan kouluun on runsaasti matkaa, ja päivittäiset koulumatka-ajat ylittävät suositukset. Sisäilmaprosessiin liittyen myös useampi perhe on vaihtanut koulua, eli oppilasmäärään on tullut noin 20 oppilaan laskua. Myös oireileville työntekijöille työterveys on suosittanut työpisteen vaihtoa. Vaihtuvuus Kämmenniemen koulun henkilökunnassa on ollut suurta, ja useampi opettaja on valittanut sisäilmaoireista. Tähän liittyen jotkut koulun entiset ja nykyiset opettajat ovat ottaneet yhteyttä vanhempiin, koska kokevat, että tilanne ei korjaannu virallisia kanavia pitkin.
Koulun tilatarve
Tällä hetkellä koulun tilat on jaettu siten, että vuosiluokat 3 sekä 5-9 opiskelevat yläkoulun eli vuonna 2001 rakennetun osan tiloissa. Terveydenhoitajan toimipiste on siirretty Kämmenniemen terveysaseman tiloihin. Esikoulu ja vuosiluokka 2 opiskelevat parakkirakennus Viipaleessa, jonka tarkoituksena on olla väliaikainen tila. Vuosiluokilla 1 ja 4 on luokat 1988 rakennetuissa tiloissa (joista ensimmäisellä sisäänkäynti kuitenkin käytöstä poistetun 1969-osan käytävästä) ja yhdistelmäluokka 4-5 opiskelee Nuokun tiloissa 1988 käytävällä. Pienryhmä 0-6 toimii 1988 rakennetun osan tiloissa. Vuoden 1969-osan käytöstä poisto ja purku vievät samalla tilat, joihin on aiemmin ollut sijoitettuna ainakin luokat 1-6, erityisopettajat ja terveydenhoitaja. Syksyllä annettiin tieto, että tilapalvelut käynnistää tarveselvityksen tilojen riittävyydestä. Kuitenkin syksyn 2020 aikana viranhaltijat ovat todenneet, että tilantarpeen riittävyys on todennettu kasvatus- ja opetusviranomaisten toimesta. Marraskuussa 2020 lähettiin tietopyyntö perusopetusjohtajalle, aluerehtorille sekä rehtorille; pyydettiin toimittamaan tilatarpeen arviointiin liittyvät asiakirjat, työryhmän kokoonpano ja perusteet. Vastauksia toimitettiin tammikuussa 2021. Niiden mukaan tilantarvetta ei oltu syksyllä arvioitu, eikä asiasta oltu tehty päätöstä, koska kyse oli tilojen uudelleen järjestelystä. Pohjatietoja ei toimitettu. Tilantarpeen arviointi on tehty vasta tammikuun lopulla 2021. Tilatarpeen arvioinnista ei ole vielä toimitettu pöytäkirjaa tai kirjallisia tietoja. Selvää on kuitenkin se, ettei tiloja oltu syksyllä arvioitu, vaikka siihen pohjattiin päätöksentekoa. Lausuntoa siitä, mihin tilatarpeen arvio perustuu tai miten se on arvioitu, ei ole toimitettu. Koulun tilantarpeessa ei ole kuultu koulun käyttäjiä tai arvoitu tilojen toiminnallisuutta ottaen huomioon turvallisen ja terveellisen koulunkäynnin vaatimukset. Päätöstä jättää rakentamatta purettavan tilan osalle uudisrakennusta ei ole tehty asianmukaisissa lautakunnissa.
Tulevat tilajärjestelyt eivät tuo lisää tilaa opetukseen. Auditoriotilassa tehdään muutoksia, jotka tekevät tilasta toimivamman, eivät lisää opetustilaa, mutta palauttavat hallintotilojen neliömäärää sisäilmaprosessia edeltävälle tasolle. Hallintotilojen neuvotteluhuone on ollut 1.- 6. erityisluokan käytössä, mutta se palautetaan neuvottelutilaksi. Erityisluokka sijoitetaan nuorisotiloihin. Nuorisotiloista on jo aiemmin lohkottu väistötilaa päivittäiseen opetuskäyttöön, ja nyt tilaa menetetään lisää. Oppilaille tehdään erillinen ryhmätyötila keskelle nykyistä aulatilaa. Muutos heikentää oppilaiden vapaa-ajanvirikkeitä ja koulun viihtyisyyttä. Erityisesti taito- ja taideaineiden käytössä olevia tiloja on supistettu väistötilojen vuoksi merkittävästi. Väistötiloista kaikki eivät täytä hyvän oppimisympäristön kriteerejä, tilan, ääneneristykset tai toiminnallisuuden suhteen.
Terveydenhoitajan toimipiste on edelleen terveyskeskuksen tiloissa, joka aiheuttaa keskeytyksiä opetustoimintaan ja venyttää vastaanottoaikoja mm. pienempien oppilaiden saattotarpeen johdosta. Kämmenniemen koulun tilannetta ei voida tarkastella pelkän kerrosalan tai oppilasmäärän perusteella. Kerrosala ei kerro tilojen toiminnallisuudesta ja on myös syytä muistaa, että koulu toimii jo nykyisellään kolmessa eri rakennuksessa, joissa kaikissa on ollut ongelmia. Vuoden 1969 rakennusosa, jonka purku (mutta ei uudelleenrakennusta) on suunniteltu, sijaitsee keskellä nykyistä koulurakennusta. Purkamisen jälkeen koulu toimii siis neljässä erillisessä rakennuksessa, viidentenä vielä terveyskeskus, jossa toimii kouluterveydenhoitajan vastaanotto. Oppilasmäärästä valtaosa on koulukuljetuksen varassa. Monella koulumatkat ovat jo nyt Kämmenniemeen pitkiä, eikä koulunvaihtoa tai väistötilaa keskustassa voida pitää realistisena tai kohtuullisena vaihtoehtona.
Mielipide-erot ja kokemukset koulun sisäilmaongelmista ja tilojen riittävyydestä vanhempien, oppilaiden ja vanhempainyhdistyksen sekä kaupungin viranomaisten välillä huolestuttavat. Tilanne on kestämätön johtuen ristiriitaisuuksista. Tampereen kaupunki suunnittelee koulun perusparannuksen alkavan vasta v. 2028-29. Vanhempainyhdistys on laittanut myös alulle kansalaisadressin koulun perusparannuksen aikaistamiseksi. Siihen on tullut useita satoja allekirjoituksia. Adressissa pyydetään päättäjiä kiirehtimään koulun peruskorjausta. Kuntalaisten lisäksi adressin ovat allekirjoittaneet mm. Kämmenniemen koulun Vanhempainyhdistys ry, Terälahden koulun Vanhempainyhdistys ry, Olkahisten koulun Vanhempainyhdistys ry, Sorilan koulun Vanhempainyhdistys ry, Viitapohjan kyläyhdistys ry, Kaanaan kyläyhdistys ry, Kulttuurikeskus Perttulan Navetta ry, Teiskon kylätalo ry, Teiskon Urheilijat ry, MLL Aitolahden paikallisyhdistys ry, Teisko-Partio ry, Pohtolan ja Vattulan kyläyhdistys ry, Kämmenniemen Tennis ry, Kämmenniemen Omakotiyhdistys ry, Terälahden seutu ryK, Kämmenniemen Kalastuskunta, Teiskon seudun Yrittäjäyhdistys ry ja Teiskon työväenyhdistys ry.
Esitän edellä mainittuihin tietoihin perustuen, että Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ja tilajärjestelyt selvitetään ja korjataan välittömästi. Peruskorjausta tulee aikaistaa. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä henkilökunnan, vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.
Tampereella 22.2.2021
Aila Dündar - Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Valtuustoaloite Järvensivun koulun säilyttämisestä, remontista ja kunnostuksesta
Tampereen kaupungin koulujen tilanne puhuttaa ja huolestuttaa, erityisesti sisäilmaongelmat, väistötilat ja uusien koulurakennusten rakentamisaikataulu. On selvää, että tarpeita on paljon ja priorisointia pitää tehdä. Erityisen paljon yhteydenottoja on tullut Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmista ja Järvensivun koulun remontista. Julkisuudessa käyty keskustelu Sammon koulun uudesta koulurakennuksesta on tuonut esille huolen ja kysymyksiä, milloin Järvensivun koulun remontti tehdään. Tämänhetkinen tieto on, että Järvensivun lapset esikouluikäisistä lähtien siirretään Sammon koulun rakenteilla olevaan lisärakennukseen vuonna 2023. Järvensivun koulun remontista on päätetty vuosina 2010, 2016 ja 2018. Siis kolmella vaalikaudella, lautakunnan päätöksellä, on päätetty Järvensivun koulun perusparannuksesta, lautakunnan sitovista päätöksistä huolimatta perusparannus ja remontti ei ole edennyt. Järvensivun koulu on Järvensivun, Iidesrannan ja Palvaanniemen lasten lähikoulu. Järvensivun koulun alueella asuvien lasten on useampien vuosien ajan pitänyt käydä koulua Sairaalankadun koulutiloissa. Sammon koulun Sairaalankadun toimipisteessä toimii lukuvuonna 2020–2021 neljä yleisopetuksen luokkaa Järvensivun koulutalosta.
Järvensivun koulun ja päiväkodin perusparannus on suunniteltu tehtävän vuosien 2025-2027 aikana. Kannan huolta Järvensivun koulun kohtalosta. Monet meistä päättäjistä kävi pari vuotta sitten tutustumassa mm. hankalaan ja vaaralliseen koulumatkaan, joka vie Kalevantien yli. Vanhemmat ja vanhempainyhdistys ovat taistelleet vuosia Järvensivun koulun ja turvallisen koulumatkan puolesta. Koulumatka Järvensivulta Sammon koululle on vaarallinen ja vaikea. Koulumatkan vaarallisuutta Sammon koululle lisää nelikaistaisen Kalevantien lisäksi Sammonkadun ylitys, jossa vaarakerrointa lisää myös raitiotie. Reitti kulkee harjun yli ja talvikunnossapitoa ei juuri ole. Kalevantien ylitys pienille koululaisille on vaarallista ja pelottaa sekä koululaisia että vanhempia. Koululaisten vanhemmat ovat eläneet useita vuosia epävarmuudessa koulun kohtalosta ja useana vuonna tehty koulun peruskorjauspäätös, joka ei ole toteutunut, huolestuttaa ja harmittaa useita asukkaita. Lähikouluperiaate tulee koskea kaikkia oppilaita ja kouluja, tasa-arvoisesti.
Esitän, että Järvensivun koulun kolmena eri vuonna lautakunnissa tehdyt peruskorjauspäätökset toteutetaan välittömästi. Koulu tulee säilyttää ja peruskorjaus sekä kunnostus tulee aloittaa mahdollisimman pian. Yhteistyötä ja tiedottamista tulee lisätä koulun vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa.
Tampereella 22.2.2021
Aila Dündar - Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Valtuustoaloite: Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöille ja hoitohenkilökunnalle koronalisä sekä esimiestyön ja johtamisen vahvistaminen
Jätin valtuustoaloitteen selvityksen tekemiseksi vanhuspalveluiden tilasta Tampereella 17.12.2018. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.9.2019. Ennen aloitteeni valtuustokäsittelyä sain runsaasti palautetta koskien kotihoidon työntekijöiden työhön liittyviä epäkohtia ja huolenaiheita. Kävi ilmi, että jo vuosien ajan Tampereen kotihoidon työntekijöiden työn kuormittavuus, huonot työolosuhteet ja työssäjaksaminen on ollut suuri ongelma. Kotihoidon työntekijöiltä oli lähtenyt kirje ja vetoomus kaupungin johdolle jo vuonna 2013 - 2014. Silti ongelmat ovat jatkuneet ja jopa pahentuneet. Tampereen kaupungin kotihoidon tilanne on ollut välillä kriittinen. Avoimien työpaikkojen haussa kiinnostus tehostettuun palveluasumiseen on kymmenkertainen verrattuna kotihoitoon, hakijoiden määrän perusteella. 10.10.2019 kotihoidon työntekijöiden tilanteesta pidettiin avoin keskustelutilaisuus, jota olin järjestämässä runsaan palautteen vuoksi. Jätin vielä valtuustoaloitteen Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden aseman parantamiseksi ja asiakkaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi 21.10.2019. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin valtuuston kokouksessa 15.6.2020. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti esittämäni toivomusponnen: ”Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisessä on myös syytä ottaa huomioon hoitajien asiakkaiden välisiin siirtymiin todellisuudessa menevä aika. Lisäksi kotihoidon omavalvonnan parantamiseksi henkilöstö tulee perehdyttää hyvin tiimikohtaisen omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tekemiseen.”
Olen myös jättänyt valtuustokyselyn koskien kotihoidon omavalvontaa sekä kotihoidon lähihoitajien palkkauksen tasoa. Valtuustokyselyni käsitellään kaupunginvaltuuston kyselytunnilla 25.1.2021. Kaupunginvaltuusto siis edellytti hyväksyessään ponsiesitykseni, että omavalvonnan parantamiseksi henkilöstö tulee perehdyttää hyvin kunkin tiimin omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tekemiseen. Minulle on viestitetty, ettei tälle asialle ole vielä tehty mitään. Kotihoidon omavalvontasuunnitelmaan on kirjattu, että omavalvonta-suunnitelmia täydennetään toiminnan muutosten mukaan ja suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain.
Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on kertoa, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.
Kotihoidon lähihoitajan palkka Tampereella on selkeästi huonompi kuin useissa muissa kunnissa. Laadukas kotihoito tarvitsee vetovoimatekijäkseen paremman tehtäväkohtaisen palkan, että saadaan palkattua riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Ammattitaitoinen ja riittävästi resursoitu henkilöstö takaa laadukkaan ja hyvän hoidon asiakkaille, jotka ovat kaikkein hauraimmassa asemassa olevia ikäihmisiä. Kotihoito on henkisesti ja fyysisesti vaativaa, asiakkaaksi tulevat ovat aiempaa huonokuntoisempia, työpäivänsä aikana hoitaja kohtaa hyvin eri tyyppistä apua tarvitsevia asiakkaita, tämä tekee työstä entistä vaativampaa. Kotihoidon lähihoitajalta vaaditaan erittäin monipuolista ammattitaitoa ja ongelmanratkaisukykyä, että hän selviytyy työpäivänsä aikana eteen tulevista tilanteista. Työ on myös erittäin aikapaineistettua, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa avun oikeaan aikaan. Nämä työn vaativuustekijät tulisi näkyä myös palkkatasossa. Ikäihmisten määrä kotihoidossa kasvaa koko ajan ja samalla tarve ammattitaitoisesta ja koulutetusta henkilöstöstä kasvaa myös koko ajan.
Koronapandemia koettelee erityisesti hoitohenkilökuntaa ja kotihoidon työntekijöitä. Tartuntariski ja kontaktien määrä on suuri monilla aloilla, mutta erityisesti sairaaloissa, vanhuspalveluissa ja kotihoidossa. Monet tahot ovat vaatineet, että koronalisää tulisi maksaa kaikille niille ammattilaisille, jotka eivät voi jäädä etätöihin ja joutuvat kohtaamaan koronariskin päivittäin työssään. Suomessa on voimassa tällä hetkellä laaja suositus, että tehdään etätöitä aina kun mahdollista. Suuri joukko eri alojen ammattilaisia ei kuitenkaan voi jäädä etätöihin. Lisäksi koronapandemian aikana, varsinkin alussa, on suojavarusteiden saatavuus vaihdellut ja suojainten laadussa ollut puutteitta. Pahimmillaan työnantajat eivät ole kyenneet toimittamaan riittäviä tai asianmukaisia suojaimia hoitohenkilöstölle. Esim. Terveystalo on päättänyt maksaa etulinjan henkilöstölleen 500 euron ylimääräisen palkkion kiitoksena hyvästä työstä poikkeuksellisena koronavuotena. Ylimääräinen palkkio maksetaan noin 5 000 terveystalolaiselle. Kyseessä on sivukuluineen yhteensä 3 miljoonan euron investointi.
Myös kotihoidon esimiestyö ja johtaminen kaipaavat vahvistamista. Rekrytointiongelmat, sijaisten puute, kiire ja tiedottamisen puutteellisuus vaikuttavat esimiestyöskentelyyn ja johtamiseen. Uusien esimiesten perehdytysprosessin kriittinen tarkastelu ja vahvistaminen sekä nykyisten esimiesten täydennyskoulutus olisi tärkeää. Esimiesten henkiseen tukemiseen ja avun saamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Toimivat ja riittävän suuret tiimitilat ovat hyvän työskentelyn edellytys. Ei ole harvinaista, että useita kotihoidon tiimejä toimii tiloissa, jossa kotihoidon arjen pyörittäminen muodostuu epäkäytännölliseksi ja haastavaksi. Kotihoitoon on tullut uusia toimintoja esim. kuvapuhelintiimit ja Evondos- lääkeautomaatit; näille ei ole kaikissa tiimeissä osoittaa kunnollisia toimivia tiloja. Esimiehellä saattaa olla samassa huoneessa esim. vastaava sairaanhoitaja, koska on tilanahtautta. Työntekijän kanssa käytävään luottamukselliseen keskusteluun ei ole tällaisissa tiloissa mahdollisuutta. Tiimit ovat hyvin erikokoisia. Kuormituksen ja työmäärän tulisi jakaantua tasaisemmin, esim. lisäämällä esimiehiä eli lähipalvelualueita. Olen kuullut, että Kaakkois -Tampereella tämä on toteutumassa, sinne tulee alkuvuodesta yksi alue/esimies lisää. Esimiehen pitkäaikaisen poissaolon sijaisjärjestely tulisi olla suunniteltu ja toimiva. Vastaava sairaanhoitaja sijaistaa esimiestä niissä tiimeissä, missä sellainen on. Vaarana on, että vastaava sairaanhoitaja kuormittuu liikaa esimiehen poissaolon pitkittyessä, jos muuta sijaisjärjestelyä ei ole.
Esitän, että Tampereen kaupunki tutkii mahdollisuutta maksaa Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöille ja hoitohenkilökunnalle koronalisää. Esimiestyötä sekä johtamista tulee vahvistaa mm. aloitteessa mainittujen epäkohtien osalta. Esimiehet tulee ottaa mukaan kehittämistyöhön.
Tampereella 14.12.2020
Aila Dündar - Järvinen
Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Valtuustoaloite uusista toimenpiteistä, käytännöistä ja kiusaamisvilkusta koulukiusaamisen ehkäisemiseksi
Jätin valtuustoaloitteen 20.5.2019 koulukiusaamisen kitkemiseksi toimenpideohjelman avulla sekä koulurauha – asiamiehen nimittämiseksi. Koulukiusaaminen on vakava ongelma kouluissa, se voi olla psyykkistä, fyysistä tai molempia. Koulukiusaaminen vaikuttaa aina sen kohteeseen haitallisesti: psyykkinen ja fyysinen pahoinvointi, pelkotilat, oppimistulosten laskeminen, itsetunnon heikkeneminen, yksinäisyys ja eristäytyminen eivät ole harvinaisia kiusaamisen kohteeksi joutuvalle. Pahimmassa tapauksessa traumaattiset kokemukset ja kiusatuksi tulemisen muistot seuraavat läpi elämän aiheuttaen paljon tuskaa ja surua aikuisenakin. Useiden tutkimustulosten mukaan koulukiusatut sairastuvat vielä aikuisinakin jopa kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja jopa itsemurhiin. Valitettavasti monet vaikenevat, vaikka vieressä kiusataan, eivätkä puutu fyysiseen tai henkiseen kiusaamiseen. Taustalla saattaa olla pelko joutua itse silmätikuksi. Kiusatun on saatava tukea ja apua, välittömästi. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi ja jos mitkään muut käytettävissä olevat keinot eivät auta, tulee kiusaajan/kiusaajien vaihtaa koulua, ei kiusatun.
Joissakin Suomen kaupungeissa on esitetty koulurauha-asiamiehen nimittämistä. Asiamies olisi puolueeton taho, joka selvittäisi koulujen kiusaamistapauksia. Asiamies palvelisi koko kaupungin koululaitosta. Koulurauha-asiamies olisi koko sivistystoimen yhteinen, eikä hän olisi sidoksissa yksittäiseen kouluun tai oppilaitokseen ja niiden henkilökuntaan. Hänelle annettaisiin valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muiden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten. Koulurauha-asiamiehen tulisi antaa vuosittain Tampereen kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle selonteko ja raportti koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä tarvittavista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja keinoista kaupungin koululaitoksessa. Valitettavasti Tampereen kaupunki ei ole vielä tarttunut esitykseeni koulurauha-asiamiehestä.
Kaikkien velvollisuus on huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori saa käydä koulua joutumatta kiusatuksi. Koulun henkilökunnalla, vanhemmilla, vanhempainyhdistyksellä sekä muilla koululaisilla on suuri vaikutus siihen, saadaanko nollatoleranssi koulukiusaamiseen. On välttämätöntä, että kaikkeen koulukiusaamiseen on kaikissa kouluissa nollatoleranssi. Tampereen kaupungin ja koulujen vastuulla on puuttua koulukiusaamiseen nykyistä tehokkaammin ja laatia toimenpideohjelma ja tarkemmat suositukset koulukiusaamisen kitkemiseksi. Tampereen kaupungin tulee ottaa kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa nollatoleranssi koulukiusaamisen suhteen. Esitin valtuustoaloitteessani, että toimenpideohjelmaan kannattaa ottaa niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin malleja ja suosituksia, joita hyödyntämällä koulukiusaaminen saadaan kitkettyä. On myös tärkeää, että lisätään enemmän opettajien koulutusta kiusaamisen vastaisen työn vahvistamiseksi ja että kiusaamisen ehkäisyn keinot tulisivat pakolliseksi opettajien koulutuksen osaksi.
Kiusaaminen on viime vuosien aikana saanut uusia muotoja eikä rajoitu enää pelkästään kouluaikana tai koulumatkoilla tapahtuvaksi. Monet kiusaamistapaukset tapahtuvat erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä ja palveluissa. Kiusaamisen kohde saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle tai kiusatusta saatetaan levittää esimerkiksi muokattuja videoita tai muuta vastaavaa materiaalia. Tällaiset materiaalit jäävät vuosiksi nettimaailmaan ja aiheuttavat kärsimystä niiden uhreille ja omaisille. Koulukiusaaminen voi pahimmillaan johtaa vakavaan fyysiseen pahoinpitelyyn. Koko Suomea järkytti syksyllä 2020 Vantaan Kytöpuiston koululla tapahtunut kuudesluokkalaisen pojan pahoinpitely. Pahoinpitely myös kuvattiin puhelimella.
Koulurauhan turvaamiseksi ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan nyt uusia tehokkaita keinoja. YLE uutisoi 30.11 keinoista, miten koulukiusaaminen saadaan kuriin. Uutisessa kerrottiin mm. kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkusta, joka on yrittänyt parantaa kiusattujen tilannetta jo kymmenen vuoden ajan. Järjestöjen ohella myös kuntatasolla yritetään suitsia kiusaamista. Helsingissä kasvatus- ja koulutuslautakunta on laatinut kiusaamisen vastaisen ohjelman. Myös Helsingin kaupunginvaltuusto vaati strategiaohjelmassaan kaupunkia luomaan kunnianhimoisen kiusaamisen vastaisen ohjelman.
Uuden kiusaamisen vastaisen KVO13-toimenpideohjelman tavoitteena on, että koko koulu sitoutuu siihen ja ohjelmaa toteutetaan systemaattisesti. Ohjelmaa alettiin toteuttaa helsinkiläiskouluissa syksyllä.
KVO13-ohjelma koostuu 13 toimenpiteestä, joilla kiusaaminen yritetään kitkeä kouluista:
1. Hyvinvoinnin mittarit. Joka toinen vuosi tehtävien valtakunnallisten kouluterveyskyselyjen ohelle kouluissa otetaan käyttöön hyvinvointiprofiilit, joilla saadaan jatkuvasti uutta tietoa oppilaiden hyvinvoinnista
2. Sosiaalisia- ja tunnetaitoja sekä kiusaamistilanteiden käsittelyä kehittävät ohjelmat
3. Ryhmien, luokkien ja yhteisöjen yhdessä sopimat säännöt
4. Jatkuva ryhmäyttäminen ja sosiaalisen kiinnittymisen edistäminen
5. Hyvinvoinnin starttitapaamiset yläkouluun ja toiselle asteelle siirryttäessä koulun henkilökunnan kanssa, joissa tutustumisen lisäksi pohditaan, mistä asioista hyvä mielenterveys koostuu
6. Sähköiset palautekanavat: Sähköiseen viestintäjärjestelmään Wilmaan on tulossa lomake, jonka kautta oppilas tai vanhemmat voivat ilmoittaa, kun he kokevat lapsen joutuneen kiusatuksi tai muun asiattoman suhtautumisen kohteeksi
7. Kiusaamisen selvittämisen kirjaaminen
8. Kiusaamisen vastaisten toimien vastuuhenkilöt
9. Restoratiiviset (osallistuva konfliktinratkaisu) lähestymistavat
10. Nimikkoaikuinen paljon kiusatuksi tulleelle
11. Kiusaaminen on rikos. Aseman lasten lasten K-0-toiminta kaikkia kouluja kattavaksi
12. Tukioppilastoiminnan kehittäminen
13. Vertaistukitoiminta
Ohjelma esiteltiin syksyllä kouluille, oppilaitoksille ja varhaiskasvatukseen. Peruskouluille on siitä tälle vuodelle poimittu neljä kohtaa, jotka koulun on sisällytettävä toimintasuunnitelmaansa. Koulujen on kuvattava, miten niitä toteutetaan ja oppilashuollossa valvotaan sen toteutusta. Lisäksi helsinkiläisten peruskoulujen on panostettava erityisesti näihin:
-
Jokaisen koulun on mietittävä, miten ne kehittävät oppilaiden sosiaalisia- ja tunnetaitoja ja käyttävät siihen luotuja apukeinoja systemaattisesti niin, että koko henkilökunta on mukana.
-
Opettajan ja oppilaiden on luotava yhdessä jokaiseen luokkaan yhteiset pelisäännöt kiusaamisen estämiseksi.
-
Jatkuvalla ryhmäyttämisellä pyritään siihen, ettei kukaan olisi enää jatkossa yksin. Ryhmäyttämistä on siis tehtävä ympäri lukuvuotta, eikä ainoastaan lukukauden alkaessa, kuten yleensä on tapana.
-
Paljon kiusatuksi tulleelle oppilaalle valitaan tukiaikuinen eli yksi sellainen koulun aikuinen, joka kysyy säännöllisesti mitä kuuluu, miten kiusatulla menee ja onko oppilaan tilanteeseen tapahtunut muutosta. Tukiaikuisen valinnassa ovat mielellään mukana oppilas ja hänen perheensä.
-
YLE:n uutisen mukaan kouluilla voi olla myös omia konfliktitilanteisiin puuttumisen keinoja ja toimintamalleja, esim. käytäntö nimeltä "korjaamokeskustelut". Korjaamokeskustelussa pyritään keskustelun ja seurannan avulla sitouttamaan sääntöjä rikkonut oppilas miettimään omaa toimintaansa. Keskustelussa käydään läpi väärä toiminta, mietitään, miten jatkossa pitäisi toimia ja asetetaan tavoitteet. Muutaman viikon seurannan jälkeen asiasta keskustellaan uudelleen ja katsotaan, onko toimintatapa korjaantunut. Rankasti kiusatuksi tulleelle on tärkeätä tehdä myös turvasuunnitelma kouluun.
Aseman Lapset ry on kehittänyt kiusaamistilanteisiin tehokasta puuttumismallia, johon voidaan turvautua, ulkopuolisena tahona, siinä vaiheessa, kun kaikki koulun keinot on jo käytetty. K-0-toiminnaksi kutsuttu hanke selvittää erityisesti pitkään jatkuneita ja vakavia koulukiusaamistilanteita. K-0-toimintaa on tällä hetkellä Helsingissä, Lohjalla, Järvenpäässä ja Rovaniemellä. Mallia on tarkoitus levittää läpi Suomen. Toiminnassa moniammatillinen tiimi ryhtyy ratkomaan tilannetta, kun kasvatuskeskustelut, jälki-istunnot ja sovittelut on jo käytetty.
YLE uutisoi 3.12, että Törnävän alakoulussa Seinäjoella on opeteltu käyttämään uutta asetta kiusaamista vastaan. Koulun pihalle on pystytetty hälytysvalotolppa. Oppilaat saavat nappia painamalla aikuisen nopeasti paikalle, jos välitunnilla tapahtuu kiusaamista tai jotain pelottavaa. Törnävän alakoulu lähti pilotoimaan uutta keksintöä, koska ideaa pidetään hyvänä ja kehittämisen arvoisena. Kiusaamisvilkku on muunnelma liikenteen välkkyvaloista. Koulun pihalla olevassa valotolpassa on huomiovalokapselisarja. Alimmainen kapseli toimii hätäpainikkeena, joka käynnistää yläosassa olevan huomiokapseleiden led-valojen vilkutuksen. Samalla huomiokapseli lähettää välittömästi välituntivalvojan henkilötunnistimeen hälytyksen ja apu saadaan nopeasti paikalle. Nappia voi painaa itse hätätilanteessa tai toisen puolesta, kun huomaa toista kiusattavan. Oppilaille tehdään selväksi, miten ja missä tilanteissa apua hälytetään. Kiusaamisvilkku voi madaltaa kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta. Uutisen mukaan lasten koulutietä turvaavat älyliikennelaitteet voidaan ottaa käyttöön myös koulun pihalla. Keksintöön liittyy myös ajatus turva-alueesta valotolpan ympärillä. Oppilas voi turva-alueella odottaa apua rauhassa.
Esitän, että Tampereen kaupunki nopeasti kartoittaa, tutkii ja ottaa käyttöön Tampereen kouluissa aloitteessani mainitut toimenpiteet, ohjelmat ja käytännöt, joita on otettu käyttöön muissa kaupungeissa sekä tutkii mahdollisuuden kiusaamisvilkun käyttöönottoon kouluissa.
Tampereella 14.12.2020
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Tampere
Valtuustoaloite ruoka- ja vaateavun ja ruokajakelun koordinoimiseksi ja järjestämiseksi sekä sopivan tilan löytämiseksi Tampereen kaupungissa
Moro- lehti uutisoi lokakuun alussa, että Tampereella on koko korttelia kiertävä ruokajono, joka on ollut jopa kilometrin pituinen. Monella rahat loppuvat pian, ja osa hakijoista uhkaa jäädä ilman apua. Ihmisten auttamiseksi Moro-lehti ja Tampereen ev. lut. seurakunnat käynnistivät suurkampanjan, jonka tavoitteena on kerätä 100 000 euroa lomautetuiden ja irtisanottujen kaupunkilaisten auttamiseksi. Koronapandemia on aiheuttanut monelle työttömälle, lomautetulle, eläkeläiselle, yksinhuoltajalle ja lapsiperheelle suuria taloudellisia huolia ja ahdinkoa. Otavalankadulla toimiva SPR jakaa ruoka-apua keskiviikkoisin ja perjantaisin. SPR tekee yhteistyötä Tampereen ev.lut. seurakuntien kanssa, josta se saa kaupunkilaisille jaettavat elintarvikkeet. Moro - lehden mukaan ennen koronaa Tampereella voitiin ylpeillä sillä, että tehokas ruoka-apu esti Helsingin Kallion kaltaiset ruokajonot. Se oli seurakuntien Ruokanyssen ansiota. Näin ei ole enää, sillä keväällä pahimpaan korona-aikaan Tampereen jono oli jopa pitempi kuin Helsingissä. Ruoka- apua hakevien ihmisten jono alkoi Otavalankadulta, jatkui Rautatiekadulle, Suvantokadulle, Tuomiokirkonkadulle aina Hämeenkadulle asti. Moro-lehden mukaan viime syksynä ruokakassin kävi hakemassa noin 70 kaupunkilaista joka jakelukerralla. Heistä suurin osa oli eläkeiässä olevia tamperelaisia. Nyt tänä syksynä ruokajonossa on myös nuoria, lapsia, lapsiperheitä ja pienyrittäjiä. Viime keväänä ruokaa haki yli 400 kaupunkilaista joka jakelukerralla. Tänä syksynä ruoka-avun hakijoiden määrä on noussut jopa viisinkertaiseksi lehden mukaan.
Vaarana on ollut, että rahat loppuvat nyt loppuvuonna ja avun tarvitsijat voivat jäädä ilman ruokaa, jos rahoitusta ei jollakin tavalla saada turvattua. Kesällä Tampereen kaupunki myönsi ruoka-apuun 50 000 euroa lisää ja nyt lokakuussa pormestari Lauri Lyly esitti talousarvioehdotuksessaan vuodelle 2021 lisää 100 000 euroa ruoka-apuun, joten tältä osin tilanne on hieman helpottunut. 5.11.2020 Moro- lehti uutisoi, että Tampereen ev. lut. seurakuntien ja Moro-lehden käynnistämä Ruokakassikeräys on saanut hienosti avustussummia. Keräykseen on tullut jo 158 055 euroa.
Ruoka-apuun tarvitaan rahaa, sopivat tilat, vapaaehtoistyöntekijöitä, yritysten, järjestöjen ja kuntalaisten apua sekä Tampereen kaupungin tukea ja apua. On nöyryyttävää ja epäinhimillistä joutua seisomaan ja jonottamaan tuntitolkulla kadulla, ulkona säässä kuin säässä, ihmisten katseiden seuratessa ruokajonossa jonottavia.
Esitän, että Tampereen kaupunki koordinoi ruoka- ja vaateavun järjestämistä ja tarjoamista yhdessä SPR:n, Tampereen ev. lut. seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä etsii ja luovuttaa toimijoiden käyttöön riittävän ison tilan, jossa vähävaraiset voivat käydä sisätiloissa aterioimassa ja hakemassa ruokakassin / vaatteita joutumatta jonottamaan ulkona.
Tampereella 23.11.2020
Aila Dündar-Järvinen
Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Valtuustoaloite koulujen hävikkiruoan jakamisen laajentamisesta kaikista kouluista, ravintokeskuksista ja keittiöistä ruoka-apua varten vähävaraisille ja myymisestä kuntalaisille halpaan hintaan
Jätin valtuustoaloitteen koulujen hävikkiruoan myymisestä kuntalaisille 3,5 vuotta sitten. Hävikkiruoan myyntiä on kokeiltu monessa kunnassa hyvin tuloksin, esim. Kuopiossa, Riihimäellä, Tuusulassa ja Tyrnävällä. Kun otetaan huomioon koko ruokaketju, eli alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat ja kotitaloudet, hävikin määrä Suomessa on tutkimusten mukaan 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Koko ravitsemusalan, mukaan luettuna ravitsemuspalvelut, kauppa, teollisuus ja kotitaloudet, tuottamasta ruuasta noin 10-15% menee hävikkiin. Pelkästään kotitalouksissa ruokaa heitetään roskiin 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on noin 20–25 kiloa henkeä kohti. Nelihenkinen perhe heittää ruokaa roskiin keskimäärin 500 euron edestä vuosittain. Nelihenkisen perheen ruokahävikki on keskimäärin 100 kiloa vuodessa, joten ruokaa heitetään pois mittavia määriä vuodessa. Merkittävä osa ruokahävikistä syntyy koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden ruoasta. Ruokahävikin vähentäminen kunnissa edistää kestävää kehitystä sekä on erittäin taloudellista yhteiskunnallisesti. Kaikkien kaupunkien ja kuntien tulisi hyödyntää ruokahävikkiruokansa. On arvioitu, että ottamalla tähdelounaskäytäntö kaikkiin Suomen kouluihin voitaisiin säästää vuodessa jopa kaksi miljoonaa ateriaa.
Tuusulassa, Hyökkälän koulussa, on päätetty, että ruoka, joka jää koululaisilta yli, myydään ruokailun päätyttyä eläkeläisille. Ruoka syödään koulun ruokalassa erittäin edulliseen hintaan: 1,5 euroa ateria. Kouluruoan myyminen eläkeläisille oli aluksi kokeilu, mutta viime vuoden alussa kokeilu vakiinnutettiin. Ylijäävä kouluruoka päätyisi biojätteeksi, jos sitä ei myytäisi eteenpäin. Tyrnävällä ylijäänyttä kouluruokaa on myyty kunnan kaikissa kouluissa aivan pienimpiä kouluja lukuunottamatta. Myynti alkoi kahden koulun kokeiluna keväällä 2015. Koulujen ylijäämäruoan myynti on ollut Tyrnävällä menestys. Ruoan myyminen ei ole lisännyt keittiöhenkilökunnan työtä eikä ole tuonut kustannuksia. Asiakkaat itse pakkaavat ruoan litran astiaan, jonka saa koulun keittiöstä. Ruoka lunastetaan ruokalipulla, jonka kuntalainen voi ostaa kolmella eurolla kunnanviraston palvelupisteestä.
Tampereen Voimia liikelaitoksen johtokunta käsitteli valtuustoaloitettani 20.2.2018. Vastauksessa todettiin mm: "Elintarviketurvallisuusvirasto Evira mahdollisti tähderuoan hyötykäytön toukokuussa 2013 antamalla oheistuksen elintarvikkeiden luovuttamisesta ruoka-apuun. Tähteeksi jäänyttä ruokaa myydään kouluissa, päiväkodeissa, oppilaitoksissa ja Voimian henkilöstöravintoloissa. Näissä kohteissa toimipaikan henkilökunta ja opiskelijat voivat ostaa linjastoon jäänyttä ruokaa mukaan 15 minuutin ajan ruokailun päätyttyä. Vuoden 2017 aikana linjastoon jäänyttä ruokaa myytiin noin 6 700 annosta. Linjastoon jääneen ruuan myymisen lisäksi Tampereen Voimia on vuodesta 2014 alkaen luovuttanut päivittäin tähderuokaa ruoka-apuun Tampereen Evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän Diakoniakeskuksen Ruokapankille sekä Tampereen kaupungin päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsulle. Tampereen Voimialla on valmiudet ottaa uusia kumppaneita tähderuoan lahjoittamiseksi ruoka-apuun. Kumppanilla täytyy olla valmiudet hakea vaihtelevia ja pieniäkin eriä ruokaa useasta paikasta niin, että ruoan turvallisuus ei vaarannu esimerkiksi kylmäketjun katkeamisen vuoksi. Tampereen Voimia liikelaitoksen toiminnan yhtiöittämistä valmistellaan vuoden 2019 alusta. Sen mahdollisesti toteutuessa tähderuoan myyntiä kuntalaisille voidaan arvioida yhtiönä uudelleen. "
Tampereen Voimia Oyn sivuilla lukee, että ”mikäli tähderuokaa jää, kaikissa päiväkodeissamme ja kouluissamme talon henkilökunnalla on mahdollisuus ostaa sitä mukaan. Ravintokeskukset Koukun Helmi ja Hatanpää sekä Tesoman koulun, Tampereen kansainvälisen koulun ja Tredu Santalahdentien keittiöt luovuttavat tähderuokaa ruoka-apuun. Koukun Helmessä ja kouluissa yhteistyökumppani on ev.lut. seurakuntien diakoniatyön Ruokapankki, joka koordinoi ruoka-avun jakelun edelleen. Hatanpää lahjoittaa tähderuoan päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsuun.”
Koronapandemia on aiheuttanut monelle tamperelaiselle suuria talousvaikeuksia. Työttömyys on lisääntynyt ja ruokajonot kasvaneet ennätyspitkiksi. Eläkeläisten, yksinhuoltajien ja lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt.
Esitän, että Tampereen kaupunki laajentaa hävikkiruoan jakelua kaikista kouluista, ravintokeskuksista ja keittiöistä ruoka-apua varten vähävaraisille ja yhteistyössä ev.lut. seurakuntien diakoniatyön Ruokapankin ja järjestöjen kanssa koordinoi ruoka-avun kaikille avuntarvitsijoille. Esitän, että tutkitaan myös mahdollisuus myydä tähderuokaa ruokailun päätyttyä kuntalaisille halpaan hintaan.
Tampereella 23.11.2020
Aila Dündar-Järvinen
Tampereen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Valtuustokysely kotihoidon omavalvonnasta sekä kotihoidon lähihoitajien palkkauksen tasosta
Aluehallintovirasto päättää kaupungin kotihoidon valvonnan 29.10.2020 tehdyllä päätöksellään. Kannan suurta huolta siitä, miten omavalvonnan keinoin pystytään jatkossa varmistamaan kotihoidon laatu ja asiakasturvallisuus. Olen huolestuneena kuunnellut viestejä kotihoidon kentältä, että kotihoidon tiimien omavalvontasuunnitelmat eivät olisi tällä hetkellä ajan tasalla. Avi:n Lielahden kotihoidon tarkastuksen yhteydessä viime vuonna kävi ilmi, ettei omavalvonta-suunnitelmaa löytynyt tiimistä lainkaan. Kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.6.2020 valtuustoaloitteeni (Valtuustoaloite Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden aseman parantamiseksi ja asiakkaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi) käsittelyn yhteydessä hyväksyttiin yksimielisesti esittämäni ponsiehdotus:
” Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisessä on myös syytä erityisesti ottaa huomioon hoitajien asiakkaiden välisiin siirtymiin todellisuudessa menevä aika. Siirtymien realistinen huomioiminen hoitajien asiakaslistaa suunniteltaessa vähentää työntekijöiden palautteessaan esille tuomaa kiirettä. Jos siirtymiä ei huomioida riittävästi, saattaa ruokatauko edelleen jäädä pitämättä, vaikka se työlistalle on paremmin saatu näkyviin. Kotihoidon omavalvonnan parantamiseksi henkilöstöä tulee perehdyttää tiimikohtaisen omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen. Henkilöstöä tulee myös rohkaista tekemään sosiaalihuoltolain 48 ja 49§ mukaisia ilmoituksia, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Aluehallintovirasto on myös kotihoidon valvonnassaan korostanut omavalvonnan merkitystä, tämä ilmenee Tarkastuslautakunnan 2019 arviointikertomuksesta.”
Kaupunginvaltuusto siis edellytti, että omavalvonnan parantamiseksi henkilöstö tulee perehdyttää hyvin kunkin tiimin omavalvontasuunnitelman sisältöön ja merkitykseen sekä sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen tekemiseen. Minulle on viestitetty, ettei tälle asialle ole vielä tehty mitään. Vääjäämättä tulee mieleen, että miten omavalvontaa voidaan toteuttaa oikein, jos suunnitelmat eivät ole rantautuneet osaksi kotihoidon arkea, vaan ne edelleen pölyttyvät kansioissa tiimien kaapeissa. Julkiset palveluntuottajat ovat olleet velvollisia toteuttamaan suunnitelmallista omavalvontaa jo vuoden 2015 alusta. Omavalvonta Tampereen kaupungin kotihoidossa ei edelleenkään vaikuta kovin suunnitelmalliselta. Kotihoidon omavalvontasuunnitelmaan on kirjattu, että omavalvonta-suunnitelmia täydennetään toiminnan muutosten mukaan ja suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain.
Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on kertoa, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä.
Olen kuluneen vuoden aikana saanut yhteydenottoja kotihoidon kentältä, että kotihoidossa ei ole saatu rekrytoitua lähihoitajia toivotulla tavalla. Paikkoja on ollut auki, mutta hakijoita paikkaa kohden on ollut niin vähäinen määrä, että ammattitaitoisen henkilöstön rekrytoiminen on ollut erittäin haasteellista. Olen myös useasti tuonut huoleni asiasta kaupunginvaltuuston kokouksissa.
Vetovoimainen kotihoito- hanke ei ole taikasauva, joka pyyhkäisee pois resurssiongelmat. Olennaista hankkeen onnistumisessa on se, että asiakkaille on riittävästi aikaa. Kotihoito on ihmissuhdetyötä, jossa asiakkaan ja työntekijän välille pitää syntyä luottamus. Asiakkaan luottamusta kotihoitoon heikentävät jatkuvasti vaihtuvat hoitajat, keikkalaiset ja ostohoitajat. Asiakkaan kokonaisvaltaisesta hoidosta parhaiten vastaavat asiakkaalle tutut hoitajat, silloin asiakkaan hoidolle saadaan jatkumoa.
Työntekijöiden kuormittuneisuus on johtanut sairastumisiin, ja viimeisten vuosien aikana vaihtuvuus on ollut suurta. Tämä vaarantaa myös asiakkaiden edun, sillä työntekijöitä ei ehditä perehdyttämään riittävästi. Väliaikaiset ostohoitajat eivät myöskään paranna tilannetta. Parhaat tulokset saadaan suunnitelmallisella työllä. Suunnitelmallisuuden kehittäminen on haasteellista riittämättömillä resursseilla, asiakkaat eivät saa yhdenvertaista hoitoa, vaan hoidon laatu vaihtelee eri alueilla. Sen vuoksi ensisijainen parannuskeino olisikin parantaa palkkausta ja sen avulla lisätä resursseja.
Lähihoitajan palkka Tampereella on selkeästi huonompi kuin useissa muissa kunnissa. Tampereella kotihoidon lähihoitajan tehtäväkohtainen palkka on 2162,09 euroa/kk, Helsingissä 2322,46€, Espoossa 2249,80€, Eksotessa 2290,79€, Lahdessa 2199,35€. Kun useissa lähikunnissakin on parempi palkkaus, esimerkiksi Ylöjärvellä 2201,54€ ja paremmat työolosuhteet, työntekijöitä houkuttaa ottaa vastaan paremmin palkattu työ naapurikunnasta. Työntekijät suhtautuvat työhönsä eettisesti ja sitoutuneesti ja haluavat tehdä sen niin hyvin kuin osaavat. Helsingissä suunta palkkauksessa on oikea, kotihoidossa on siellä 156€ parempi palkka kuin ympärivuorokautisessa hoidossa työskentelevillä lähihoitajilla. Laadukas kotihoito tarvitsee vetovoimatekijäkseen paremman tehtäväkohtaisen palkan, että saadaan palkattua riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Ammattitaitoinen ja riittävästi resursoitu henkilöstö takaa laadukkaan ja hyvän hoidon asiakkaille, jotka ovat kaikkein hauraimmassa asemassa olevia ikäihmisiä. Kotihoito on henkisesti ja fyysisesti vaativaa ja ainainen kiire ja stressi tekee työstä entistä vaativampaa. Tämän tulisi näkyä myös palkkatasossa. Ikäihmisten määrä kotihoidossa kasvaa koko ajan ja samalla tarve ammattitaitoisesta ja koulutetusta henkilöstöstä kasvaa koko ajan. Kotihoidon tukeminen on ollut jo vuosia yksi Tampereen kaupunginvaltuuston painopistealueista.
Kotihoidon vakava tilanne on ollut tiedossa jo vuosia. 1.10.2020 voimaan tullut vanhuspalvelulaki mitoituksineen tuo vielä oman haasteensa kotihoitoon. On myös tärkeää miettiä, miten varmistetaan työntekijöiden saatavuus, kun työn vaativuuteen nähden tehtäväkohtainen palkka ei ole oikealla tasolla.
Palvelujohtaja Mari Patronen Yle:n uutisissa 7.11.2019 totesi, että tämä on kansallinen haaste, emmekä ole ainoa kaupunki, jossa on ollut vakansseja täyttämättä.
Kysyn:
-
Minkälainen suunnitelma ikäihmisten palveluiden johtavilla virkamiehillä ja johtoryhmällä on tehtynä omavalvonta-suunnitelmien saattamiseksi paremmin henkilöstön tietoisuuteen, osaksi tiimien arkea?
-
Miten me kaupunginvaltuutetut voimme olla varmoja, että kaupungin kotihoidossa omavalvonta toimii, jotta vältytään Aluehallintoviraston valvonnalta jatkossa?
-
Millä tavoin kaupunki aikoo lisätä kotihoidon rekrytoinnin houkuttelevuutta?
-
Kuinka aiotaan saada rekrytoitua päteviä ja ammattitaitoisia lähihoitajia kotihoitoon?
-
Miten Tampereen kaupunki aikoo edistää henkilöstön työehtoja ja -oloja houkutellakseen Tampereelle osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä?
-
Kuuluuko keinovalikoimaan palkan korottaminen kilpailukyiseksi muihin kuntiin nähden?
Tampereella 16.11.2020
Aila Dündar-Järvinen
Tampereen kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Valtuustoaloite päihde-ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereelle
Tampereen kaupungissa on toiminut vuosien ajan menestyksekkäästi mm. Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto sekä Maahanmuuttajaneuvosto. Sen sijaan päihde- ja mielenterveysneuvostoa ei ole perustettu, vaikka päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä kaupungissamme.
Jätin syyskuussa 2011 valtuustoaloitteen päihde- ja mielenterveysneuvoston perustamiseksi Tampereen kaupunkiin. Nyt 9 vuotta myöhemmin, teen uuden valtuustoaloitteen neuvoston perustamiseksi. Useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on perustettu mielenterveysneuvostoja. Mielenterveysneuvostoja on perustettu mm. Ylöjärvelle ja Ouluun sekä päihde- ja mielenterveysneuvosto Kemiin.
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 16.3.2020, että Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalvelut yhdistyvät. Integraatiossa osa Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluita siirtyy Taysin psykiatrian toimialueen vastuulle vuoden 2021 alusta lähtien. Integraatio koskee aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluja. Nuoriso- ja lastenpsykiatria eivät ole mukana yhdistymisessä, myös jalkautuva päihdetyö jää edelleen Tampereen kaupungille. Kaupungin toiminnoiksi jäävät lisäksi perusterveydenhuollon mielenterveystiimit, nuorisopsykiatrian poliklinikka, selviämis- ja katkaisuhoitoasema, asumispäivystys ja tukiasumisen yksikkö Tastu, päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsu sekä kotiin suunnattu tuki mielenterveys- ja päihdeasiakkaille Konsti. Hatanpään sairaalan psykogeriatrian osastot jäävät edelleen kaupungin toiminnoiksi.
Päihde- ja mielenterveysneuvoston tulisi olla yhteistyöelin päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdeneuvosto tulisi olla Tampereen kaupungin alueella toimivien mielenterveys- ja päihdetyön julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden muodostama yhteistyöryhmä. Neuvostoon tulisi kuulua myös päihde - ja mielenterveyskuntoutujien sekä heidän omaistensa edustus. Mielenterveys- ja päihdeneuvoston tehtäviin kuuluu mm. edistää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja heidän omaistensa sekä heitä edustavien järjestöjen osallistumista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.
Mielenterveys- ja päihdeneuvosto toimisi yhteisenä keskustelufoorumina, jonka toiminta tukee julkisen ja kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdetyön koordinointia, mahdollisten yhteisten hankkeiden toteuttamista sekä vuorovaikutuksen syntymistä mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa eri toimijoiden kesken.
Yhteistyön tavoitteina ja neuvoston tehtävinä voisivat olla esim.
-
mielenterveys- ja päihdetyön ajankohtaisista asioista tiedottaminen
-
edunvalvonta: kannanotot ja tiedotteet
-
kunnallisten päättäjien informoiminen
-
kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa
-
neuvosto voi valmistella myös kunnan strategian päivitystä
-
edistää Tampereen päihde-ja mielenterveystyötä tekevien ja/tai asiakkaita kohtaavien viranhaltijoiden, järjestöjen sekä kunnan päätöksentekoon osallistuvien yhteistoimintaa
-
selvittää ja kehittää kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde-ja mielenterveyspalveluiden alueella, seurata niiden alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa sekä kehittää palveluita kansallisen mielenterveys-ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti.
-
seurata kunnan päihde-ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden toteutusta
-
edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökulmien huomiointia kunnan päätöksenteossa
-
tehdä strategisia suunnitelmia, esityksiä ja aloitteita sekä antaa myös lausuntoja, kehittämisehdotuksia ja kannanottoja kunnan eri toimijoille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa.
-
neuvoston tehtävänä on myös päivittää kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, sekä seurata sen toteutumista. Suunnitelma sisältää kunnan päihde-ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman joka seuraa kuntalaisten psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä.
-
seurata Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta, laatua ja resursseja
-
seurata ja omalta osaltaan kehittää tulevaisuuden maakunnallista sote-yhteistyötä.
Esitän, että Tampereen kaupunki perustaa päihde- ja mielenterveysneuvoston, jonka kokoonpano, tavoitteet ja tehtävät määritellään esim. edellä mainittuihin tavoitteisiin ja tehtäviin perustuen.
Tampereella 7.9.2020
Aila Dündar-Järvinen
Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Valtuustoaloite: Ilmaiset kasvomaskit joukkoliikenteen käyttäjille Tampereella
THL antoi torstaina 13.8.2020 kansalaisille suosituksen kasvomaskien käytöstä joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja ei voi välttää. THL suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten ihmisten suojaamiseksi niiden sairaanhoitopiirien alueella, joissa on esiintynyt koronatartuntoja viimeisen kahden viikon aikana. Suositus koskee myös Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä.
Uuden viranomaisohjeen vuoksi myös Nysse päivitti turvallisuusohjeistustaan eli Tampereen seudun joukkoliikenteessä suositellaan nyt käytettäväksi kasvomaskia.
Hengityssuojainten kuluttajahinnat ovat viime aikoina laskeneet merkittävästi tuotannon lisääntyessä. Maskien kuluttajahinta on ollut viime viikkoina alimmillaan n. 0,3 €/kpl. Helsingin Seudun Liikenne (HSL) kannustaa asiakkaitaan koronan torjuntaan ja jakaa heille maksuttomia kasvomaskeja, jakelu aloitettiin elokuun lopulla. Jakelun tavoitteena on saada myös sellaiset joukkoliikenteen asiakkaat kokeilemaan kasvomaskia, jotka eivät sitä vielä käytä. HSL haluaa kannustaa mahdollisimman suurta joukkoa toimimaan vastuullisesti ja käyttämään maskia. Lisäksi liikennevälineisiin tulee maskisuosituksesta muistuttavia tarroja muistuttamaan vastuullisesta matkustamisesta.
Vaikka kasvomaski- suositus annettiin kolme viikkoa sitten, vain noin 20-30 % joukkoliikenteen käyttäjistä käyttää kasvomaskia. Myös Tampereella on havaittavissa sama ilmiö. Monet kokevat maskien käytön tai hankkimisen hankalana. Sitä ei välttämättä ole mukana silloin, kun sitä tarvitsisi tai ei voida/haluta hankkia kasvomaskeja.
Pirkanmaalla ja Tampereella koronatilanne on vielä hallinnassa, mutta kohta tilanne voi olla jo toinen. Ilmaiset kasvomaskit joukkoliikenteen käyttäjille voivat ratkaisevasti ehkäistä koronaviruksen leviämistä ja vaikuttaa koko Pirkanmaan tautitilanteeseen ehkäisevästi. Ilmaisen kasvomaskin jakaminen joukkoliikenteessä kulkeville suojelee sekä itseä että toisia matkustajia tartunnalta, totuttaa käyttämään kasvomaskia ja kynnys sen käyttämiseen ja hankkimiseen vähenee.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy jakamaan mahdollisimman pian maksuttomia kasvomaskeja joukkoliikenteen käyttäjille HSL:n tavoin.
Tampereella 7.9.2020
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Valtuustoaloite: Uudenlaisia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi
Ympäristöministeriö on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen kolmivuotisen ohjelman parantamaan ikääntyneiden asumisoloja, Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020-2022 (YM 16.3.2020). Tavoitteena on parantaa ikääntyneiden asuinoloja, tukea ikääntyneitä ja kuntia ennakoimaan asumisen muutoksia ja varautumaan niihin, lisätä ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa, kehittää asuinalueita ikääntyneille sopiviksi ( ikä- ja muistiystävällisyys, esteettömyys) sekä tukea ikääntyneiden yhteisöllisyyttä asuinalueilla.
Toimenpideohjelmassa todetaan mm, että väestörakenteen muutos on hyvin nopeaa tulevina vuosina. Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta. Tarvitaan sekä olemassa olevien asuntojen korjaamista esteettömiksi ja turvallisiksi että iäkkäille sopivaa asuntojen uustuotantoa erilaisine vaihtoehtoineen.
Pelkästään nykyisin käytössä olevilla asumisen ja tukipalvelujen ratkaisuilla ei pystytä vastaamaan ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämisen tarpeisiin. Tarvitsemme uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyyn lisäämiseksi, myös yhteisöllisyyden ja tukipalveluja yhdistäviä ratkaisuja. Näiden valmisteluun tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, ikäihmisten ja heidän läheistensä kanssa tehtävää yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto.
Monissa maissa, myös muutamissa Suomen kunnissa, on asuminen, tukipalvelut ja yhteisöllisyys yhdistetty korttelimaisin ratkaisuin. Kouvolan 2019 asuntomessuilla oli esillä mm. rivitalo- ja OK-talojen pienkortteleita, joissa asunnot, yhteiset tilat ja tukipalvelut muodostivat mielekkään kokonaisuuden yhdistettyinä yhteisöllisyyteen ja yksilölliseen asumiseen. Tampere tarvitsee lisää tällaisia asumisratkaisuja sekä lisää mm. puurakentamista. Hyvä ja kannatettava esimerkki uusista ratkaisuista on Kotipirtin palvelutalon tontille suunnitteilla oleva palvelukortteli. Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä on suunniteltu syntyväksi kymmenen vuoden aikana Tampereen Tesomalle. Tuolloin Käräjätörmän alueella olisi noin 1000 asuntoa. Yhteisökylän keskus tulee olemaan Kotipirtti ry:n palvelutalon naapuriin rakennettava palvelukortteli ja kylätalo ravintoloineen ja harrastetiloineen. Osa asunnoista varataan muistisairaille. Yhteisökylän kehittämiseksi Kotipirtti ry käynnisti elokuussa 2018 kolmivuotisen Käräjätörmän monisukupolvinen yhteisökylä -hankkeen. Tällaisia yhteisökyliä tarvitaan eri puolelle kaupunkia, joten kaupungin tulee edesauttaa uusien yhteisökylien syntymistä.
Ikäihmisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisäämiseksi Tampere voisi kehittää uuden toimintamalliin, jossa yhdistettäisiin eri sukupolvien yhteistyötä: esimerkiksi koululaisilla voisi olla omat kummivanhuksensa, joita he voisivat auttaa esim. ulkoilussa, kauppa- asioissa sekä pienissä kotiaskareissa. Eri sukupolvien yhteistyö rikastuttaa kaikkien osapuolien elämää ja tuo erityisesti nuoremmalle sukupolvelle kokemuksia ja tietoa. Monet ikäimiset ovat yksinäisiä, joten säännöllinen yhteys nuoriin tuo kaivattua sisältöä elämään.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin ja etsii ja kehittää uusia ratkaisuja ikäihmisten asumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyyn lisäämiseksi, joissa otetaan huomioon yhteisöllisyyden ja tukipalvelujen yhdistäminen. Uusien asumismuotojen sekä eri sukupolvien välisen yhteistyön valmisteluun ja kehittämiseen tarvitaan kaupungin kaavoituksen, asuntopolitiikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulutuspuolen, ikäihmisten ja heidän läheistensä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Yhteistyöhön tulee ottaa mukaan myös Tampereen kaupungin Vanhusneuvosto ja Nuorisovaltuusto.
Tampereella 18.5.2020
Aila Dündar-Järvinen
Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Tampereelle sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma koronan jälkeiseen aikaan
Koronavirus ja koko maailmaan levinnyt epidemia on laittanut maat ja kaupungit poikkeustilaan, jota ei ole ennen nähty. Tampereen kaupungin reagointia tilanteeseen läheltä seuraavana, voidaan todeta, että Tampereen kaupunki on tehnyt erinomaista työtä koronaviruksen aiheuttamissa merkittävissä muutoksissa kaupungin palveluissa, toiminnoissa ja tukeakseen tamperelaisia vaikean ajan keskellä. Epidemia on myös tuonut esiin suomalaisessa yhteiskunnassa poikkeuksellisen halun auttaa ja suojella kanssaihmisiä. Koronaviruksen taltuttaminen ja leviämisen ehkäisy on tärkeää juuri nyt, mutta samaan aikaan pitää jo valmistautua koronaviruksen jälkeiseen aikaan. Pian alkaa jälleenrakentamisen aika, niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Yhdessä järjestöjen, yhdistysten, yritysten, muiden kuntien ja maan hallituksen kanssa kuntalaisia unohtamatta, tulee Tampereen kaupungin tehdä kaikki voitava koronaepidemian negatiivisten vaikutusten hillitsemiseksi. Koko yhteiskunta on sulkeutunut tuoden mukanaan paljon vakavia ja kielteisiä vaikutuksia ja seurauksia, sosiaalisesti ja taloudellisesti. Eristyksessä eläminen ja sosiaalisten kontaktien fyysinen loppuminen on vaikuttanut meihin kaikkiin. Yksinäisyys, mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö ja väkivalta ovat vaarassa lisääntyä. Monet eivät halua hakea apua vaivoihinsa sairaaloista ja terveyskeskuksista koronaviruksen tarttumisen pelossa. Näin muut sairaudet ovat vaarassa lisääntyä ja pahentua. Lapsiperheet ovat kovilla, jos vanhemmat ovat työttöminä tai lomautettuina ja kuitenkin samaan aikaan lasten pitäisi saada etäopetusta kotona ja pysyä opillisesti mukana. Ikäihmiset ovat ilman fyysistä ja sosiaalista kontaktia, joten henkinen jaksaminen on myös koetuksella. Kukin ihminen reagoi omalla tavallaan poikkeusoloihin. Päivätoiminnan lakkautuksilla ja kuntouttavan työtoiminnan loppumisella on myös suuri vaikutus moniin ihmisiin. Näistä kärsivät erityisesti työttömät, osatyökykyiset, ikäihmiset, sairaat ja vammaiset ihmiset. Fyysinen ja henkinen toimintakyky ovat vaarassa heikentyä suuresti.
Tampereen kaupungissa on tehty pormestari Lauri Lylyn johdolla valtavasti työtä tällä valtuustokaudella, jotta työttömyyttä on saatu vähennettyä ja työllisyysastetta on saatu parannettua. Työllisyys on ollut ykkösasia. Tässä on onnistuttu. Työttömyys on laskenut vajaassa kolmessa vuodessa 13 prosentista 10 prosenttiin, eli työttömiä on 6 000 henkeä vähemmän. Työvoimapolitiikkaan ja uusiin työllistämistoimiin on budjetoitu 5 miljoonaa euroa lisää rahaa vuodessa. Myös kaupungin talous on saatu tasapainoon monen alijäämäisen vuoden jälkeen. Muutamassa kuukaudessa, koronaviruksen vuoksi, suotuisa työllisyys- ja taloustilanne on nyt vaarassa heikentyä. Epidemian vuoksi Suomessa tuhannet ihmiset ovat jäänet työttömiksi tai ovat lomautettuina. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan lähes 6000 ihmistä on jäänyt työttömäksi ja yli 17 000 on lomautettu (huhtikuun alun tilanne) epidemian alettua. Monet yritykset ovat kaatuneet. Vaikka maan hallitus on luvannut voimakasta tukea työttömille ja yrittäjille, tarvitaan myös Tampereen kaupungin myötävaikutusta ja konkreettisia toimia työttömien ja yrittäjien tukemiseksi.
Toimeentulon vaikeudet jättävät jäljen, joka voi näkyä vielä vuosien päästä, kuten kävi 90-luvun laman jälkeen. Koronaepidemian seuraukset tulevat näkymään heikentyneenä sosiaalisena ja taloudellisena hyvinvointina ja lisäämään tarvetta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille, työllisyyspalveluille sekä elinkeinopalveluille. Koronaviruksen jälkeistä aikaa tulisi ajatella kaupunkimme ja koko yhteiskunnan jälleenrakentamisen aikana.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy seuraaviin toimenpiteisiin koronaviruksen negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi ja korjaamiseksi:
- Laaditaan sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma, jonka tarkoitus on kartoittaa ne toimet, joilla Tampereen kaupunki ehkäisee ja korjaa koronaepidemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Huomioidaan sosiaalisen ja taloudellisen jälleenrakentamisen ohjelma ja tavoitteet keskeisenä osana vuoden 2021 talousarvion valmistelua. Päivitetään kaupungin strategia ja tutkitaan tarve päivittää pormestariohjelma valtuustokauden osalta sekä taloussuunnitelmakauden 2020-2023 osalta. Myöhemmin tehdään selvitys koronaviruksen aiheuttamista sekä negatiivisista että positiivisista vaikutuksista kaupunkiimme. Tulisi myös selvittää ne käytänteet ja toiminnot, jotka voidaan ottaa pysyviksi toiminnoiksi, esim. digiosaamisen ja -taitojen nousun myötä.
-Käynnistetään uusia voimakkaita ja tehokkaita työllistämistoimia, yhdessä yrittäjien kanssa, jotta kuntalaiset saavat työnsä ja toimeentulonsa takaisin. Tehdään tiivistä yhteistyötä maan hallituksen ja Pirkanmaan kuntien kanssa sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ja epäkohtien poistamiseksi.
-Tehdään selvitys lapsiperheiden tilanteesta ja hyvinvoinnista. Vahvistetaan lastensuojelutyötä ja perheitä tukevia toimia. Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan Suomessa on 112 000 lasta, jotka elävät pienituloisissa perheissä.
-Tehdään selvitys kotihoidon asiakkaiden ja työntekijöiden tilanteesta.
-Päivitetään köyhyysohjelma ja toimenpidesuunnitelmat vastaamaan koronan aiheuttamia vaikutuksia heikompiosaisiin.
-Lisätään luottamushenkilöiden jalkautumista koronan jälkeisenä aikana. Luottamushenkilöiden ja erityisesti kaupunginvaltuutettujen tulee saada realistinen ja ajantasainen tieto kuntalaisten tilanteesta ja hyvinvoinnista.
- Aikaistetaan ja lisätään investointeja erityisesti hyvinvointia tuottaviin hankkeisiin ja vahvistetaan resursseja erityisesti lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Tuetaan yhdistysten ja järjestöjen toimintaa. Jälleenrakentamisen ohjelmatyö tulisi aloittaa mahdollisimman pian.
-Käynnistetään vuoropuhelu sivistys- ja kulttuuritoimijoiden kanssa keinoista, joilla kulttuurituotanto ja toimijoiden edellytykset voidaan palauttaa epidemiaa edeltävän ajan tasolle.
-Tuetaan yrityksiä erilaisin tukitoimin saamaan toimintansa uudelleen alkuun. Elinkeinopoliittiset tukitoimet tehdään yhteistyössä yritysten kanssa.
Tampereella 20.4.2020
Aila Dündar-Järvinen
Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Valtuustoaloite Tampereen kaupunginvaltuuston jalkautumisesta
Kaupunginvaltuutetut saavat säännöllisesti yhteydenottoja kuntalaisilta, kaupungin eri toimijoilta ja yhdistysten edustajilta. Viime aikoina erityisesti kotihoidon työntekijöiltä sekä lastensuojelun toimijoilta on tullut viestejä. Tampereen valtuutetut tutustuvat mahdollisuuksiensa mukaan eri kohteisiin, usein kutsusta. Tampereen kaupunginhallitus on jalkautunut muutaman kerran eri kohteisiin, mm. ratikan rakentamista on seurattu. Muutama vuosi sitten kaupunginvaltuutetut jalkautuivat kaupungin kotihoitoon ja ikäihmisten asumispalveluihin. Yhden työpäivän ajan saimme kulkea työntekijän mukana seuraten arkea. Jalkautuminen oli silmiä avaava ja erittäin hyödyllinen. On aivan eri asia nähdä ja kokea työn haasteet konkreettisesti kuin esim. lukea vain raportista.
Koska valtuutetut saavat epätasaisesti kutsuja eri kohteisiin, olisi hyvä, että Tampereelle voitaisiin luoda pysyvä toimintamalli valtuutettujen jalkautumisesta. Erityisesti kaupungin palvelutuotanto-, suunnittelu- ja investointikohteet olisivat tärkeitä jalkautumisen kohteita. Jalkautumisen yhteydessä olisi hyvä varata tilaisuus myös henkilökunnan ja palvelujen käyttäjien tapaamiseen. Myöhemmin, jos jalkautuminen koetaan hyödylliseksi toimintamalliksi, voisi jalkautumiskäytännön laajentaa myös lautakuntien jäseniin. Toki lautakuntien jäsenet ovat tähänkin asti kierrelleet mahdollisuuksiensa mukaan eri kohteissa, tosin aika harvakseltaan.
Koronaepidemia on pakottanut yhteiskunnan toiminnot uusiksi. Digiloikka on onnistunut Tampereella erittäin hyvin. Niin virkamiehet kuin päättäjätkin ovat omaksuneet nopeasti uuden tavan tehdä päätöksiä ja pitää kokouksia ja palavereja. Kaupungin päätöksenteko ei ole missään kohtaan hidastunut, ainoastaan muuttanut hiukan muotoaan. On kuitenkin tärkeää, että yhteys kuntalaisten, työntekijöiden ja päättäjien välillä ei katkea eikä heikkene koronaepidemian seurauksena. Kun kokoontumisrajoitukset poistuvat aikanaan ja yhteiskunta palaa normaaliin elämään, alkaa vaurioiden korjaaminen. Tähän tarvitaan myös sosiaalista ja taloudellista jälleenrakentamista. Jotta jälleenrakentaminen ja elpyminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi päättäjien jalkautuminen ottaa vakituiseksi käytännöksi.
Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuuden luoda pysyvä toimintamalli kaupunginvaltuutettujen jalkautumisesta, erityisesti kaupungin palvelutuotanto-, suunnittelu- ja investointikohteisiin.
Tampereella 20.4.2020
Aila Dündar-Järvinen
Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Valtuustoaloite: Säännöt sähköpotkulautojen pysäköinnille, nopeuksille ja pysäköinninvalvonnalle Tampereen kaupungissa
Tampereen kaupungin kaupunkikuvaan on yhdeksi uudeksi liikennemuodoksi ja liikennevälineeksi rantautunut yhteiskäyttöiset, eli vuokrattavat sähköpotkulaudat. Varsinkin kevään, kesän ja syksyn aikana niitä voi nähdä ja käyttää melkein kaikilla kaduilla ja jalkakäytävillä. Uudet liikkumismuodot ovat toki tervetulleita meidänkin kaupungissamme. Sähköpotkulaudat ovat erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten suosiossa. Niitä on helppo käyttää ja niillä pääsee sujuvasti paikasta toiseen. Sähköpotkulautojen käytöstä on kuitenkin valitettavasti koitunut myös harmia ympäristölle, sujuvalle liikkumiselle, jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Vaaratilanteiden ja onnettomuuksien vuoksi sähköpotkulautojen käytön rajoittamista on vaadittu muun muassa Ruotsissa ja Ranskassa. Kun tulee uusia tapoja liikkua, kaupunkimiljöössä tarvitaan säännöt, miten toimitaan, jotta turvallisuus ja viihtyisyys voidaan taata niin sähköpotkulautoja käyttävien osalta kuin muidenkin kaupunkilaisten osalta. Suomessa sähköpotkulautoja koskevat samat liikennesäännöt kuin polkupyöriä; siitä huolimatta niitä jätetään jatkuvasti kulkuväylille. Sähköpotkulautoja tarjoavien yritysten vastuulla on ohjeistaa käyttäjät. Yritykset pystyvät esimerkiksi näkemään, millä alueilla potkulautoja on jo tarpeeksi ja siirtämään laitteita niin, etteivät ne kaikki kasaudu yhteen pisteeseen keskustassa.
Vapaana olevia sähköpotkulautoja seisoo ja makaa erittäin usein ovien ja liikkeiden edessä, keskellä jalkakäytäviä, suojateitä, bussipysäkkejä ja niin edelleen. Erityisesti näkövammaisille, ikäihmisille, lapsille ja vammaisille sähköpotkulaudat muodostavat onnettomuusvaaran. Lisäksi niillä liikutaan liian suurilla nopeuksilla, jotka lisäävät turvattomuutta ja onnettomuusriski kasvaa. Vastaavaa keskustelua sähköpotkulautojen pysäköinnistä ja niiden vaikutuksesta liikenneturvallisuuteen käydään tällä hetkellä muuallakin Suomessa mm. Helsingissä, myös Tukholmassa ja useissa Euroopan suurkaupungeissa. Tampereen olisi hyvä selvittää, millaisia ratkaisuja pysäköintiongelmaan on muualla löydetty. Tampereella tulisi saada mahdollisimman pian, mutta viimeistään kesäksi 2020, määritellyt pysäköintiruudut sähköpotkulaudoille. Lisäksi tulisi tehdä suunnitelma ja tehostaa tiedotusta, että ei ole sallittua jättää niitä mihin vaan lojumaan käytön lopetettua, koska ne haittaavat muiden kaupungissa liikkuvien turvallista jalankulkua ja pyöräilyä. Monet kaupunkilaiset kokevat turvattomuutta tällä hetkellä sähköpotkulautojen vuoksi, koska niitä ei käytetä asianmukaisesti.
Ehdotan, että Tampereen kaupunki aloittaa heti sähköpotkulautayritysten kanssa keskustelut pysäköinnin säännöistä, pysäköinnin valvonnasta ja siitä, miten käyttäjät saadaan pysäköimään sähköpotkulaudat turvallisesti. Lisäksi tulisi selvittää, onko esimerkiksi kaupungin järjestyssäännön puitteissa mahdollista vaikuttaa pysäköintiin ja nopeuksiin. Ehdotan myös, että Tampereen kaupunki aloittaa liikenneministeriön kanssa vuoropuhelun, miten sähköpotkulautojen kaltaiset uudet liikkumisen muodot tulisi huomioida tieliikennelaissa turvallisen liikkumisen ja pysäköinnin varmistamiseksi kaupungeissa.
Tampereella 27.1.2020
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Valtuustoaloite lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun käyttöönotosta Tampereen kaupungissa
Asukaslähtöisessä ja demokraattisessa kaupungissa panostetaan kaikkien ryhmien, myös eri ikäryhmien, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tampereen kaupunki on ollut maassamme edelläkävijä monessa suhteessa, mitä tulee asukasdemokratiaan, kuntalaisvaikuttamiseen, ikäihmisten, erityisryhmien, lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Kaupungin kaikkien sektoreiden toiminta koskettaa myös lasten ja nuorten arkea, joten heidän äänensä tulee kuulua myös päätöksenteossa ja aloitteiden antamisessa. Lasten ja nuorten oikeus tulla kuulluksi ja osallistua elämäänsä ja hyvinvointiinsa vaikuttaviin päätöksiin on kirjattu myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, jossa korostetaan mm. osallisuuden, osallistumisen ja kuulluksi tulemisen merkitystä. Meillä toimivat ansiokkaasti myös Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto.
Lasten ja nuorten äänen pitää kuitenkin kuulua myös muuten kuin näiden virallisten kanavien kautta, ja kaikenikäisten pitää päästä osallistumaan ja vaikuttamaan ikätasolleen sopivalla tavalla. Lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen on myös demokratiakasvatusta - vallasta ja oikeuksista seuraa aina myös vastuu. Mahdollisuus vaikuttaa jo lapsuusiästä lähtien vaikuttaa myönteisesti myös äänestyshalukkuuteen ja -kiinnostukseen.
Helsingissä on otettu käyttöön sähköinen palvelu (ruuti.munstadi.fi/aloitteet), jonka kautta alle 18-vuotiaat kuntalaiset voivat jättää aloitteita Helsingin kaupungille. Helsingissä aloitteet ohjataan asiasta vastaavalle työntekijälle, eikä nuoren tarvitse ennakkoon tietää, mikä osa kaupungin organisaatiosta asiasta vastaa. Aloitteen sanamuoto tai oikeinkirjoitus eivät ole este aloitteen jättämiselle ja nuorille tarjotaan tarvittaessa apua ja neuvoja aloitteiden tekemisessä. Helsingin kaupunki on sitoutunut antamaan aloitteisiin vastauksen kohtuullisessa ajassa. Saapuneet aloitteet viedään myös kaupunginvaltuustolle tiedoksi kaksi kertaa vuodessa.
Kaikki Tampereella asuvat ovat iästä riippumatta kuntalaisia, joilla on oikeus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun kautta voidaan löytää uudenlaisia ideoita, ajatuksia ja toimintatapoja kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinympäristön kehittämisen lisäämiseksi. Sähköisen aloitteen voisi tehdä yksin tai yhdessä useamman lapsen ja nuoren kanssa. Hyvä toimintaperiaate olisi, että aloitteen tekijän / tekijöiden tulisi jättää yhteystietonsa, joita ei julkaista, mutta niitä voidaan käyttää esim. lisätietojen kysymiseksi ja aloitteeseen vastaamiseksi. Tampereen kaupunginvaltuuston tulisi myös käsitellä saapuneet aloitteet vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Esitän, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön lasten ja nuorten sähköisen aloitepalvelun. Aloitepalvelun kehittämiseen tulisi ottaa mukaan myös Lasten Parlamentti ja Nuorisovaltuusto.
Tampereella 27.1.2020
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Kaupunginvaltuuston kyselytunti, kokous 27.1.2020
§ 5 Valtuustokysely koskien Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmia - Aila Dündar-Järvinen
TRE:609/11.00.01/2020
Perustelut
Aila Dündar-Järvisen valtuustokysely:
Tein valtuustokyselyn Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmista liki vuosi sitten, 18.2.2019. Valitettavasti joudun nyt tekemään uuden kyselyn samasta asiasta, koska vuosi on kulunut eikä tilanne ole helpottunut, vaan pahentunut Kämmenniemen koulussa.
Jo syksystä 2018 lähtien Kämmenniemen alakoulun ja yläkoulun oppilailla on ollut runsaasti oireilua. Jo tuolloin useiden lasten vanhemmat ovat kertoneet, että heidän lapsillaan on hengitystieinfektioita, päänsärkyä, äänen menetystä ja silmien voimakasta kutinaa ja kirvelyä. Usean lapsen kohdalla oireilut ovat erittäin voimakkaita ja vakavia, myös koulun henkilökunnan kohdalla. Lasten poissaolot koulusta ovat lisääntyneet. Oireilut koskevat myös yläkoululaisia, koska he oleskelevat samoissa tiloissa.
Kysyn :
1. Kuinka vakavia oireita oppilailla tulee esiintyä, ennen kuin heille järjestetään väistötilat koulun perusteellista remonttia tai uutta koulua varten?
Tampereen kaupungin terveystarkastaja Matti Naukkarisen mukaan (sisäilmatiedotustilaisuus 24.4.2019) koulun kunnostamisen toimenpiderajana ovat oppilaiden tai henkilökunnan keskuudessa ilmaantuvat äkilliset yliherkkyysreaktiot (anafylaktiset reaktiot) ja astmadiagnoosien lisääntyminen. Samoihin aikoihin tehtiin huhtikuussa 2019 oppilaiden vanhemmille vanhempainyhdistyksen taholta oirekysely. Kyselyyn vastasi 126 henkilöä, joista 92 oireili. Lukuisille Kämmenniemen koulun oppilaille on puhjennut astma tai astmaattiset oireet ovat pahentuneet. Samaa on ilmennyt myös koulun henkilökunnalla. Ala-asteen oppilaista useat ovat vaihtaneet koulua ja henkilökunnan keskuudesta opettajia on vaihtanut toiseen kouluun.
Tampereen kaupunki teetti Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyn, jonka tuloksista on koulun rehtorin Markku Rissasen mukaan kerrottu 5.6.2019 päivätyssä tiedotteessa. Se ei ilmeisesti kovinkaan kattavasti saavuttanut vanhempia, sillä vanhempainyhdistys joutui tiedustelemaan myöhemmin syyskuussa sen tuloksia. Tulosten mukaan alakoulun oppilaat (3.- 6. luokat, vastausprosentti 83) kokevat tavanomaista enemmän oireita, kuten hengitystie-, silmä- ja nenäoireita, sekä olosuhdehaittoja, kuten liiallista kuumuutta/kylmyyttä, tunkkaisuutta ja pölyisyyttä. Yläkoulun oppilaat (vastausprosentti 70) kokivat oireita ja olosuhdehaittoja tavanomaista enemmän tai hieman tavanomaista enemmän. Yläkoulun puolelta raportoitiin mm. ilmanvaihdon riittämättömyyttä ja maakellarimaista hajua.
Kyselyiden lisäksi kaupungin sisäilmatyöryhmässä on ohjeistettu, että koulun henkilökunnan tulee olla yhteydessä työterveyteen ja oppilaiden huoltajien vastaavasti kouluterveydenhuoltoon. Näissä yhteydenotoissa kertyneiden oireiluilmoitusten toivotaan tulevan työryhmälle kootusti terveydenhuollon kautta, jotta terveydenhuollossa voidaan ensin arvioida, johtuuko oireilu sisäilmasta vai esim. allergiasta tai jostakin perussairaudesta. Koulun rehtori Markku Rissanen ja sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja Laura Pyykkö kertoivat kirjeessään 13.12. 2019, että henkilökunnan työterveydestä ei kuitenkaan ole tullut mitään yhteydenottoja ennen työryhmän perustamista. Työryhmätoiminnan alettua henkilökunnalle teetettiin Pirteskooppi- oirekysely, mutta sen tulokset ”eivät viitanneet suoranaisesti sisäilmasto-ongelmaan”. Yhteydenottoja ei ole tullut myöskään työsuojeluvaltuutetun kautta. Kouluterveydenhoitajiltakaan ei Rissasen ja Pyykön mukaan ole tullut oireilmoituksia ennen työryhmän perustamista. Samassa kirjeessä eri yhteydessä toisaalta sanotaan, että "näitä ilmoituksia on pyydetty etenkin kouluterveyteen, mutta myös sisäilma-asiantuntijalle ja terveydensuojeluviranomaiselle on tullut ilmoituksia. Oireilutiedot on koostettu näistä yhteydenotoista”. Aiemmin vanhemmille suunnatussa tiedotteessaan 27.11.2019 rehtori antoi ymmärtää, että ”osa oireilusta on selitettävissä niillä tekijöillä, mihin korjaustoimet ovat jo kohdistuneet. Osa saattaa johtua muiden käyttäjien hajusteista tai kotieläimistä. Toivon, että koulutalon käyttäjät pyrkivät omalta osaltaan välttämään voimakkaiden hajusteiden käyttöä. Niitä ehtii laittaa sitten koulupäivän jälkeen.”
2. Onko mahdollista tehdä uutta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyä (oirekyselyä), johon vanhemmatkin voivat tavalla tai toisella vastata?
Kämmenniemen koulun vanhempainyhdistys on edellyttänyt uutta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyä, johon vanhemmatkin voivat osallistua. Viimeksi kysely tehtiin 3.- 6 luokkalaisille sekä yläkoululaisille. Kysely tehtiin kouluaikana. Kaikki eivät kuitenkaan ymmärtäneet kysymyksiä. Kuinka moni kolmasluokkalainen tietää esim. mikä on hengitystieinfektio tai taiveihottuma? Herää kysymys, miten saavutetaan yhteisymmärrys koululaisten oireilusta, kun vanhemmat jo keskenään puhumalla saavat suurempia oireilevien oppilaiden lukumääriä, kuin mistä sisäilmatyöryhmä puhuu? Osa oireilevista henkilökunnan jäsenistä on jo luovuttanut ja vaihtanut työpaikkaa, tai vanhemmat ovat siirtäneet oireilevat lapsensa pois Kämmenniemen koulusta. Myöskään kaikki vanhemmat eivät jaksa enää ilmoittaa oireita uudestaan ja uudestaan. Monet vanhemmista kokevat olonsa toivottomaksi ja toivovat, että lasten terveydentila asetettaisiin etusijalle ja tämä näkyisi myös konkreettisina tekoina.
Miten selitetään se, että Kämmenniemen koulua käyvä lapsi ei oireile lomilla, mutta heti kun palaa kouluun, oireet palaavat?
3. Kenellä/ Keillä on oikea ja kokonaisvaltainen tieto todellisesta tilanteesta?
Vanhempien näkökulmasta sekava asiakokonaisuus on ahdistava. Ajantasainen viestintä sisäilmatyöryhmän ja huoltajien välillä on käytännössä erittäin huonoa. Monet vanhemmat kokevat, että Kämmenniemen koulun sisäilmasta oirehtivat oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa, eikä koululaisten yhdenvertaisuus toteudu Tampereen muihin kouluihin nähden. Fakta on, että kaikilla oirehtivilla lapsilla ei ole mahdollista vaihtaa koulua. Yksi vaikeimmin käsiteltävissä olevista ongelmista on suuri epätietoisuus koulun oppilaiden ja henkilökunnan todellisesta terveydentilasta ja siitä, miten tähän on viranomaisten toimesta reagoitu. Tiedottaminen on sekavaa ja antaa tilaa monenlaisille väärinkäsityksille. Vanhempien oma näkemys ja viranomaisinformaatio ovat niin ristiriitaisia, että monien vanhempien luottamus lasten terveydestä vastuullisiin viranomaisiin horjuu. Tällaisia viestejä olen saanut vanhemmilta ja vanhempainyhdistyksen jäseniltä.
Vaatimus oireilun raportoimisesta kouluterveydenhoitajan tai työterveyden kautta ei tarjoa kokonaisvaltaista tietoa oppilaiden ja henkilökunnan oireistoista. Oppilaan pääsy kouluterveydenhoitajan vastaanotolle on hyvin rajattua ja hankalaa varsinkin yhdessä työssäkäyvien vanhempiensa kanssa ja puhelinajatkin ovat rajattuja vain yhteen soittotuntiin päivässä. Tiedon kulkeutuminen kouluterveydenhuollon kautta sisäilmatyöryhmälle on niin sattumavaraista ja työ- tai koulupäivän aikajärjestelyistä riippuvaista, ettei luotettavaa otantaa koulussa käyvien terveydentilasta ole tällä tavoin saatavissa.
4. Eikö lasten kannalta olisi turvallisinta hankkia väistötilat välittömästi?
Oppilaiden vanhemmat ovat jo pitkään edellyttäneet, että kaupunki hankkii väistötiloiksi sopivat parakit koulun pihalle. Joka vuosi sairastuu lisää lapsia astmaan. Vanhempia ihmetyttää, miten leasing-parakkeja on onnistuttu saamaan muihin Tampereen kouluihin. Väistötilojen tarpeellisuuteen rehtori ja sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja on vastannut 13.12.2019, että: ”Kämmenniemen koulun tilanteessa oli ja on tehtävissä toimenpiteitä, joilla voidaan estää epäpuhtauksien pääsy ilmaan. Viime kesänä toteutetut korjaukset saatiin tehtyä nopealla aikataululla niin, että toiminta voitiin aloittaa korjatuissa tiloissa kesäloman jälkeen”. Siitä huolimatta koulussa päätettiin siirtää viidesluokkalaiset uusimman rakennusosan korjaamattomiin tiloihin, joissa ei ole edes pulpetteja.
5. Onko mahdollista saada vanhempainyhdistyksen edustaja sisäilmatyöryhmään?
Vanhemmat haluavat oman edustajansa sisäilmatyöryhmään. Vanhempainyhdistys on kysynyt, miksi he eivät voi esittää edustajaa mukaan sisäilmatyöryhmään. Sisäilmatyöryhmä on vastannut 13.12.2019, että sisäilmatyöryhmät jatkavat nykyisessä kokoonpanossa, jossa lasten edustajina koulujen työryhmissä ovat terveydensuojeluviranomainen, rehtori, vastaava rehtori ja koulu- tai opiskeluterveydenhoitaja. Oman edustajan saaminen sisäilmatyöryhmään hälventäisi pelkoja ja toisi vanhemmille lasten huoltajina varmuuden ja ajantasaisen tiedon, miten asiat etenevät ja mitä toimenpiteitä on käynnissä ja milloin.
Kuten nämä tekemäni valtuustokyselyt osoittavat, Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat ovat huolestuttaneet jo toista vuotta koululaisia, heidän vanhempiaan, vanhempainyhdistystä ja henkilökuntaa. Tilanne on pahentunut, ei parantunut, joistakin tehdyistä toimenpiteistä huolimatta. Lain mukaan kaikki koululaiset ovat tasa-arvoisessa asemassa, riippumatta koulun sijainnista. On selvää, että monissa Tampereen kouluissa on sisäilmaongelmia tällä hetkellä. Siitä huolimatta Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmat on saatava korjattua heti. Kesällä 2020 tehtävät toimenpiteet tulevat liian myöhään, monen koulua käyvän koululaisen ja henkilökuntaan kuuluvan terveys ja hyvinvointi on liian kovalla koetuksella jo nyt.
Apulaispormestari Jaakko Stenhällin vastaus Aila Dündar-Järvisen valtuustokyselyyn:
Vastaukset esitettyihin kysymyksiin
1. Kuinka vakavia oireita oppilailla tulee esiintyä, ennen kuin heille järjestetään väistötilat koulun perusteellista remonttia tai uutta koulua varten?
Väistötilojen hankintaa arvioidessa selvitetään rakennuksesta tehtyjen tutkimusten perusteella, mitä toimenpiteitä tarvitaan ja mitä toimenpiteitä voidaan tehdä, jotta mahdollisuus tavanomaisesta poikkeavalle olosuhteelle altistumiselle pienenee.
Oireilutiedot, joihin yllä olevassa viitataan, ovat tulleet työryhmän perustamisen jälkeen.
Edellisen valtuustokyselyn jälkeen eli viime kesänä 2019 tehtiin laajamittaiset korjaukset Kämmenniemen koulun vuonna 1988-rakennetulle osalle tehtyjen tutkimusten pohjalta:
-
Seinäpinnat on tiivistetty sisäpuolelta, tiivistyskorjausten onnistuminen on varmistettu työn aikana tehdyillä merkkiainekokeilla, jotka tullaan uusimaan vuosittain niin kauan, kunnes seinärakenne on korjattu
-
Ilmanvaihdon puhaltimet on uusittu ja 1969 rakennetulta osalta on siirretty yksi ilmanvaihdon pakettikone nykyiseen nuorisotilaan/luokkaan
-
Ilmanvaihto on nuohottu ja tasapainotettu
-
Rakennusautomaatio on saneerattu
-
Liikuntasalin katon akustiikkalevyt on uusittu
-
Irtaimisto on puhdistettu/uusittu korjausten yhteydessä ja korjauksissa on noudatettu ulkopuolisen valvomaa P1-puhtausluokkaa
-
Rakennuksen ulkopuolella on tehty piha-alueiden kallistusten korjaukset, ulkopuolisen salaojitus- ja sadevesijärjestelmän uusiminen, sokkeleiden ulkopuolinen veden- ja lämmöneristys
-
Lisäksi 1969 rakennetulle osalle:
-
Tilat on poistettu käytöstä, toiminta on siirretty muihin osiin
-
Käytävän viereiset tilat on alipaineistettu, alakatto on kapseloitu ja sisäseiniksi jätetyt vanhat ulkoseinät on tiivistetty sisäpuolelta
-
Mahdollisesti siirtynyt irtaimisto on puhdistettu ennen siirtämistä toisiin tiloihin
Kesällä 2019 tehtyjen korjausten jälkeen, korjatuista tiloista on syksyn 2019 aikana tullut ilmoitus alle kymmenen oppilaan oireiluun liittyen kouluterveydenhoitajalle, sisäilma-asiantuntijalle tai terveydensuojeluviranomaiselle. Yksi korjatulla puolella työskentelevä nuorisopuolen työtekijä on ollut yhteydessä työterveyteen mahdollisesti sisäilmaan liittyvästä oireilusta.
Kesällä 2019 tehtiin kosteus- ja sisäilmatekninen tutkimus vuonna 2001 rakennetulle osalle ja siinä havaittiin sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä. Näistä huomioista on valmisteltu yksityiskohtaiset korjaustoimenpiteet
Toimenpiteitä on siis tehty laajasti koulun vanhimmilla osilla ja kesällä 2020 tullaan korjaamaan vuonna 2001 rakennetun osan tutkimuksissa havaitut ongelmat niiltä osin, mitä ei ole toiminnan aikana voitu korjata. Korjaussuunnittelu vuonna 1988 rakennetun rakennuksen lopullisista korjauksista etenee.
Asumisterveysasetuksen toimenpideraja ylittyy, mm. mikäli havaitaan kosteusvaurio, jolla on ilmayhteys sisäilmaan. Näiltä osin toimenpiteisiin on ryhdytty. Tämä riittää myös terveyshaittaa arvioidessa eli havaitut ongelmat tulisi korjata, vaikka kukaan ei oireilisi.
2. Onko mahdollista tehdä uutta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sisäilmakyselyä (oirekysekyä), johon vanhemmatkin voivat tavalla tai tosiella vastata?
THL:n oirekysely on THL:n suunnittelema ja toimittama. He ovat itse määritelleet, että kysely teetetään koulussa ja oppilaat itse vastaavat siihen. THL on laatinut kysymykset. Tampereella oppilaiden sisäilmakysely toteutettiin huhtikuussa 2019. Kyselyssä oli mukana 24 ala-ja yläkoulua/rakennusta. Kyselyyn vastasi 3327/6304 oppilaasta. (vastausprosentti vaihteli 0-85% välillä).
Oireiden osalta (hengitystie-, alahengitystie-, silmä-, iho-, yleisoireet) kohdekoulun oppilaiden raportoima oireilu oli kokonaisuudessaan tavanomaista yleisempää. Olosuhteiden osalta (liian kuuma, liian kylmä, tunkkainen tai huono ilma, epämiellyttävä ilma, pölyisyys, likaisuus, melu luokan rauhattomuus) Kämmenniemen ala- ja yläkoulunoppilaat kokivat enemmän useita olosuhdehaittoja verrattuna muihin suomalaisiin kouluihin.
Oppilaiden huoltajia on pyydetty olemaan yhteydessä kouluterveydenhuoltoon, mikäli huoltaja epäilee huollettavallaan mahdollisesti koulun sisäilmaan liittyvää oireilua. Kouluterveydestä voidaan tarvittaessa ohjata lisätutkimuksiin ja selvityksiin. Mikäli huollettava käy esimerkiksi yksityisellä lääkärillä, pyydetään näistä siellä tehdyistä selvityksistä tai arvioista myös tieto kouluterveyteen. Huoltajat voivat halutessaan ilmoittaa myös sisäilma-asiantuntijalle tai terveydensuojeluviranomaiselle. Näiltä tahoilta tieto välittyy kohdekohtaiseen sisäilmastotyöryhmään. Oppilaiden itsensä takia suositellaan olemaan yhteydessä terveyden alan asiantuntijaan oirearvion tekemiseksi, jotta ei jäisi huomaamatta jokin perussairaus, joka vaatisi hoitoa.
Työntekijöitä on ohjeistettu olemaan yhteydessä omaan vastuutyöterveyshoitajaan tai –lääkäriin, joilta saadaan ajantasainen tieto sisäilmastotyöryhmään. Mikäli käy muulla lääkärillä Pirtessä tai vaikkapa yksityisellä lääkärillä, täytyy siitä ilmoittaa esim. sähköpostilla omalle vastuuhoitajalle/lääkärille, jotta tieto välittyy sisäilmastotyöryhmään.
THL:n oirekyselystä on keskusteltu Tampereen kaupungin sisäilman ohjausryhmässä 22.1.2020 ja siellä KOPA:n edustus päätti, että he käsittelevät asiaa omassa johtoryhmässään. KOPA tilasi ja maksoi edellisen 20 koulun oppilaiden sisäilmakyselyn teettämisen.
Tuoreessa THL:n tutkimuksessa, joka on tehty 129:ssä helsinkiläisessä koulussa selvisi, että koulun sisäilma laatua ei voi luotettavasti arvioida oppilaiden oireilun perusteella, vaan esim. korjauspäätökset tulee perustua tutkittuun tietoon.
3. Kenellä/ Keillä on oikea ja kokonaisvaltainen tieto todellisesta tilanteesta?
Kämmenniemen koululla on järjestetty muihin samassa tilanteessa oleviin kouluihin nähden enemmän tiedotustilaisuuksia. Tiedotustilaisuuksia on ollut nyt yhteensä kolme viimeisen vuoden aikana. Näissä tilaisuuksissa oppilaiden huoltajilla on ollut mahdollisuus kysyä tutkimukset tehneeltä tutkijalta tarkentavia kysymyksiä. Lisäksi kysymyksiin on ollut vastaamassa muut asiantuntijatahot ja sisäilmastotyöryhmän osapuolet. Kaikki tiedotustilaisuuksissa nähdyt materiaalit on lähetetty huoltajille yhdessä tilaisuudesta laaditun muistion kanssa.
Kysymyksiä on aina voinut esittää sisäilma-asiantuntijalle, joka on vastannut sisäilmastotyöryhmän puheenjohtajana huoltajien lähettämiin kysymyksiin kohtuullisessa ajassa. Kaikki raportit on ja on ollut mahdollista pyytää sisäilma-asiantuntijalta.
Seuraava infotilaisuus on keväällä ja tuolloin kerrotaan tarkemmin kesällä 2020 tulevista toimenpiteistä.
Kaikista sisäilmastotyöryhmän kokouksista on laadittu tiedote, joka on lähetetty henkilökunnalle ja huoltajille.
Huoltajille on kerrottu mahdollisuudesta käydä esim. terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkärillä ja pyydetty vain sitten ilmoittamaan tästä esim. sähköpostilla kouluterveydenhoitajan kautta sisäilmastotyöryhmälle. Tämä on Tampereen kaupungin sovittu toimintamalli eikä muissa kohteissa ole tullut ilmi tähän liittyviä epäkohtia tai epäilyitä sen riittämättömyydestä.
4. Eikö lasten kannalta olisi turvallisinta hankkia väistötilat välittömästi?
Sisäilmastotyöryhmän tietojen mukaan vanhimmalla osalla tehdyt korjaukset ovat onnistuneet odotetulla tavalla eli tarvetta väistötilalle ei ole.
Uusimmalla osalla tehtyjen tutkimusten pohjalta on tehty ja suunniteltu toimenpiteitä, joilla saadaan poistettua paikalliset vaurioituneet materiaalit yhdestä luokkatilasta ja hallinnon tiloista sekä toistaiseksi sisäilmaan vaikuttamattomat riskitekijät muovimattoihin liittyen. Ilmanvaihtoon liittyviä toimenpiteitä on jo tehty ja tehdään paraikaa.
Työryhmän arvion mukaan väistötilalle ei ole tarvetta, koska nyt tehdään ja kesällä 2020 tullaan tekemään toimenpiteitä, joilla saadaan alennettua mahdollisuutta altistua tavanomaisesta poikkeaville olosuhteille.
5. Onko mahdollista saada vanhempainyhdistyksen edustaja sisäilmatyöryhmään?
Vanhempainyhdistyksen edustajan osallistumista sisäilmastotyöryhmän kokouksiin on käsitelty Tampereen kaupungin moniammatillisessa sisäilman ohjausryhmässä toukokuussa 2019. Ohjausryhmä linjasi asiasta tuolloin seuraavasti:
-
Kokouksessa käsiteltiin aloitetta koulujen vanhempainyhdistysten edustajien osallistumisesta kohdekohtaisiin sisäilmastotyöryhmiin. Ohjausryhmä päätti, että sisäilmastotyöryhmät jatkavat nykyisessä kokoonpanossa, jossa lasten edustajina koulujen työryhmissä ovat terveydensuojeluviranomainen, rehtori, vastaava rehtori ja koulu- tai opiskeluterveydenhoitaja. Päätöksen perusteena ovat seuraavat seikat:
• Sisäilmastotyöryhmän jäsenillä on työnsä puolesta vastuu kaikkien tilojen käyttäjien kannalta. Vastuuta kokouksissa tehtävistä päätöksistä ei voida laittaa vanhempainyhdistyksen edustajien harteille, koska heillä ei välttämättä ole asiantuntemusta käsiteltävistä asioista eivätkä he voi olla juridisesti vastuussa muista kuin omista lapsistaan.
• Päiväkodeissa tai toisen asteen oppilaitoksissa vanhempainyhdistyksiä ei ole eikä eri ryhmiä haluta asettaa eriarvoiseen asemaan.
• Oireilutietojen pohjana tulisi olla terveydenhuollon ammattilaisen arvio siitä, liittyykö koettu oireilu koulun sisäilmaan. Siksi on tärkeää, että oppilaat käyvät kouluterveydenhoitajan luona, joka koostaa oireilutiedot sisäilmastotyöryhmälle.
• Jokaisesta sisäilmastotyöryhmän kokouksesta laaditaan jatkossakin tilojen käyttäjille tiedote, jossa kerrotaan kokouksessa päätetyistä asioista. Sisäilmatutkimusten tuloksista järjestetään tiedotustilaisuudet henkilökunnalle ja huoltajille. Viestintää ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa pyritään parantamaan esimerkiksi keskustelutilaisuuksien avulla
Kämmenniemen koulun kohdekohtaisen sisäilmastotyöryhmän tietojen mukaan tilanne Kämmenniemen koulussa ei ole huonontunut, vaan parantunut kesällä 2019 tehtyjen korjausten jälkeen ja tulee parantumaan vielä kesällä 2020 tehtävien toimenpiteiden jälkeen. Akuutteihin toimenpiteisiin on ryhdytty eli ilmanpuhdistimia on hankittu kaupungin ohjeistuksen mukaisesti tulleiden ilmoitusten mukaan.
Koulujen kahdeksan aamut historiaan
Tampereen kaupunginvaltuusto päättää marraskuussa, siirretäänkö tamperelaisten lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kahdeksan aamut historiaan. Perusteluna aikaisista aamuista luopumiselle on mm. nuorten fysiologinen univaje.
Keskustelun käynnistäjänä on Aila Dündar-Järvisen valtuustoaloite koulujen kahdeksan aamuista luopumisesta. Aloite on linjassa lääketieteellisen tutkimuksen suositusten kanssa. Erikoislääkäri ja unitutkija Markku Partinen on todennut, että teini-ikäisillä luonnollinen nukahtamisaika siirtyy fysiologisista ja hormonaalisista syistä johtuen myöhemmäksi. Teinit eivät tule eri planeetalta, mutta eri aikavyöhykkeeltä kylläkin.
Myöhäisen nukahtamisen ja aikaisten kouluaamujen yhdistelmän tuoma väsymystila vastaa nuorilla jopa 0,5 promillen humalatilaa. Tämä tulisi huomioida paremmin koulujen opetusta suunniteltaessa. Kasin aamuista luopumista puoltavat myös Suomen lukiolaisten liitto sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä.
Kahdeksan aamuista luopuminen ei tarkoita iltapäivien venymistä. Luopuminen voidaan tehdä jouhevasti osana tulevaa opetussuunnitelmauudistusta, joka astuu voimaan lukuvuoden 2021 alussa. Uudistuksessa nykyinen koulupäivän tuntijako tarkastellaan uudelleen, riittävä tauottaminen huomioiden. Nyt on hyvä hetki tehdä päätös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten aikaisista aamuista luopumiseksi.
Kaupungin viranhaltijoiden mielestä aikaisista aamuista ei ole tarvetta luopua. Yhtenä perusteena on esitetty kyselytutkimus, jossa 50,5% vastaajista oli nykyisen mallin kannalla.
Edellä mainittuihin perusteluihin nojaten, me allekirjoittaneet tulemme tekemään muutosesityksen Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa marraskuussa, että Tampereella luovutaan kahdeksan aamuista lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Toivomme, että tämä eri puolueiden poikkeuksellisen laajana yhteistyönä eteenpäin viety aloite saa myös kaupunginvaltuuston enemmistön tuen.
Jaakko Mustakallio, kaupunginvaltuutettu (vihr), Kaupunginhallituksen vpj
Aila Dündar-Järvinen, kaupunginvaltuutettu, Kaupunginvaltuuston vpj
Tampere
Valtuustoaloite Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden aseman parantamiseksi ja asiakkaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi
Jätin valtuustoaloitteen selvityksen tekemiseksi vanhuspalveluiden tilasta Tampereella 17.12.2018. Valtuustoaloitteeni käsiteltiin kaupunginvaltuustossa 16.9.2019. Ennen aloitteeni valtuustokäsittelyä aloin saada runsaasti palautetta kotihoidon työntekijöiden työhön liittyviin epäkohtiin ja huolenaiheisiin. Kävi ilmi, että jo vuosien ajan Tampereen kotihoidon työntekijöiden työn kuormittavuus, huonot työolosuhteet ja työssäjaksaminen on ollut suuri ongelma. Kotihoidon työntekijöiltä on lähtenyt kirje ja vetoomus kaupungin johdolle jo vuonna 2013 - 2014, silti ongelmat ovat jatkuneet ja jopa pahentuneet. Tampereen kaupungin kotihoidon tilanne on kriittinen; toiminta on ostojen, vapaapäivien vaihdon sekä tuplavuorojen varassa. Avoimien työpaikkojen haussa kiinnostus tehostettuun palveluasumiseen on kymmenkertainen verrattuna kotihoitoon, hakijoiden määrän perusteella.
Palautetta on tullut nyt runsaan kuukauden aikana allekirjoittaneelle niin paljon, että kaikkea on mahdotonta tähän valtuustoaloitteeseen sisällyttää. Kun aloin saamaan näitä huolestuttavia viestejä työntekijöiltä ja heidän edustajiltaan, informoin heti sd- valtuustoryhmääni asiasta. Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi reagoi välittömästi asiaan, mistä suuri kiitos hänelle. Hän kutsui palaveriin henkilöstön edustajat, ikäihmisten palvelulinjan päällikön Mari Patrosen, joka pyysi myös pikaista palaveria, palvelupäällikkö Sirkku Miettisen sekä allekirjoittaneen. Palaveri pidettiin 25.9.2019. Lisäksi henkilöstökoordinaattori Helena Nieminen ja allekirjoittanut järjestimme avoimen keskustelutilaisuuden 10.10.2019 kotihoidon työntekijöiden tilanteesta. Tilaisuudessa tuli ilmi mm. seuraavia huolestuttavia seikkoja:
Työntekijöitä on aivan liian vähän, työntekijäpula on suuri ongelma. Esimiehet ovat neuvoneet lyhentämään asiakasaikoja, mutta tämä koetaan työntekijöiden parissa erittäin epäeettiseksi ja vääräksi toimintamalliksi. Hyvinvoiva hoitaja hoitaa työnsä hyvin, mutta se edellyttää hyviä työolosuhteita ja riittäviä resursseja. Hyvän kotihoidon avulla on mahdollista turvata kaikille ikäihmisille arvokas vanhuus ja laadukas hoito.
Omahoitaja- käytäntö pitää saada takaisin! Työntekijät vaihtuvat asiakkailla tiuhaan, asiakkaalle on erittäin ongelmallista, kun aina tulee uusi työntekijä. Myös työntekijöille tilanne on aikaa vievää ja hankalaa, kun joutuu aloittamaan aina ns. alusta, koska asiakasta ei tunneta. Työntekijä ei pysty täten suunnitelmalliseen työhön. Tällainen tilanne kuormittaa työntekijöitä paljon. Tämä näkyy myös työntekijöiden irtisanoutumis- ja sairaslomalukemissa selvästi.
Koetaan myös, että työt eivät jakaudu oikeudenmukaisesti. Työilmapiiri on usein kireä kiireen ja stressin vuoksi.
Työnjärjestelijät on koottu yhteen Koukkuniemen alueelle, he eivät aina tiedä ja tunne alueita/asiakkaita eivätkä työntekijöitä. Työnjärjestelijän toimenkuva ja asema koetaan epäselväksi. Työnjärjestelijät toivotaan alueille takaisin.
Toiminnanohjausjärjestelmä (Hilkka) ei toimi tai sitä ei osata käyttää. Hilkka- toiminnanohjausjärjestelmän ”optimointi” tehdään edellisenä päivänä, työntekijät joutuvat kuitenkin järjestämään itse käynnit aamulla järkevimmiksi ottaen huomioon mm. asiakkaan tarve, välimatkat jne. Kun on poissaoloja, työt kasataan tiimin työntekijöille, jos poolista ei saada työntekijää, koska ostoille ei voida laittaa lisää asiakastyötä. Hilkka- toiminnanohjausjärjestelmä toimii, kun tilanne on normaali eli pohjalistat ovat ajan tasalla, kaikki työntekijät ja perusasiakkaat ovat paikalla eivätkä esim. sairaalahoidossa, ei ole koulutuksia, työajan lyhennyksiä jne. Käytännössä siis koskaan ei ole normaali tilanne! Pienikin muutos rutiineihin, niin toiminnanohjausjärjestelmä menee ”sekaisin” ja sillä on välitön seuraus työntekijöiden työn sujuvuuteen.
Pooli (vakituiset, poissaoloja sijaistavat työntekijät) ei toimi. Pooliin ei saada riittävästi työntekijöitä. Viikonloppuina ja iltaisin työntekijät ovat ilman esimiestoimintaa- tukea ja- ohjausta. Tällöin he joutuvat järjestämään paikat ja sijaistajat itse. Tiimipuhelin on vuorollaan jollain työntekijällä. Puhelimeen on vastattava jopa asiakkaiden luona ollessa.
Uusien työntekijöiden perehdytykseen vaikuttaa tiimin kuormitustilanne. Perehdytys on kuitenkin koko henkilöstön vastuulla, vaikka perehdytykseen ei välttämättä ole aikaa. Ostopalveluina tulevat henkilöt pitäisi myös opastaa työvuoroonsa, mutta tämä on käytännössä haastavaa, koska ostopalveluhenkilöt vaihtuvat usein, he ovat yleensä yhden työvuoron kerrallaan. Ostopalvelutyöntekijät tulevat kalliiksi, arviolta 100 euroa / asiakas. Ostopalveluiden kokonaismäärä tulisi saada selville, mutta määrää ei ole kerrottu. Työntekijöitä ei vakinaisteta, vaikka avoimia työpaikkoja on.
RAI- arvioinnit sekä hoitosuunnitelmat laahaavat perässä eikä niitä ehditä tekemään/päivittämään. Asiakkaiden todellinen hoitoisuusaste / hoidon tarve ei ole
tiedossa / ajan tasalla.
Kotihoidon asiakaskirjo on nykyään laaja, työ vaatii osaamista hoitotyön eri osa-alueilta mm. saattohoito. Henkilökunnan saattohoitokoulutus on puutteellista, saattohoitoasiakkaalle ei ole varattuna riittävästi aikaa henkiseen tukemiseen.
Työntekijät kokevat työnsä erittäin stressaavana. Etelän alueella ollaan yhdistämässä tiimejä ja sijoittamassa kaikki yhteen tilaan. Tämä koetaan ahdistavana.
Suuri osa kotihoidon työntekijöistä käyttää työssään omia autojaan, koska kaupungilla ei ole omasta takaa niitä riittävästi. Kaikille ei makseta edes kilometrikorvauksia, koska oman auton käyttöoikeuksia ei ole kaikilla työntekijöillä, ne myönnetään vain autotiimiin kuuluville. Pysäköinnin korvaaminen on epäselvää; mahdolliset pysäköintisakot on itse maksettava.
Monet kokevat, että kaikki esimiehet eivät ole tehtäviensä tasalla. Myös työvuorosuunnittelu ontuu pahasti. Esimiehet eivät ole paikalla, ainoastaan arkisin virka - aikaan. Eripituisiin sijaisuuksiin on vaikea saada palkattua henkilöitä. He hakeutuvat muualle työhön, koska kaupungin tarjoamat sijaisuudet ovat hyvin epävarmoja.
Työntekijät kokevat myös, että asiakas / työmäärän jakautuminen on epäoikeudenmukaista ja että kotihoidon välijohto vähättelee ongelmia. Palkkaus on huono työn vastuullisuuteen ja työmäärään verrattuna, kotihoitoa ei arvosteta, vaikka suuntaus on nimenomaan ollut kotona annettavaan hoitoon. Kaupunginvaltuuston yhtenä painopisteenä on ollut jo vuosien ajan kotihoidon tukeminen ja priorisointi.
Kaupungin johdolle lähetetyssä vetoomuksessa, noin 6 vuotta sitten, todettiin seuraavaa; valitettavasti tilanne on pysynyt samana kaikki nämä vuodet, ongelmat eivät ole poistuneet, vaan pikemminkin pahentuneet asiakasmäärän lisäännyttyä:
Suuri osa työntekijöistä ei ehdi pitämään lakisääteisiä ruoka- ja kahvitaukoja työvuoroissa, tauon saadakseen työntekijät joutuvat lyhentelemään sovittuja asiakasaikoja. Asia on viety tiedoksi luottamusmiehelle ja esimiehille. Tilanne ei ole muuttunut. Myös wc -tauot ovat ongelma. Käytännössä ainoa vaihtoehto on käyttää asiakkaiden kotivessoja. Monet hoitajat vähentävät juomista työvuoronsa aikana, jotta vessassa ei tarvitsisi käydä! Kuitenkin juominen olisi fyysisesti raskaassa työssä tärkeää. Asiakaskäynnin tulisi olla asiakkaan hoitoa varten, eikä hoitajan taukoa varten.
Kotihoidon tuottavuutta on vaikea laskea, joten ainoa mitattava määre on työntekijän asiakkaalla viettämä aika, ns. välitön työaika. Työn suunnittelussa ei aina oteta huomioon työtuntien lisäksi kuormittavuutta ja välimatkoja. Yksi työntekijä saattaa tehdä monta fyysisesti kuormittavaa asiakaskäyntiä saman työvuoron aikana. Sairauslomat ja jopa lääkitysvirheet ovat lisääntyneet. Asiakaskäyntejäkin on välillä unohtunut.
Etenkin viikonloppuisin tilanne on vaikea; silloin työntekijän on valittava, jättääkö tauot pitämättä, kirjaamatta, tekeekö ylityötä vai lyhentääkö asiakkaille luvattua aikaa. Yleensä ratkaisu on näiden vaihtoehtojen erilaiset yhdistelmät. Työ on kuormittavaa sekä fyysisesti, että henkisesti. Jatkuvat muutokset kiristävät työilmapiiriä vaikuttaen jaksamiseen. Suurin kärsijä tässä tilanteessa ovat asiakkaat. Hoitajien jatkuva kiire heijastuu myös heihin. Monet työntekijät kokevat, että Tampereen kaupungin kotihoito ei ole enää laadukasta.
Erittäin monet Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöistä kokevat tällä hetkellä, että monet tekijät työoloissa ja työn järjestelyissä heikentävät työmotivaatiota ja työssäjaksamista. Kyse on aikapommista, joka voi kohta räjähtää Tampereen kaupungin käsiin. Kyse on myös pitkälti työsuojeluun liittyvistä epäkohdista, jotka on korjattava välittömästi.
Esitän, että Tampereen kaupungin kotihoidon työntekijöiden työn epäkohtiin puututaan välittömästi. Edellä kuvattujen työn epäkohtien korjaamiseen on löydyttävä resursseja, keinoja ja toimenpiteitä. Kaupungin tulee tehdä myös vertailu oman työn ja ostopalvelutyöntekijöiden suhteesta ja vaikutuksesta työvoimakustannuksiin. Työntekijöiden jaksamiseen ja palkkaukseen tulee kiinnittää huomiota ja saattaa ne ajan tasalle muiden kaupungin työntekijöiden kanssa. Lakisääteiset ruokatauot pitää saada työntekijöille varmistettua. Toiminnanohjausjärjestelmä tulee saada toimivaksi ja ajan tasalle. Esimiestyötä tulee vahvistaa. Kotihoidon työntekijöiden työnkuvaa tulee selkeyttää. Hyvän kotihoidon avulla tulee kaikille ikäihmisille turvata arvokas vanhuus ja laadukas hoito.
Tampereella 21.10.2019
Aila Dündar - Järvinen
Tampereen kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Valtuustoaloite kulttuuribussien käyttöönotosta Tampereen kaupungissa
Pispalanharjun joukkoliikenteen jatkumisen puolesta on käyty jo liki kahden vuoden mittainen taistelu. Pispalan asukkaat ovat tehneet kaikkensa, jotta joukkoliikenne jatkuisi Pispalanharjulle. Lukuisia vetoomuksia lähetettiin valtuutetuille ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsenille. Lisäksi kerättiin yli 1600 nimeä sisältävä adressi liikennöinnin jatkumisen puolesta. Allekirjoittanut teki valtuustoaloitteet 19.2.2018 sekä 29.1.2019 liikennöinnin jatkamiseksi Pispalanharjulle. Asukkaat ideoivat mm. kulttuuribussireitin Pispalanharjulle, koska Tampereen kaupunki hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Tähän hienoon ideaan kaupunki ei ole vielä tarttunut. Taistelu bussilinjan jatkumiseksi Pispalanharjulle kuitenkin lopulta auttoi ja Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi budjettikokouksessaan 19.11.2018 100 000 euroa pikkubussin liikennöintiä varten vuodelle 2019. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti vielä keväällä 2019, että liikennöinti linjalla 115 voi jatkua muiden linjojen tavoin kevääseen 2020.
31.10.2018 Pispalan aktiivit ja yhdistykset tekivät esityksen päättäjille bussilinja 15:n palauttamisen puolesta ja ehdotuksen uudenlaisesta kulttuurikonseptista Pispala Bus, joka palvelisi harjun asukkaiden lisäksi turisteja vetovoimaisella tavalla. Esitystä tukivat myös lukuisat Pispalan kulttuurivaikuttajat (alla):
Erityisesti kulttuuribussia ideoivat seuraavat vaikutusvaltaiset tahot:
Katja Villemonteix, työryhmän vetäjä ja esityksen kirjoittaja
Lauri Viita -seura, Arto Ilkka Jalonen, puheenjohtaja
Pispalan Asukasyhdistys ry, Katja A. Wallenius, puheenjohtaja
Toivo (Topi) Autiosaari ja Annamarja Ollikainen-Autiosaari
Pispalan Kirjastoyhdistys ry
Pispalan Kulttuuriyhdistys ry / Hirvitalo – Pispalan nykytaiteen keskus
Pispalan Musiikkiyhdistys ry, Ari Pulkkinen, puheenjohtaja ja Juha Hildén, rahastonhoitaja
Pispalan Moreeni ry
Pispalan Saunayhdistys ry
Pispan koulun vanhempainyhdistys ry, Jenni Partanen, puheenjohtaja
Tukijat
Mikko Alatalo, kansantaiteilija
Klaus Haapaniemi, suunnittelija ja kuvittaja
Satu Hassi, kansanedustaja, kirjailija
Juha Hurme, kirjailija
Anna Elina Isoaro, kirjallisuuden läänintaiteilija
Sirkku Peltola, näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja
Jotaarkka Pennanen, teatteriohjaaja, kirjailija
Ville Pirinen, sarjakuvataiteen läänintaiteilija
Pispalan Pulteri, Juha Tuominen, ravintoloitsija
Aliisa Pulkkinen, näyttelijä
Tuire Salenius, näyttelijä
Mikko Viherjuuri, ohjaaja
Heikki Salo, säveltäjä, sanoittaja, laulaja
Tampereen Kulttuuriyhdistys ry, Juhana Mattila, puheenjohtaja
Tampereen Matkailuoppaat – Tampere Tourist Guides ry, Katja Wallenius, puheenjohtaja
Vastavirta-Klubi
Kulttuuribussin idea on erinomainen ja sillä olisi toteutuessaan monia Tamperetta, asukkaita ja turisteja hyödyntäviä vaikutuksia; myös kulttuuripääkaupunkihaussa. Pispalalaisten halu kehittää ja parantaa ideoiden omaa aluettaan ja kaupunkiaan on merkille pantavaa ja ansaitsee sen, että kaupunginvaltuutetut pohtivat vakavasti esitettyä kulttuuribussi- konseptia. Esityksen allekirjoittajat ovat luvanneet tuottaa Pispala Bus -konseptia ja kehittää siitä vetovoimaa lisäävän tekijän kaupungin kulttuuritarjontaan.
He ovat sitoutuneet tekemään työtä sen eteen, että yksityisautoilua saataisiin vähennettyä Pispalassa ja omalle bussille tulisi lisää matkustajia. He ovat haastaneet positiivisella tavalla pispalalaisia ja Pispalassa vierailevia ilmastotalkoisiin ja käyttämään bussi 115:ta. He ovat järjestäneet autottomia päiviä, jotta asukkaat jättäisivät oman auton kotiin ja käyttäisivät bussia. Huomionarvoista on, että linja 115 on ainoa, jolla pääsee esteetöntä tasaista reittiä pitkin Pyynikin näkötornille. Säännöllinen bussiyhteys harjun nähtävyyksien äärelle on edellytys yksityisautoilun vähentämiseen.
Laajassa esityksessä päättäjille todetaan mm:
” Pispala tunnetaan sen rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja teollisuushistorian mukana syntyneestä työläisasutuksesta. Toteutuakseen Pispala Bus (kulttuuribussi) tarvitsee muitakin yhteistyökumppaneita kuin vain Pispalan yhdistykset. Jos kaupunki innostuu ajatuksesta, hanke toteutettaisiin yhteistyönä Pispalan yhdistysten, joukkoliikenteen, Visit Tampereen, Taiteen edistämiskeskuksen, Tampereen kulttuuripalveluiden, Tampereen taidemuseon Muumimuseon ja Tampere-talon kesken. Pispalan yhdistykset tarjoavat osaamistaan ja aikaansa toteuttamaan bussielämystä, ettei kaupungin tarvitse ottaa kaikkea vastuuta. Monialainen yhteistyö tukee kaupungin strategiaa, jossa kannustetaan ottamaan asukkaat ja yhdistykset mukaan elämysten ja ilmiöiden tuottamiseen.
Ehdotamme, että linjasta 115 kehitetään konsepti Pispala Bus, jonka kaksi bussia kulkevat teemoilla muumit ja Lauri Viita. Pispala Bus olisi sähköbussi, jonka latauspiste olisi päätepysäkillä Harjunpäässä. Tämä tukisi kaupungin strategian hiilineutraaliuden tavoitteita ja sopisi erinomaisesti Pispalan henkeen. Päätepysäkille ja Vesisäiliönmäen viereen tulisivat opasteet näköalapaikalle. Kartoissa olisi Pispalan kiinnostavia paikkoja, kuten esimerkiksi Rajaportin sauna, Pispalan Pulteri, Vastavirtaklubi, Haulitorni, Lauri Viidan museo, Café Pispala, Pispalan pitkät portaat, Hirvitalo, lasten leikkipuistot ja niin edelleen.”
Lauri Viita –bussi
”Toinen bussi sisustettaisiin teemalla Lauri Viita. Linja kulkee harjulla Viidan muistomerkin, syntymäkodin ja Viidan kuvista tutun näköalapaikan ohi ja päätyy Lauri Viita -museon kulmille. Harjunpään päätepysäkistä tulisi Lauri Viidan pysäkki. Bussin sisällä olisi otteita Viidan teksteistä sekä tietoa suomeksi ja englanniksi Viidan elämästä ja Viitaan liittyvistä paikoista. Pispalan yhdistykset tuottaisivat sisällön ilmaiseksi.”
Muumibussi
”Muumilaakso on tunnettu boheemista elämäntavasta, persoonallisista tyypeistä, luonnonläheisestä elämänmenosta ja kauniista maisemista, villiintyneistä puutarhoista omenapuineen, yhteisöllisyydestä ja hyväntahtoisesta ilmapiiristä sekä sööteistä, värikkäistä puutaloista. Tampere-talon pysäkit nimettäisiin Muumipysäkeiksi.
Tampere-talo ja Muumimuseo ovat menestystarinoita, jotka laajentuisivat entistä kokonaisvaltaisemmaksi elämykseksi Pispala Bussin myötä. Marriott- hotelli nousee Tampere-talon viereen. Hotellin ja Tampere-talon vierestä kulkeva Pispala Bus tarjoaisi turisteille mainion ja vaivattoman tavan saada ikimuistoisia kokemuksia Tampereesta.
Tampereen taidemuseon Muumimuseon johtaja, Taina Myllyharju suhtautuu ideaan innostuneesti. Myllyharju lupasi Muumimuseon lähtevän ilman muuta mukaan Pispala Bus -hankkeeseen, jos se kehittyy konkreettiseen suunnitteluun. Muumimuseo tuottaisi itse sisällön Muumibussiin.”
Kulttuuripääkaupunkihaku
”Pispalalaisista on upeaa, että kaupunki tavoittelee kulttuuripääkaupungin titteliä. Uskomme, että Pispalalla on tarjota paljon myös kansainvälisellä tasolla. Joukkoliikenteen bussi kulttuurilinjana tarjoaisi matkailijalle vastustamattoman kokonaispaketin. Kulttuuripääkaupunkihakemuksissa menestyvät vain ne kaupungit, joissa jo on näyttöä kulttuuriin panostamisessa, osallistavaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä vireillä olevia omaperäisiä hankkeita. Kiinnostavimpia kulttuurikohteita ovat ne, joissa ilmiöt ovat lähteneet aidosti liikkeelle ihmisistä ja elämästä.
Millaisen viestin Tampereen kaupunki antaa hakiessaan kulttuuripääkaupungin titteliä, mutta samalla on ollut lakkauttamassa joukkoliikenneyhteyden Pispalanharjulle – paikkaan, joka on kuulu rikkaasta kulttuuriperinteestään ja taiteilijoistaan? Pispalassa on asunut ja asuu taiteilijoita, muusikoita, runoilijoita, kirjailijoita ja näyttelijöitä, kuten esimerkiksi Hassan Blasim, Aaro Hellaakoski, Juha Hurme, Yrjö Jylhä, Suvi Karjula, Aki Kaurismäki, Sirkku Peltola, Hannu Salama, Heikki Salo, Seela Sella, Lauri Viita, Olavi Virta.”
Esitän, että Tampereen kaupunki yhteistyössä muiden toimijoiden, yhteistyökumppaneiden ja asukkaiden kanssa aloittaa kulttuuribussi –pilotin Pispalan joukkoliikenteen osalta esim. edellä kuvatuin teemoin. Jos pilotti osoittautuu onnistuneeksi, sitä voidaan myöhemmin laajentaa, myös muihin Tampereen alueisiin.
Tampereella 19.8.2019
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite koulukiusaamisen kitkemiseksi toimenpideohjelman avulla sekä koulurauha – asiamiehen nimittämiseksi
Koulukiusaaminen on vakava ongelma kouluissa, se voi olla psyykkistä, fyysistä tai molempia. Koulukiusaaminen vaikuttaa aina sen kohteeseen haitallisesti: psyykkinen ja fyysinen pahoinvointi, pelkotilat, oppimistulosten laskeminen, itsetunnon heikkeneminen, yksinäisyys ja eristäytyminen eivät ole harvinaisia kiusaamisen kohteeksi joutuvalle. Pahimmassa tapauksessa traumaattiset kokemukset ja kiusatuksi tulemisen muistot seuraavat läpi elämän aiheuttaen paljon tuskaa ja surua aikuisenakin. Useiden tutkimustulosten mukaan koulukiusatut sairastuvat vielä aikuisinakin jopa kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja jopa itsemurhiin. Valitettavasti monet vaikenevat, vaikka vieressä kiusataan, eivätkä puutu fyysiseen tai henkiseen kiusaamiseen. Taustalla saattaa olla pelko joutua itse silmätikuksi. Kiusatun on saatava tukea ja apua, välittömästi. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi ja jos mitkään muut käytettävissä olevat keinot eivät auta, tulee kiusaajan/kiusaajien vaihtaa koulua, ei kiusatun.
Kaikkien velvollisuus on huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori saa käydä koulua joutumatta kiusatuksi. Koulun henkilökunnalla, vanhemmilla, vanhempainyhdistyksellä sekä muilla koululaisilla on suuri vaikutus, saadaanko nollatoleranssi koulukiusaamiseen. On välttämätöntä, että kaikkeen koulukiusaamiseen on kaikissa kouluissa nollatoleranssi. Tampereen kaupungin ja koulujen vastuulla on puuttua koulukiusaamiseen nykyistä tehokkaammin ja laatia toimenpideohjelma ja tarkemmat suositukset koulukiusaamisen kitkemiseksi. Tampereen kaupungin tulee ottaa kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa nollatoleranssi koulukiusaamisen suhteen. Toimenpideohjelmaan kannattaa ottaa niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin malleja ja suosituksia, joita hyödyntämällä koulukiusaaminen saadaan kitkettyä. On myös tärkeää, että lisätään enemmän opettajien koulutusta kiusaamisen vastaisen työn vahvistamiseksi ja että kiusaamisen ehkäisyn keinot tulisivat pakolliseksi opettajien koulutuksen osaksi.
Kiusaaminen on viime vuosien aikana saanut uusia muotoja eikä rajoitu enää pelkästään kouluaikana tai koulumatkoilla tapahtuvaksi. Monet kiusaamistapaukset tapahtuvat erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä ja palveluissa. Kiusaamisen kohde saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle tai kiusatusta saatetaan levittää esimerkiksi muokattuja videoita tai muuta vastaavaa materiaalia. Tällaiset materiaalit jäävät vuosiksi nettimaailmaan ja aiheuttavat kärsimystä niiden uhreille ja omaisille.
Jotain kuitenkin on jo tehty valtakunnallisestikin koulukiusaamisen ehkäisyssä: KiVa Koulu® on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. KiVa - ohjelma on tutkimuksissa todettu olevan yksi tehokkaimmin kiusaamista ehkäisevistä ohjelmista. Suomessa KiVa Koulu - ohjelmassa on mukana yli 900 koulua ja Suomen lisäksi ohjelma on käytössä muissakin maissa.
Koulurauhan turvaamiseksi ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan kuitenkin myös uusia keinoja. Joissakin Suomen kaupungeissa on esitetty koulurauha-asiamiehen nimittämistä. Asiamies olisi puolueeton taho, joka selvittäisi koulujen kiusaamistapauksia. Asiamies palvelisi koko kaupungin koululaitosta. Koulurauha-asiamies olisi koko sivistystoimen yhteinen, eikä hän olisi sidoksissa yksittäiseen kouluun tai oppilaitokseen ja niiden henkilökuntaan. Koulurauha-asiamiehen yhteystiedot tulisi olla jokaisessa koulussa näkyvästi esillä ja ne tulisi tiedottaa myös koteihin. Kynnys yhteydenottoon tulisi olla matala. Asiamiehelle tulisi antaa johtosäännöllä valtuudet ottaa vastaan ilmoitukset koulukiusaamisesta ja muista vakavasti koulurauhaa häiritsevistä asioista. Hänelle annettaisiin riittävät valtuudet selvittää tapahtumat itsenäisesti salassapito- ja muut säädökset huomioon ottaen. Edelleen hänelle annettaisiin valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muiden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten. Koulurauha-asiamiehen tulisi antaa vuosittain Tampereen kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle selonteko ja raportti koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä tarvittavista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja keinoista kaupungin koululaitoksessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut raportin Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella 2018: 16. Raportin kehittämisehdotuksia tulisi hyödyntää myös Tampereen kouluissa.
Esitän, että Tampereen kaupunki kartoittaa nopeasti koulukiusaamisen tilanteen kouluissaan oppilaiden, vanhempien sekä opettajien näkökulmasta ja että laaditaan toimenpideohjelma keinoineen koulukiusaamisen loppumiseksi. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuuden koulurauha- asiamiehen nimittämiseksi.
Tampereella 20.5.2019
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Tampere
Valtuustokysely vanhustenhoidon / hoitokotien tilasta Tampereella ja Esperi Caren toiminnasta
STTn tietojen mukaan Valvira on määrännyt Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Caren omistaman Ulrika- nimisen hoitokodin toiminnan keskeytettäväksi välittömästi tarkastuksessa havaittujen vakavien puutteiden ja laiminlyöntien vuoksi. Päätöksen mukaan toimintayksikön asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti, mikäli toimintaa jatketaan. Aluehallintoviraston (Avi) tekemässä tarkastuksessa kävi ilmi, että hoitokodissa on liian vähän henkilökuntaa ja että hoitajat eivät ole perillä vanhusten hoidon tarpeesta. Perushoito ei ole ollut myöskään asianmukaista. Hoitohenkilökunnan vähyyden vuoksi esim. haavanhoitoja ei ole ehditty tekemään ja vanhusten suihkutuksia on tehty vain kerran viikossa. Lisäksi vanhus on saanut toisen asukkaan lääkkeet eikä kaatunutta ole toimitettu sairaalahoitoon. Myös muita asukkaiden hoidon laiminlyöntejä on tapahtunut. Laiminlyönnit ovat olleet niin vakavia, että toiminnan keskeytyspäätös tehtiin poikkeuksellisesti hoivakodin edustajia kuulematta. Hoitokodin toiminta siirrettiin välittömästi Esperi Carelta kaupungin vastuulle.
Valviran päätöksen lisäksi julkisuuteen on tullut tietoja, että pääomasijoittajien enemmistöomistuksessa oleva hoivayhtiö Esperi Care välttelee Suomessa veroja korkojärjestelyllä. Finnwatch kertoo, että pääomasijoittaja omistaa yhtiötä veroparatiisi Jerseyn kautta. Enemmistö yhtiön omistuksesta näyttää olevan veroparatiisi Jerseyssä sijaitsevassa rahastossa. Esperi Caren yhtiön toimitusjohtaja keräsi vuonna 2017 yrityksestään lähes kuuden miljoonan euron vuositulot.
Tampereella on kahdeksan Esperi Caren omistamaa hoivakotia ikäihmisille. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on Tampereella kolme kotia. Esperi on jo vuosia ollut Tampereen kaupungin sopimuskumppani. Hoivakodeissa voi käyttää Tampereen kaupungin ja ympäristökuntien tehostetun palveluasumisen palveluseteliä.
Ylen selvityksen mukaan myös Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Pääsyynä ongelmiin on, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Aluehallintovirastojen (Avi) tarkastuksissa on viime vuosina paljastunut epäkohtia ympäri maata. Vuosien 2016-2018 välisenä aikana Attendon hoivakodeista tehtiin yhteensä 16 aluehallintovirastojen valvontapäätöstä, joissa viranomaiset ovat vaatineet yhtiötä korjaamaan havaitsemiaan epäkohtia. Osassa tapauksista ongelmat ovat jatkuneet vuosikausia. Päätöksiä on tehty kaikkiaan 11:ssä kaupungissa ja 13:ssa hoivakodissa. Attendo on suurin yhtiö Suomen hoivapalvelumarkkinoilla. Sillä on kaikkiaan noin 250 hoivakotia, jotka tarjoavat vanhusten ympärivuorokautista hoivaa. Esimerkiksi Esperi Carella tällaisia hoivakoteja on puolet tästä ja Mehiläisellä alle sata.
Kysyn :
1. Miten ja kuinka säännöllisesti Tampereen kaupunki valvoo hoitokotien toimintaa, hoitohenkilökunnan riittävyyttä ja hoidon tasoa ja laatua ?
2. Onko tarkastuksissa havaittu epäkohtia ja jos on, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty ?
3. Onko Tampereen alueen Esperi Caren tai muihin hoitokoteihin tehty tarkastuksia ja millaisia havaintoja tarkastuksissa on tehty ?
4. Miten Tampereen kaupunki on noudattanut tilaajan velvoitteitaan ?
5. Voiko Tampereen kaupunki lisätä omaa palvelutuotantoaan erityisesti vanhustenhoidon osalta ?
6. Mihin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä, että samanlaista hoidon laiminlyöntiä kuin Kristiinankaupungissa tapahtui, ei tapahdu Tampereen alueen hoitokodeissa ?
7. Miten Tampereen kaupunki aikoo reagoida uutiseen, että Esperi Caren enemmistö yhtiön omistuksesta näyttää olevan veroparatiisi Jerseyssä sijaitsevassa rahastossa ?
Tampereella 29.1.2019
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Tampere
TIEDOTE 30.1.2019
Valtuustokysely Esperi Caren toiminnasta Tampereella
Uutiset hoivayhtiö Esperi Caren vanhustenhoidon laiminlyönneistä Kristiinankaupungissa ovat herättäneet huolta myös Tampereella ikäihmisten palveluiden tilanteesta. Tampereella on kahdeksan Esperi Caren omistamaa hoivakotia ikäihmisille. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille on Tampereella kolme kotia. Esperi on jo vuosia ollut Tampereen kaupungin sopimuskumppani.
Kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Aila Dündar-Järvinen onkin jättänyt valtuustokyselyn vanhustenhoidon tilanteesta Tampereella ja Esperi Caren toiminnasta.
Dündar-Järvinen puuttuu kyselyssään myös julkisuudessa olleisiin tietoihin, että pääomasijoittajien enemmistöomistuksessa oleva Esperi Care välttelee Suomessa veroja korkojärjestelyllä. Finnwatch kertoo, että pääomasijoittaja omistaa yhtiötä veroparatiisin kautta. Esperi Caren yhtiön toimitusjohtaja keräsi vuonna 2017 yrityksestään lähes kuuden miljoonan euron vuositulot.
Valitettavasti Esperi Care ei ole ainoa yksityinen hoivapalveluita tuottava yhtiö, joka on saanut viranomaisten huomautuksia hoidon puutteista. Ylen selvityksen mukaan myös Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Pääsyynä ongelmiin on, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Aluehallintovirastojen tarkastuksissa on paljastunut epäkohtia ympäri maata viime vuosina.
Tampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtajan Pekka Salmen mielestä esimerkit osoittavat, että moni hoiva-alan yritys asettaa liiketoiminnan voitot ikäihmisten hyvinvoinnin edelle. Näin ei voi olla jatkossa.
Väistämättä tulee mieleen, että Tampereen kaupungin tulisi itse tuottaa nykyistä enemmän hoivakotipalveluita ikäihmisille. Julkisesti tuotettuja palveluita on helpompi valvoa ja mahdollisiin epäkohtiin puuttuminen voidaan tehdä tehokkaasti, kertoo Salmi.
Valtuustokysely Kämmenniemen koulun sisäilmaongelmasta
Viime syksystä 2018 lähtien alakoulun oppilailla runsaasti oireilua mm. 3.lk, 4. lk, 5.lk ja 6.lk luokkahuoneissa. Useiden lasten, tiedossa yli 10 lapsen, vanhemmat ovat kertoneet, että heidän lapsillaan on hengitystieinfektioita, päänsärkyä, äänen menetystä ja silmien voimakasta kutinaa ja kirvelyä. Nyt joulun jälkeen lasten oireilut ovat olleet hyvin voimakkaita ja poissaoloja lähes joka viikko. Viikoittaisia oireita, kuten voimakasta kurkkukipua, äänen menetystä, hengitystieinfektioita, silmien kutinaa ja kirvelyä ja voimakasta päänsärkyä on esiintynyt koulupäivien jälkeen. Ongelmana on, että lasten oireilut ovat erittäin voimakkaita usean lapsen kohdalla ja vakaviakin koulun henkilökunnan kohdalla. Asiaan pitäisi saada mahdollisimman pian parannus. Useat koulun henkilökuntaan kuuluneet ja kuuluvat sekä alakoulun lapsista yli 20:llä on voimakasta oireilua, jotka ovat pahentuneet nyt viimeisen puolen vuoden aikana.
Viimeisen vajaan puolen vuoden aikana 2 työntekijää on siirtynyt pysyvästi pois Kämmenniemen koululta sisäilmasyistä ja kolmas työntekijä on saanut lausunnon sisäilmaongelmien vuoksi työterveyslääkäriltä.
Saamani tiedon mukaan yhdellä työntekijällä, joka on ollut koulussa pitkään, on todettu myös vakavia silmäongelmia. Yläkoulussa on tullut vettä sisään kahdesta paikasta. Eräs monta vuotta talossa ollut opettaja joutui vaihtamaan koulua kroonistuneen silmätulehduksen vuoksi. Myös muu koulun henkilökuntaan kuuluva on kertonut monista oireista johtuen sisäilmaongelmasta.
Sisäilmatyöryhmä on perustettu, koska sisäilmasta on tullut huoltajilta useita kommentteja oireilusta. Koulu on lähettänyt tiedotteen henkilökunnalle sekä oppilaiden ja esikoululaisten huoltajille koskien sisäilma-asiaa.
Kämmenniemen koulun sisäilmastotyöryhmä kokoontui 30.1.2019 arvioimaan koulun sisäilmatilannetta. Koululla on edelleen koettu sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua. Tiedotteen mukaan pitkällä aikavälillä kaikki kuntotutkimuksessa todetut puutteet korjataan, mutta korjauksia priorisoidaan kesälle 2019 määrärahojen puitteissa.
Kuntotutkimuksen tuloksista ja jatkotoimenpiteistä kerrotaan henkilökunnalle ja huoltajille tarkemmin tiedotustilaisuudessa maanantaina 11.3.2019.
Kysyn :
1. Mihin välittömiin toimenpiteisiin Tampereen kaupunki aikoo ryhtyä Kämmenniemen koulun vakavien sisäilmaongelmien vuoksi ?
2. Millä toimenpiteillä voidaan turvata koulun oppilaiden ja henkilökunnan toimiminen koulussa, kunnes sisäilmaongelmat saadaan poistettua ?
3. Voiko Tampereen kaupunki harkita esim. siirtokelpoisen tilan tarjoamista oppilaille ja henkilökunnalle, kunnes sisäilmaongelmat on korjattu ?
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite linja 115 jatkamiseksi välillä Tampereen Keskustori – Pispalanharju – Keskustori
Pispalanharjun joukkoliikenteen jatkumisen puolesta käytiin melkein vuoden mittainen taistelu viime vuonna. Pispalan asukkaat tekivät kaikkensa, jotta joukkoliikenne jatkuisi Pispalanharjulle. Lukuisia vetoomuksia lähetettiin valtuutetuille ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan jäsenille. Lisäksi kerättiin yli 1600 nimeä sisältävä adressi liikennöinnin jatkumisen puolesta. Allekirjoittanut teki valtuustoaloitteen 19.2.2018 liikennöinnin jatkamiseksi Pispalanharjulle. Asukkaat ideoivat mm. kulttuuribussireitin Pispalanharjulle, koska Tampereen kaupunki hakee kulttuuripääkaupungiksi. Tähän kaupunki ei tarttunut. Taistelu kuitenkin lopulta auttoi ja Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi budjettikokouksessaan 19.11.2018 100 000 euroa pikkubussin liikennöintiä varten vuodelle 2019.
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsittelee talvikauden 2019 - 2020 palvelutarjontaa ja liikennöintiä kokouksessaan 30.1.2019. Esityksenä on, että Pispalanharjun pikkubussi 115 kulkee vain tämän vuoden loppuun asti. Pispalanharjun joukkoliikenteelle ei olla esittämässä jatkoa ensi vuodelle. Tämä on erittäin valitettavaa, varsinkin kun Pispalanharjun vaikeakulkuinen, jyrkkä maasto ja olosuhteet eivät ole muuttuneet mihinkään ja Pispalan alueen lapsiperheet, koululaiset (myös lähialueen kouluja käyvät), ikäihmiset ja työikäiset edelleen tarvitsevat kipeästi omaa bussilinjaansa Pispalanharjulle. Allekirjoittaneelle kerrottiin viime joulukuussa, että joukkoliikenneyksikkö seuraa kevään ajan linjan 115 käyttäjämääriä ja tekee niiden perusteella suunnitelmia ja päätöksiä linjan jatkumisesta ensi vuodelle. Nyt ainakaan lautakunnan esityslistalla ei tällaista käyttäjämäärien arviointia esitetä.
Linja 115 on ainoa, jolla Pispalanharjulla asuvat autottomat ikäihmiset, lapset, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja vähävaraiset pääsevät korkean harjun päälle; itse asiassa kelle tahansa normaalikuntoisellekin harjulle kipuaminen ilman kantamuksiakin on raskasta. Pispalanharjulle tulee korkeuseroa valtatieltä 30 metriä(10 krs) ja Tahmelasta linja 25:n pysäkiltä peräti 67,5 metriä, eli 30 kerroksisen kerrostalon verran (lähde: Maanmittauslaitos). Kovilla pakkasilla ja liukkailla jyrkillä teillä ikäihmisten ja lastenvaunuja työntävien on mahdotonta kulkea turvallisesti Harjulle. Pispalanharjulla linjan 115 vaikutusalueella Ylä- Pispalassa asuu noin 700 asukasta. Näistä n. 250 on yli 55 vuotiaita, n. 120 yli 70-vuotiaita (MML). Tampere pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Päätös reittiosan 15 lakkauttamisesta v.2017 ja nyt linjan 115 vuoteen 2019, on täydellisessä ristiriidassa kyseisen pyrkimyksen kanssa, ja edistää tehokkaasti yksityisautoilua. On hyvä tiedostaa, että kerran hankittua autoa myös käytetään yleisesti enemmän, ei vain Harjulle nousuun, mikä lisää hiilipäästöjä. Pispalan paikoitustilanne on myös erittäin huono.
Jotta käydystä taistelusta ja vaivannäöstä tulisi selkeä kuva, kertaan viime vuoden tapahtumat:
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 20.12.2017 hyväksyessään joukkoliikenteen palvelutason kesäaikataulukaudelle 2018, että linjan 15 reittiosa Pispalanharju- Keskustori lakkautetaan. Linjareitti kulkee jatkossa Järvensivulta rautatieaseman kautta Petsamoon. Säästö oli 200 000 euroa. Jätin valtuustoaloitteen 19.2.2018 linja 15 jatkamiseksi Pispalan asukkaiden yhteydenottojen perusteella.
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsitteli kokouksissaan 22.2.2018 § 15, ja 21.3.2018, § 22, kaupunkiseudun joukkoliikenteen palvelutasoa 2018 -2019. 22.2.2018 joukkoliikennelautakunta päätti talvikauden palvelutasosta lukuun ottamatta linjoja 14,15, 35 ja 55, joiden osalta esitys palautettiin valmisteluun. 21.3.2018 joukkoliikennelautakunta päätti valtuustoaloitteessa kyseessä olevan asian osalta kokouksessa muutetun päätösehdotuksen mukaisesti, että talviliikennekaudella 2018 - 2019 Pispalanharjulle liikennöidään linjalla 31 siten, että Pispalanharjun itäpäässä sijaitseva Pispalanharju 2 - pysäkki toimii linjan 31 päätepisteenä Pispalanharjulla. Kyseiseltä pysäkiltä on noin 700 metrin matka ylös harjulle Pispan koululle. Lisäksi Pispalanharjulla liikennöidään palveluliikenteellä. Tuossa vaiheessa kuitenkin kävi ilmi, että linja 31, jonka piti "kompensoida" linjaa 15, ei liikennöisi välttämättä kovin pitkään.
Joukkoliikennelautakunta tekee vuosittain palvelutarjontapäätöksen ja viime maaliskuussa lautakunta päätti Pispalanharjun osalta linjan 31 jatkamisesta harjun alkupäähän talviliikennekauden 2018 - 2019 loppuun asti eli vain kesäkuun 2019 alkuun. Uudessa linjasto 2021 suunnitelmassa koko linjaa 31 ei ollut enää olemassa ollenkaan.
Pispalan Asukasyhdistys ry teki 21.3.2018, § 22 päätöksestä oikaisuvaatimuksen koskien linjan 15 Pispalanharju-Järvensivu palvelutasoa. Oikaisuvaatimuksessa linja-autoreitti 15 ja sen aikataulut vaadittiin säilytettäväksi Pispalanharjulla, Pyynikin Palomäentiellä sekä Satamakadulla Kaakinmaalla. Joukkoliikennelautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen kokouksessaan 26.4.2018. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsitteli valtuustoaloitettani 30.5.2018, mutta hyväksytty päätösesitys oli, että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Tampereen kaupunginhallitus käsitteli aloitettani 18.6.2018, mutta esittelijä otti aloitteen pois listalta kokouksen aikana. Tampereen kaupunginhallitus käsitteli taas 30.8.2018 aloitettani. Nyt se lähetettiin uudelleen valmisteltavaksi joukkoliikenneyksikköön.
12.9.2018 Pispalan asukkaat järjestivät tapahtuman Pispalan koululle, jonka aiheena oli joukkoliikenteen takaisin saaminen Pispalanharjulle. Päättäjät oli kutsuttu myös tilaisuuteen.
Joukkoliikenteen talousarvio vuodelle 2019 hyväksyttiin lautakunnassa 13.9.2018. Hyväksytty joukkoliikenteen talousarvio vuodelle 2019 ei sisältänyt määrärahaa aloitteessani esitetyn entisen bussilinjan 15 reittiosan Rautatieasema-Pispalanharju toteuttamiseksi. Reitinosan lakkautuksella toteutui vuotuinen noin 200.000 euroa bruttokustannussäästö. Nettosäästö on yli 100.000 euroa. Tämän jälkeen lautakunta käsitteli aloitettani uudelleen 2.10.2018. Vaikka kaupunginhallitus oli päättänyt ja edellyttänyt elokuussa, että aloitteeni vastaus tulee valmistella uudelleen, virkamiesesitys ja lopullinen päätös oli taas Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa (Jolila), että aloitteeni ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
5.10.2018 perustin kansalaisliikkeen Facebookiin linjan 15 palauttamiseksi Pispalanharjulle. Pispalan asukkaat lähettivät uudelleen 7.10 valtuutetuille vetoomuksen Pispalanharjun joukkoliikenteen jatkamisen puolesta.
29.10.2018 valtuustoryhmäni hyväksyi linja 15 palauttamisen ja budjettineuvotteluihin 200 000 euroa linjan palauttamiseksi Pispalanharjulle. Marraskuussa budjettineuvotteluissa valtuustoryhmät suostuivat 100 000 euroon ja pikkubussiin Pispalanharjulle.
31.10.2018 Pispalan yhdistykset tekivät esityksen bussilinja 15:n palauttamisen puolesta ja ehdotuksen uudenlaisesta kulttuurikonseptista Pispala Bus, joka palvelisi harjun asukkaiden lisäksi turisteja vetovoimaisella tavalla. Esitystä tukivat myös lukuisat Pispalan kulttuurivaikuttajat.
19.11.2018 Valtuusto hyväksyi määrärahaesityksen budjettikokouksessa. Lopetetun linja 15 palvelu turvataan jatkossa pikkubussilla välillä Keskustori - Pispalanharju, alkuperäiselle päätepysäkille, Harjunpäähän asti, mahdollisimman paljon alkuperäisen linjan 15:n reittiä ja vuoroväliä noudattaen. Määrärahalisäys oli 100 000 euroa.
28.11.2018 Joukkoliikennelautakunta päätti joukkoliikenteen palvelutasosta kesäkaudelle 2019 ajankohdalle 3.6 - 8.8.2019. Pispalanharjun pikkubussi tulee liikennöimään uudella linjalla 115 Pispalanharjulta Keskustorille ma-la vuorovälin ollessa 30 min (lisärahoitus).
Linja 115 reitti : Keskustori - Kirkkokatu - Laukontori - Satamakatu - Palomäentie - Tahmelantie - Pispalanharju (3 km). Kesäarki: Linja 115 Keskustori - Pispalanharju klo 07 - 19, vuoroväli 30 min. Kesälauantai : Keskustori - Pispalanharju klo 09 - 17, vuoroväli 30 min.
Joukkoliikennelautakunta päätti vielä 20.12.2018, § 94 Joukkoliikenteen palvelutaso talvikaudella 2018-19 - Linjat 31 ja 115 : "Tampereen kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 19.11.2018, § 216, päättänyt kohdentaa vuoden 2019 talousarvioon 100 000 euroa Pispalanharjun joukkoliikennetarjonnan järjestämiseen mahdollisimman paljon lakkautetun linjan 15 reittiä ja vuoroväliä noudattaen. Kaupunginvaltuuston päätöksen toteuttamiseksi esitetään uuden linjan 115 Keskustori - Pispalanharju perustamista ja liikennöinnin aloittamista 2.1.2019 alkaen. Linjaa liikennöidään pikkubussilla, jossa on tila myös lastenvaunuille. Samassa yhteydessä on mielekästä siirtää linjan 31 päätepysäkki Pispalanharjulta takaisin Pyynikintorille. Näin voidaan linjalle 31 palauttaa paremmin Muotialan suunnan asiakastarpeita palvelevat aikataulut. ”
30.1.2019 Joukkoliikennelautakunnalle esitetään, että linja 115 kulkee vain vuoden loppuun 2019 eikä enää vuonna 2020. Mainittakoon, että Pispalassa on nyt päätetty, että linja 115 liikennöinnin myötä, pidetään autottomia torstaita ja vähennetään yksityisautoilua.
Esitän, että Tampereen bussilinja 115
Keskustori – Pispalanharju- Keskustori ei lakkauteta vuonna 2020.
Linjalle tulee esittää määräraha myös tuleville vuosille, heti v.2020 alusta.
Pispalanharjun ja – alueen asukkailla on samanlainen oikeus
toimiville joukkoliikennepalveluille kuin muillakin Tampereen asukkailla.
Tampereella 28.1.2019
Aila Dündar- Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite: Selvitys vanhuspalveluiden tilasta Tampereella
Tampereella on ollut vuosien ajan yhtenä tärkeänä painopistealueena vanhusten ja ikäihmisten kotona asumisen tukeminen. Jokaiselle ikäihmiselle on pyritty mahdollistamaan mahdollisimman pitkään kotona asuminen eri palveluiden avulla. Kaupunginvaltuutetut jalkautuivat muutama vuosi sitten vanhuspalveluiden piiriin, mm. kotihoitoon. Vanhuksen kotona käydään monesti useita kertoa vuorokaudessa; katsomassa vointia, antamassa lääkkeitä ja lämmittämässä ruokaa. Jokaiselle koti on tärkein paikka ja siellä halutaan asua mahdollisimman pitkään. Tämä vaatii kuitenkin riittäviä resursseja, jotta ikäihmisten kotona asuminen olisi mahdollisimman laadukasta, turvallista ja mielekästä.
Toisaalta kuntalaisilta tulee runsaasti yhteydenottoja omaisistaan, jotka asuvat kotonaan ja ympärivuorokautisen hoivan paikkaa ei ole järjestynyt omaisten sitkeistä yrityksistä huolimatta. On myös käynyt selväksi, että kotona asuu sellaisia ihmisiä, joiden turvallisuutta ja inhimillistä hoitoa ei voida varmistaa kotihoidon keinoin ainakaan nykyisillä resursseilla. Vanhusten palvelutaloissa ja kotipalvelussa on oltava suositusten mukainen määrä henkilökuntaa. Vanhuspalveluiden toiminnan laatu on ollut vahvasti esillä sekä valtakunnantasolla että paikallisesti. Valtakunnallisesti on luotu suositukset sekä tehostettuun palveluasumiseen että kotipalveluihin. Kunnat toteuttavat suosituksia vaihtelevasti.
Vanhuspalvelulaki tuli voimaan kesällä 2013 ja uusimmat pykälät vuoden 2017 alussa. Lain tarkoitus on turvata kaikille hyvä vanhuus. Kun vanhuspalvelulaki säädettiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valvira saivat tehtäväkseen seurata ja arvioida lain täytäntöönpanoa. Ennen lain voimaantuloa toukokuussa 2013 THL teki erittäin laajan selvityksen vanhuspalveluiden tilasta kunnissa ja toimintayksiköissä. Kyselyyn vastasivat kaikki kunnat, lähes kaikki kotihoidon yksiköt ja kunnalliset hoivakodit sekä valtaosa yksityisistä sosiaalipalveluiden tuottajista. Kysely uusittiin syksyllä 2014 ja 2016.
Vanhuspalvelulain 7. § vaatii, että palvelut on järjestettävä niin, että ne ovat kunnan ikääntyneen väestön saatavissa yhdenvertaisesti. Vanhuspalvelulain 13. §:n mukaan kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta.
Jos hallituksen sote- ja maakuntauudistus toteutuu, tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa 18 maakuntaa, mutta ainakin toistaiseksi lain vaatimusten toteuttaminen on vielä kuntien vastuulla.
Tampereen kaupungin ikääntyneiden hoidosta ja tarpeista tulee tehdään kattava, mielellään ulkopuolinen selvitys. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa nykytilanne ja se mitä kaupungin tulisi tehdä, jotta jatkossa kotona asuvien vanhusten hyvinvointi ja turvallisuus voidaan taata ja kuinka paljon on tosiasiallista tarvetta investoida ympärivuorokautisen hoivaan, jotta kaikki sitä tarvitsevat saisivat palvelun. On selvää, että Tampereella tulee olemaan paljon enemmän ikäihmisiä vuonna 2030 kuin nyt. Vanhuspalvelulain toivottiin yhdenmukaistavan vanhusten asemaa eri puolilla Suomea. Nykyisin palveluiden saanti eri puolilla Suomea vaihtelee huomattavasti. Jopa kunnan sisällä voi olla vaihtelua siinä, millaisia palveluita saa ja kuinka nopeasti.
Selvityksessä tulee huomioida ja vastata mm. seuraaviin kysymyksiin:
Onko Tampereella riittävästi erityisesti ikääntyneelle väestölle suunnattua kotihoitoa (kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa)? Onko ja miten Tampereella varauduttu ikäihmisten asumisen uusiin ratkaisuihin (palvelualuemallit, yhteisöllisen asumisen ratkaisut)? Kuinka monta kertaa vuorokaudessa, myös yöllä ja viikonloppuna, iäkäs ihminen saa kotiinsa apua palvelutarpeensa mukaan?
Mikä on vanhusten palvelujen tila tällä hetkellä Tampereella? Ovatko kotiin saatavat palvelut lisääntyneet? Joutuuko esim. ympärivuorokautista hoitopaikkaa jonottamaan yli kolme kuukautta, vastoin vanhuspalvelulain vaatimusta?
Onko vanhusten hoiva-asumisessa ja kotipalvelussa vähintään suositusten mukainen määrä henkilökuntaa? Mikä on tilanne Tampereen kaupungin omissa palveluissa ja ostopalvelussa? Kuinka suuri tarve on ohjata vanhusten kotipalveluun lisätyövoimaa ja lisää palveluaikaa?
Mikä on tämänhetkinen kotihoidon henkilökunnan palveluajan osuus kokonaistyöajasta? Mikä olisi konkreettinen lisäresurssitarve ja sen vaikutus talousarvioon? Kuinka paljon vanhuspalveluissa on hyödynnetty esim. avustavaa henkilöstöä ammattilaisten apuna, mm. nuoria työllistettyjä ja opiskelijoita? Kuinka paljon olisi määrällisesti mahdollisuus hyödyntää avustavaa henkilökuntaa? Mitä ongelmia / haasteita on ilmennyt kotihoidossa ja miten ne aiotaan ratkaista? Mitä ongelmia lääkehoidossa, kotisairaanhoidossa ja ruoanjakelussa on ilmennyt? Kuinka omaiset ja läheiset on otettu huomioon vanhusten hoidossa ja palvelutarpeissa? Mitkä ovat tulevaisuuden haasteet?
Esitän, että Tampereen kaupunki tekee / teettää mahdollisimman pian kattavan selvityksen vanhuspalveluiden tilasta huomioiden edellä mainitut kysymykset. Selvityksessä voidaan joiltakin osin hyödyntää Tampereen osalta THL:n tekemiä säännöllisiä kyselyitä ja selvityksiä kuntien vanhuspalveluista. Selvitys toimenpide - esityksineen tulee tuoda kaupungin päättäjille, jotta epäkohtiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti ja varautua niihin talousarviossa.
Tampereella 17.12.2018
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Joukkoliikenteen palauttaminen Pispalanharjulle
Valtuustoaloite Tampereen kaupungin lastensuojelutilanteen selvittämiseksi, toimenpidesuunnitelman tekemiseksi sekä työntekijöiden aseman parantamiseksi
Tänä syksynä useat lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat ottaneet yhteyttä kaupunginvaltuutettuihin ja kaupunginhallituksen jäseniin. Viestien mukaan joukko sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijöitä teki joulukuussa 2017 Aviin kirjelmän tilanteesta. Viestien mukaan sosiaalityöntekijät, ohjaajat ja perhetyöntekijät ovat kovilla niin lastensuojelussa kuin perhepalveluissakin; työ on erittäin raskasta ja vaativaa. Työntekijöitä on liian vähän ja työntekijöiden vaihtuvuus on vain kiihtynyt entisestään. Lyhyen ajan sisällä useampi sosiaalityöntekijä on irtisanoutunut lastensuojelusta ja perhepalveluista. Työssä olevien työtaakka on kohtuuton, vaativa, kuormittava ja vastuu on suuri ja monet työntekijät oireilevat myös fyysisestikin. Työntekijät kokevat myös, että palkkataso on heikko ja ympäristökuntia alhaisempi, joten monet siirtyvätkin ympäristökuntiin töihin. Sosiaalityöntekijät kertovat, että lastensuojelupäivystyksen näkökulmasta lasten pahoinvointi ei ole viime vuosina helpottanut, vaan pahentunut. Ne, jotka voivat huonosti, voivat todella huonosti. Lastensuojeluilmoituksia aggressiivisesti käyttäytyvistä lapsista tulee yhä enemmän ja yhä nuoremmista, jopa eskari-ikäisistä. Kiire ja lastensuojeluasiakkaiden suuri määrä yhtä sosiaalityöntekijää kohden aiheuttavat sen, että lasta/nuorta ei ehditä riittävästi tapaamaan, mikä taas johtaa siihen, että tukea ei ehditä antamaan riittävästi ja oikea-aikaisesti.
Valtuutetuille lähetetyssä vakavassa huolenilmauksessa koskien lastensuojelun tilannetta kuvataan sitä konkreettisesti ja avoimesti; tilanne niin lastensuojeluasiakkaiden kuin työntekijöidenkin kannalta on hyvin huolestuttava. On tiedossa, että niin lasten/ nuorten kuin vanhempienkin monet ongelmat johtavat lastensuojeluilmoituksen tekemiseen ja/tai huostaanottoon. Päihde- ja mielenterveysongelmat, huumeiden käyttö sekä pitkään jatkunut työttömyys ja elämänhallinnan menettäminen monesti johtavat lastensuojeluasiakkuuteen. Viestissä kuvataan myös, että arkipäivää ovat mm. kovia päihteitä käyttävät lapset, päihtyneiden ihmisten väkivaltatilanteiden keskeltä sijoitettavat pikkulapset, fyysistä väkivaltaa kokeneet vauvat, seksuaalista väkivaltaa kokeneet päiväkoti-ikäiset ja itseään jo alakouluikäisestä asti viiltelevät ja itsemurhaa yrittäneet lapset. On selvää, että näin vakavista olosuhteista tulevat lapset ja nuoret tarvitsevat välitöntä ja oikea-aikaista apua, jonka voi antaa vain lastensuojelutyötä tekevät korkeasti koulutetut ja kokeneet sosiaalityöntekijät ja muu henkilökunta.
Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää välittömästi lastensuojeluasiakkaiden tilanteen, tekee toimenpidesuunnitelman lastensuojeluun johtavien tilanteiden ennalta ehkäisemiseksi (mm. perheiden tukeminen) sekä ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin lastensuojelun piirissä toimivien työntekijöiden aseman ja työolosuhteiden parantamiseksi.
Toimenpidesuunnitelman tulee myös vastata seuraaviin kysymyksiin:
Mihin välittömiin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä lastensuojelun riittävän henkilöstön turvaamiseksi (palkkaus, vaihtuvuuden vähentäminen, työntekijöiden terveyden turvaaminen) ?
Mihin välittömiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin kaupunki aikoo ryhtyä lastensuojelun työmäärän kohtuullistamiseksi ja siten riittävän palvelutason ja toimintakyvyn turvaamiseksi ?
Miten kaupunki aikoo pitkällä tähtäimellä korjata lastensuojelun resurssien kroonisen riittämättömyyden ja siten turvata lakisääteisten palveluiden toteutumisen ja työntekijöiden palkkatason oikaisun suhteessa alan yleiseen palkkakehitykseen ?
Tampereella 22.10.2018
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite koulujen kahdeksan aamuista luopumiseksi
Koulut ja kunnat saavat itse päättää lukujärjestyksistä ja kouluaamujen alkamisajankohdasta. Monella koululaisella koulu alkaa jo heti kahdeksalta aamulla.
Jotkut koululaiset saavat kyydin kouluun vanhemmiltaan; tosin vanhempienkin työaika on nykyään monesti liukuva. On arveltu, että aikaiset kouluaamut valmistavat nuorta työelämään ja säännölliseen aamuheräämiseen. Toisaalta monet seikat puoltavat myöhäisempiä kouluaamuja. Koulujen aikaisista alkamisajankohdista on puhuttu Suomessa jo pitkään. Monet tutkijat, tutkimukset ja tahot puoltavat koulujen alkamisajankohdan muuttamista esim. klo 9:ään. Nuorten elämänrytmi on muuttunut siten, että valvotaan myöhään, vaikka tiedossa olisikin aikainen aamuherätys kouluun. Jatkuva univaje vaikuttaa erittäin haitallisesti elämään, koulunkäyntiin, sosiaalisiin suhteisiin ja oppimistuloksiin. Tosin myöhäisempi koulun alkamisajankohta voi pidentää koulun päättymistä esim. klo 16 asti iltapäivällä. Koulupäivien venymistä voi ehkäistä esim. säätelemällä välituntien pituutta. Myös ruokailuaikoja jouduttaisiin hieman muuttamaan, jos koulu alkaisi myöhemmin. Opetusministeriön työryhmä huomautti opetussuunnitelman uudistamisen yhteydessä vuonna 2015, että nuorten koulupäivän ei tulisi alkaa ennen aamuyhdeksää. Suomen Lukiolaisten liitto on vastikään esittänyt kahdeksan aamuista luopumista. Helsingin yliopiston neurologian dosentti Markku Partinen on toistuvasti esittänyt koulujen alkamisajankohdan myöhäistämistä. Partisen mukaan myöhempää
koulun alkua kannattaisi kokeilla ainakin peruskoulun ylimmillä luokilla. Tutkijan mukaan kouluaamujen myöhäistäminen parantaisi elämänlaatua ja koulusuorituksia. Suomen vanhempainliitto selvitti vuonna 2015 vanhempien mielipiteitä muun muassa koulupäivän alkamisajankohdasta. Vanhempien barometriin vastasi 1795 henkilöä. Pääsääntöisesti yhdeksältä alkavat aamut saivat eniten kannatusta, sillä sitä toivoivat alakoululaisten vanhemmista 41 % ja yläkoululaisten vanhemmista 46 %. Vanhemmista 30 % kannatti päivän alkamista klo 8.30. Kahdeksan aamuja toivottiin vähiten.
SDP on esittänyt koulutuspoliittisessa ohjelmassaan joustavaa koulupäivää, jossa lasten harrastukset nivoutuisivat osaksi koulupäivää ja perheille jäisi enemmän yhteistä aikaa iltaisin. SDP on esittänyt myös koulurakennusten entistä parempaa hyödyntämistä lasten harrastustoiminnassa ja koulupäivän mielekkyyden lisäämistä uudistamalla koulupäivän rakennetta ja toimintakulttuuria. Mielestäni koulun alkamisajankohdan myöhäistäminen voisi olla yksi keino koulupäivän rakenteen uudistamiseen. Tärkeintä on kuitenkin koululaisten ja perheiden elämänlaadun parantaminen.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin ja ohjeistaa kouluja suunnittelemaan koulupäivät niin, että aikaisista kouluaamuista luovutaan.
Tampereella 17.9.2018
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustokysely Tampereen mielenterveyspalveluista
Mielenterveysongelmat ovat olleet esillä erityisesti tänä kesänä. Psykiatrian lähetteiden määrä Suomessa on noussut vuodessa paikoin jopa yli 30 prosentilla. Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä on vastuullaan psykiatrinen sairaalahoito ja jossain määrin nuorisopsykiatrian avohoitoa. Kuntien tehtävänä on hoitaa erityisesti avohoidon potilaat. Myös Pirkanmaalla lähetteiden määrä on kasvanut, ainakin nuorisopsykiatrian osalta. Avohoidon lähetteiden määrä on kasvanut vuodessa 30 prosenttia. Hoitoon hakeutuvat potilaat ovat sairaampia kuin ennen. Esim. koulukuraattoreiden määrästä on säästetty, mikä näkyy nuorten ja koululaisten oireilun ja ongelmien lisääntymisessä. Yhä harvemmalla nuorella ei ole psykologista ensiapua lähistöllä. Suomalaisten masennus on noussut, mikä hoitamattomana ja pitkäkestoisena voi johtaa vakavampiin mielenterveysongelmiin.
Mielenterveyspalvelujen kehittäminen, erityisesti ehkäisevän mielenterveystyön, on erittäin tärkeää. Suurimmat uhat mielenterveydelle ovat syrjäytyminen, köyhyys, mielenterveyden ongelmat ja häiriöt, sekä päihdeongelmat. Avun hakeminen mielenterveysongelmiin saattaa olla monelle korkea kynnys, koska mielenterveysongelmiin liittyy edelleen häpeää ja leimautumista(stigma).Tästä syystä matalan kynnyksen apu ja hoitopolku ovat äärimmäisen tärkeitä.
Keskeisiä haasteita tällä hetkellä ovat erityisesti työikäisten naisten masennus, alkoholinkäyttö erityisesti miehillä, lasten ja nuorten levottomuus ja sopeutumattomuus, nuorten ahdistuneisuus ja huumeiden käyttö sekä dementia iäkkäillä henkilöillä. Vakavat mielenterveyden häiriöt kuormittavat laitoshoitoa ja kuntoutusta sekä heikentävät suuresti inhimilliseltä näkökannalta sairastuneen ja hänen läheisensä elämänlaatua. Haasteita ovat myös esim. mielenterveyskuntoutujien työtoiminta ja työllistyminen, heidän asumisolosuhteensa ja asumisen laatu, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen, mielenterveysongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Kuntien tulisi uudistaa mielenterveys- ja päihdestrategiansa ja uudistaa hoitojärjestelmänsä tarpeita vastaavaksi. Kokemusasiantuntijoiden ja omaisten panos kehittämistyössä on tärkeää. Kolmannen sektorin palveluja, osaamista ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja tulisi hyödyntää yhä enemmän. Yhdistyksiä ja järjestöjä tulisi tukea voimakkaammin; monet järjestöt tarjoavat arvokasta vertaistuki – ja ryhmätoimintaa sekä kouluttavat kokemusasiantuntijoita.
Psyykkisten sairauksien hoidossa on siirrytty laitoshoidosta avohoitoon: psykiatriset sairaalapaikat ovat vähentyneet 25 vuodessa noin 75 %. Kuitenkin mielenterveyslain mukaan henkilö voidaan määrätä psykiatriseen sairaalahoitoon vastoin tahtoaan, jos hän on psyykkisen sairautensa vuoksi vaaraksi itselleen tai muille. Kynnys tällaiseen hoitoon on kuitenkin korkea. Avohoidon resurssit eivät ole lisääntyneet riittävästi vastaamaan tarvetta. Palvelujärjestelmä on edelleen valitettavan pirstaleinen eivätkä peruspalvelut pysty vastaamaan kysyntään riittävästi.
Hoitojaksojen vähentyminen on lisännyt lääkkeiden käyttöä ja merkitystä. Psykoterapia on toimiva hoitomuoto, mutta psykoterapiaan pääsy on monille sitä tarvitseville edelleen vaikeaa ja kallista.
Omaisten vaikutusvalta on kasvanut ja mukaanotto hoitoprosessiin on yleistynyt, mutta parannettavaa omaisten huomioimisessa on vielä paljon. Omaiset ovat kuitenkin parhaimpia asiantuntijoita, koska he tuntevat sairastuneen parhaiten.
Tamperelaisten tulisi saada nopeasti ja riittävästi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, mutta Tampereella on eriasteista hoitoa tarvitsevia suuri määrä eikä hoitoon pääse aina riittävän nopeasti, eikä hoito ole riittävän nopeaa, tiivistä, monipuolista eikä pitkäjänteistä.
Hoidon päätyttyä monet jäävät oman onnensa nojaan, varsinkin jos heillä ei ole omaisia tai ystäviä, jotka auttaisivat ja tukisivat hoitojakson loputtua. Huolena ovat myös ne mielenterveyskuntoutuneet, jotka ovat syrjäytyneet eikä heillä ole mitään hoitosuhdetta.
Kysymme:
1. Mikä on Tampereen mielenterveyspalvelujen kokonaistilanne (saatavuus, lähetteet, hoitojaksot, hoidon seuranta, kuntoutus) tällä hetkellä?
2. Miten Tampereella panostetaan nyt ja tulevaisuudessa ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin?
3. Miten Tampere varautuu sote- uudistuksen vaikutukseen mielenterveyspalveluihin?
Tampereella 4.8.2017
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite omaishoidon tuen kriteerien päivittämisestä ja omaishoitajien tukimuotojen kehittämisestä
Omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kunnasta toiseen. Suomessa on yli 350 000 omaishoitajaa. Omaishoitolakia muutettiin 1.7.2016. Lakimuutokset koskivat omaishoitajien lakisääteistä vapaata sekä omaishoitajille annettavaa valmennusta, koulutusta ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Omaishoitajien valmennus tulee kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi vuoden 2018 alusta.
Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Tuki jakautuu lasten ja nuorten 0-20 vuotiaiden tukeen sekä aikuisten, yli 21 vuotta täyttäneiden tukeen.
Tampereella ja Orivedellä hoitoisuusluokkia on neljä, jotka määrittyvät kriteereiden perusteella: Hoitoisuusluokka 1 eli jatkuva hoidon tarve: tuki on 392 euroa. Hoitoisuusluokka 2 eli jatkuva ympärivuorokautisen hoidon tarve: 600 euroa. Tukea alennetaan, jos kotiin annetaan tai saa kodin ulkopuolista palvelua, Hoitoisuusluokka 3 eli jatkuva ympärivuorokautisen hoidon tarve: 900 euroa. Tukea alennetaan, jos kotiin annetaan tai saa kodin ulkopuolista palvelua. Hoitoisuusluokka 4 eli korotettu omaishoidon tuki: 1400 euroa. Hoito korvaa tehostetun ympärivuorokautisen palveluasumisen tai laitoshoidon tai mahdollistaa saattohoidon kotona. Hoito on fyysisesti ja/tai psyykkisesti erittäin raskasta ja hoidettava tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoidon tuesta maksettava hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys.
Omaishoitajien kanssa keskusteltaessa monet kaipaavat lisää ja säännöllistä informaatiota ja tietoa mm. omaishoitajien asemasta, palveluista, oikeuksista, lakimuutoksista sekä hoitopaikoista, joihin voi viedä hoidettavan loman ajaksi ym. Omaishoitajat toivovat, että hoidettavat pääsisivät samaan tuttuun ja turvalliseen hoitopaikkaan; jatkuva vaihtuminen huolestuttaa ja aiheuttaa stressiä. Se voi johtaa myös siihen, että omaishoitaja ei voi tai halua pitää lakisääteisiä vapaapäiviään. Tämä taas johtaa ajan kanssa omaishoitajan fyysisen ja henkisen terveyden heikentymiseen. Monet omaishoitajat toivovat seudullista omaishoitokeskusta, jossa voisi saada erilaisia palveluja saman katon alta sekä tavata toisia omaishoitajia virkistyksen ja vertaistuen parissa. Aila Dündar-Järvinen on jättänyt vuosien varrella useita valtuustoaloitteita koskien omaishoitajien toiminta- ja tukikeskusta, mutta vielä sitä ei ole saatu. Tuki omaishoitajille tulee yhteiskunnalle paljon halvemmaksi kuin hoidettavan sijoittaminen palveluasumiseen tai laitoshoitoon, puhumattakaan inhimillisestä näkökulmasta, kun omainen hoitaa läheistään.
Omaishoitajista puhuttaessa puhutaan usein virallisista omaishoitajista eli heistä, jotka saavat omaishoidon tukea. On kuitenkin paljon ei- virallisia omaishoitajia, jotka myös tarvitsevat tukea, apua ja informaatiota elämäntilanteessaan.
Helsinki on uudistamassa omaishoidon tukea. Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee kokouksessa 24.10.2017 ehdotusta omaishoidon tuen uusituiksi myöntämisperusteiksi. Helsingin kaupunginhallitus palautti kesällä aikaisemmin uudistetut Helsingin omaishoidon tuen myöntämisperusteet uudelleen valmisteltaviksi. Uusissa ehdotetuissa myöntämisperusteissa otetaan huomioon aikaisempaa selkeämmin omaishoidon henkinen kuormittavuus. Lisäksi esitetään, että omaishoitaja voi jatkossa käydä tietyin ehdoin kokopäivätyössä. Hoidettava saa nyt olla poissa hoitajansa luota 8–9 tuntia kodin ulkopuolella, esimerkiksi vammainen aikuinen päivätoiminnassa tai lapsi/nuori koulussa/ varhaiskasvatuksessa, hoitopalkkion laskematta.
Esitetyt uudet omaishoidon tuen palkkiot olisivat ensi vuoden alusta Helsingissä: Kolme luokkaa hoitopalkkioille eli 427 euroa, 750 euroa ja 1 679 euroa kuukaudessa. Palkkiot nousevat ehdotuksessa samalle tasolle kuin naapurikaupunki Espoossa, myös vammaisten lasten perheiden tuet ovat nousemassa Espoon tasolle. Palkkio määräytyy hoidon vaativuuden ja kuormittavuuden mukaan. Hoitoluokkaan vaikuttaa nyt aiempaa vahvemmin myös omaishoidon psyykkinen kuormittavuus ja hoidettavan valvonnan tarve. Esim. jos omaishoidon syy ei ole selkeä fyysinen vamma, vaan liittyy vaikkapa mielenterveyteen.
Nyt syksyllä ehdotettujen muutosten arvellaan nostavan ensi vuonna Helsingiltä omaishoidon tukeen kuluvaa summaa noin 1,5 miljoonalla eurolla. Helsinki lisäsi vapaapäivien vuoksi omaishoidon budjettiin 8,5 miljoonaa euroa.
Omaishoidon tuen muutokset valmisteltiin kokonaan uudelleen yhteistyössä omaishoitajien ja järjestöjen kanssa. Helsingin kaupunki lupaa keväällä 2018 tavata järjestöjä uudelleen ja jatkaa vuoropuhelua, onko omaishoidon tuki mennyt oikeaan suuntaan. Tukea saavia omaishoitajia on Helsingissä lähes 4 000. Myös tiedottamiseen kiinnitetään huomiota: omaishoidon tuen nykyisille asiakkaille ja heidän läheisilleen kerrotaan uudistuksesta hyvissä ajoin. Omaishoidon tuen sosiaaliohjaajat arvioivat jokaisen asiakkaan tilanteen uusilla myöntämisperusteilla. Tämän jälkeen tehdään uudet päätökset ja sopimukset vuoden 2018 aikana. Uudet myöntämisperusteet astuisivat voimaan vuoden 2018 alussa. Asiakkaat saavat nykyistä tukea uuden päätöksen voimaantuloon asti.
Esitämme, että Tampereen kaupunki Helsingin kaupungin tavoin, päivittää omaishoidon tuen kriteerit, periaatteet ja hoitoisuusluokat ja että omaishoitajat saavat hoitopalkkion, jossa tuen kriteereihin vaikuttaa nyt aiempaa vahvemmin myös omaishoidon psyykkinen kuormittavuus ja hoidettavan valvonnan tarve. Esitämme, että omaishoitajien tukimuotoja kehitetään ja tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Omaishoitajien tulee pystyä pitämään vapaapäivänsä siten, että hoidettava pääsee samaan tuttuun ja turvalliseen hoitopaikkaan omaishoitajan vapaapäivien ajaksi.
Tampereella 23.10.2017
Aila Dündar- Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Tipotien ja Linnainmaan terveysasemien uuden toimintamallin kehittämisestä, tiedottamisen lisäämisestä ja auditoinnista
Tipotien ja Linnaimaan terveysasemien uusi toimintamalli, joka aloitettiin elokuussa, on herättänyt kuntalaisissa ärtymystä. Huolestuneita yhteydenottoja on tullut ikäihmisiltä sekä heidän omaisiltaan. Hyvinvointipalveluista vastaavan apulaispormestarin Johanna Loukaskorven mukaan uuden toimintamallin tarkoitus on, että asiakas saa oikeaa palvelua nopeammin ja oikeaan tarpeeseen. Hänen mukaansa edelleen ajan terveysasemalle saa joko puhelimella tai kävelemällä sisään terveysasemalle, mutta nyt sen ajan saa myös täyttämällä sähköisen lomakkeen ja siihen yritetään kuntalaisia myös kannustaa. Apulaispormestari on kertonut, että terveyspalvelujen neuvonta- ja ajanvarausnumerosta (03/10023) ei kuitenkaan enää varata vastaanottoaikoja Tipotien tai Linnainmaan terveysasemille, vaan sieltä ohjataan asiakkaat käyttämään sähköisiä palveluita eli netin yhteydenottolomaketta tai sieltä laitetaan asia eteenpäin vastuujonoon terveysasemalle. Asiakkaiden itse lähettämiin yhteydenottolomakkeisiin on palvelulupaus reagoida viimeistään seuraavana arkipäivänä. Apulaispormestarin mukaan jokaiselle asiakkaalle nimetään uudessa mallissa yhteyshenkilö, joka useimmiten on sairaanhoitaja ja jonka kautta asiointi kiireettömissä asioissa jatkossa tapahtuu. Mallin perusta on haettu Helsingistä. Siellä samankaltainen malli on käytössä kolmella asemalla. Mallin valmistelu aloitettiin Tampereella tammikuussa 2017. Mallin tarkoituksena on lyhentää jonoja lääkärille. Lääkärille pääsy on ollut hankalaa ja puhelinajoillekin on ollut jonoja. Jos tässä onnistutaan, se on monistettavissa muuallekin esimerkiksi maakunnan terveysasemille, apulaispormestari arvelee.
Olen saanut harmistunutta palautetta oman alueeni eli Linnainmaan asukkailta. He kertovat kokemuksistaan, että uuden toimintamallin myötä asiakas joutuu jonottamaan puhelimessa pitkiä aikoja, joita sairaat ihmiset eivät jaksa. Lääkärille pääsy on vaikeutunut huomattavasti. Erityisen harmissaan asukkaat ovat siitä, että tiedotus uudesta toimintamallista on epäonnistunut; asiasta ei ole tiedotettu riittävästi, vaikka uuden toimintamallin käyttöönotosta on jo kuukausia. Saamani palautteen mukaan ennen uutta toimintamallia sairas ihminen sai terveysaseman vastaanotosta ajan hoitajalle tai lääkärille; nyt asiat eivät toimi. Asukkaat ovat joutuneet ”päivystämään” puhelimen ääressä ja odottamaan lääkärin soittoa päiväkausia. Palautteen mukaan myös osa hoitohenkilökunnasta ei ole tyytyväinen uuteen toimintamalliin.
Esitän, että Tampereen kaupunki kiinnittää nopeasti huomiota tiedottamiseen ja ottaa huomioon asukkaiden ja hoitohenkilökunnan palautteen koskien uuden toimintamallin toimivuutta ja kehittää toimintamallia ja järjestelmää siihen suuntaan, että kaikki asukkaat saavat nopeasti terveydenhuollon palveluja riippumatta siitä, osaavatko he käyttää digitaalisia palveluja ja netin sähköisiä lomakkeita vai ei. Esitän myös, että toimintamallin pilotoinnista suoritetaan auditointi, joka selvittää mallin käyttöönottoon liittyvät kokemukset ja sen, kannattaako mallia laajentaa.
Tampereella 20.11.2017
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Omaishoitajien asemaa ja tukimuotoja tulee parantaa ja kehittää
Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja
huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla.
Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista
60 000 on sitovia ja vaativia. Vain hieman yli 10 % kaikista omaishoitotilanteista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2015 n. 44 000. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma on vuosina 2014 - 2020 toteutettava ohjelma, jossa linjataan omaishoidon kehittämisen strategiset tavoitteet sekä lainsäädännölliset ja muut kehittämistoimenpiteet. Kehittämisohjelman mukaan omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa. Omaishoito korvaa kunnan järjestämiä palveluja ja siksi se hillitsee kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua. Omaishoidon hoitopalkkiot vaihtelevat kunnittain paljon. Myös hoitopalkkioiden ja sosiaalietuuksien yhteensovittamiseen liittyy ongelmia.
Omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa tukeminen on myös kansantaloudellinen etu. Vain osa sitovaa ja raskasta hoitoa toteuttavista henkilöistä saa omaishoitosopimuksen kuntansa kanssa. Kuntien taloudellinen tilanne, omaishoidon tuen määrärahasidonnaisuus ja alibudjetointi valitettavasti monessa kunnassa estävät lyhytnäköisesti omaishoitajien tukemisen. Ilman riittävää tukea omaistaan hoitavan fyysinen ja psyykkinen jaksaminen on koetuksella ja uupumisen vaara on suuri. On valitettavaa, että omaishoidon tuen hoitopalkkioiden myöntämiselle ei ole olemassa yhtenäisiä, valtakunnallisia kriteereitä. Omaishoidon tuki tulisi ehdottomasti olla subjektiivinen oikeus.
Jätin Tampereen valtuustossa 23.10.2017 yhdessä valtuutettu Anneli Kivistön kanssa valtuustoaloitteen omaishoidon tuen kriteerien päivittämisestä ja omaishoitajien tukimuotojen kehittämisestä. Omaishoitajien asemaa tulee parantaa koko Pirkanmaan alueella, ei vain Tampereella. Omaishoitajat ja hoidettavat eivät myöskään saa jäädä sote- ja maakuntauudistuksessa huonoon asemaan. Pirkanmaan Omaishoitajat ry eli PIONI tulee valvomaan omaishoitajien asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Aloitan yhdistyksen uutena puheenjohtajana vuoden 2018 alusta.
Aila Dündar-Järvinen
Pirkanmaan Omaishoitajat ry
PIONI
Valtuustoaloite
Omaishoitajille oikeus käyttää Tampereen kaupungin liikuntapalveluja ilmaiseksi
Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 18.1.2018 uusista omaishoidon toimintakäytännöistä. Päätökset koskevat Tampereen ja Oriveden omaishoitajia. Päätöksen mukaan omaishoitajan terveydenhoidon mahdollistavia palveluseteleitä myönnetään maksimissaan 10 vuodessa. Seteleitä myönnetään vain, jos omaishoitaja käy sairaanhoitajalla, lääkärillä tai polikliinisessä toimenpiteessä. Setelillä omaishoitaja voi hankkia varahoitajan kotiin lääkärikäyntinsä ajaksi. Tähän asti omaishoitaja on voinut hankkia terveydenhuollon palveluseteleillä Tampereen palvelusetelituottajien joukosta varahoitajan esimerkiksi fysioterapiassa tai hierojalla käynnin ajaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti myös, että jatkossa myös alle 21-vuotiailta omaishoidettavilta peritään asiakasmaksu omaishoitajan sairauden ajalta. Vastaava maksu on aiemmin peritty vähintään 21-vuotiailta asiakkailta. Omaishoitajille on tähän saakka voitu myöntää ylimääräisiä, sadan euron arvoisia palveluseteleitä virkistysvapaita varten. Lautakunta päätti, että niitä ei enää myönnetä. Virkistysvapaiden ja terveydenhuollon palvelusetelien yhteiskustannus oli v.2017 92 500 euroa, josta virkistysvapaiden osuus oli 16 500 euroa.
Muutokset tulevat voimaan helmikuun 2018 alusta. Kesällä 2016 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä taataan ympärivuorokautisesti hoitoon sidottuna oleville omaishoitajille kolme vuorokautta vapaata kuukaudessa. Jos omaishoidettava on kodin ulkopuolella hoidossa yli viisi päivää kuukaudessa, vapaita kertyy kaksi vuorokautta. Aiemmin omaishoitaja ei saanut vapaita, jos hoidettava oli hoidossa muualla tai esimerkiksi sairaalassa yli viisi päivää kuukaudessa. On myös mahdollista, että kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että lakisääteisen vapaan vuorokauden voi jakaa myös neljään kuuden tunnin jaksoon. Omaishoitajat tekevät fyysisesti ja henkisesti raskasta työtä hoitaessaan läheistään. Arjesta selviytyäkseen he tarvitsevat hyvää fyysistä ja henkistä toimintakykyä. Omaishoitajien hoitaessa läheistään inhimillisesti kotona, omaishoidon myötä kunnan varoja säästyy suuri määrä verrattuna siihen, että omaista hoidettaisiin laitoksessa.
Koska omaishoitajat eivät saa enää esim. ylimääräisiä virkistysvapaita, esitän, että omaishoitajien fyysisen ja henkisen toimintakyvyn edistämiseksi Tampereen kaupunki tarjoaa omaishoitajille kaupungin liikuntapalvelujen vapaakortin maksutta. Jos omaishoitajat voivat käyttää Tampereen liikuntapalveluja ilmaiseksi, heidän toimintakykynsä ja elämänlaatunsa paranevat.
Tampereella 22.1.2018
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Tampereen bussilinja 15:n reittiosan rautatieasema- Keskustori – Pispalanharju jatkamiseksi
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päätti 20.12.2017 hyväksyessään joukkoliikenteen palvelutason kesäaikataulukaudelle 2018, että linjan 15 reittiosa Pispalanharju - Keskustori lakkautetaan. Linjareitti kulkee jatkossa Järvensivulta rautatieaseman kautta Petsamoon. Pispalan ja Pyynikin korvaava tarjonta linjalla 25, jonka vuorotarjontaa lisätään. Perusteluina reittiosan lakkauttamiseen on mm. että Pispalan koulun remontti alkaa kesäkuussa ja se hankaloittaa Pispalanharjun pääteaseman käyttöä.
Joukkoliikennelautakunta päättää 22.2.2018 joukkoliikenteen palvelutasosta talvikaudella 2018 - 2019. Esityksen mukaan linjalla 15 on edelleen reittimuutos. Uusi reitti on Petsamo - rautatieasema - Järvensivu. Reittiosa rautatieasema- Keskustori - Pispalanharju lakkautetaan. Täten esityksen mukaan myös tulevalla talvikaudella Pispalanharjun reittiosa lakkautetaan.
Allekirjoittanut sai muutama viikko sitten yhteydenottoja linjan 15 Pispalanharjun reittiosan lakkauttamisesta huolestuneilta kuntalaisilta. Tällä viikolla asiasta on puhuttu laajasti jo julkisuudessakin. Linjaosan jatkamisen puolesta kerätään myös nimiä adressiin, joka luovutetaan Tampereen kaupunginvaltuustolle 19.2.2018. Nimiä on kerätty sunnuntai-iltaan 18.2.2018 mennessä 1631 kpl, joista 1276 kpl Tampereelta.
Perusteluja reittiosa rautatieasema- Keskustori – Pispalanharju jatkumiseksi :
Linja 15 on ainoa, jolla Pispalanharjulla asuvat autottomat ikäihmiset, lapset, lastenvaunujen kanssa liikkuvat ja vähävaraiset pääsevät korkean harjun päälle; itse asiassa kelle tahansa normaalikuntoisellekin harjulle kipuaminen ilman kantamuksiakin on raskasta. Pispalanharjulle tulee korkeuseroa valtatieltä 30 metriä( 10 krs ), ja Tahmelasta linja 25:n pysäkiltä peräti 67,5 metriä, eli 30 kerroksisen kerrostalon verran (lähde: Maanmittauslaitos). Pispalanharjulla linjan 15 vaikutusalueella Ylä- Pispalassa (rajauksella Rinnekatu, Pispankatu, Kiviaidankatu, Mäkikadun alkupää koulun takana) asuu noin 700 asukasta. Näistä n. 250 on yli 55 vuotiaita, n. 120 yli 70-vuotiaita (MML). Tampere pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Päätös reittiosan 15 lakkauttamisesta on täydellisessä ristiriidassa kyseisen pyrkimyksen kanssa, ja edistää tehokkaasti yksityisautoilua. Käytännössä, jos Harjulle ei pääse bussilla enää lainkaan, tämä tarkoittaa sitä, että niiden, jotka eivät halua tai voi urheilla päivittäin, on hankittava henkilöauto. Osalle, kuten alaikäisille ja varattomille tämä ei tietenkään ole edes mahdollista, ja lähes jokainen vanhus menettää ajokorttinsa terveydentilansa vuoksi ennemmin tai myöhemmin. Ylä-Pispalassa linjan 15 em. vaikutusalueella alle 18- vuotiaita lapsia on noin 80. Verotietojen mukaan Ylä-Pispalan tulotaso on paljon pienempi kuin muualla Pispalassa, ja yksityisiä vuokratalojakin on paljon. On hyvä tiedostaa, että kerran hankittua autoa myös käytetään yleisesti enemmän, ei vain Harjulle nousuun, mikä lisää hiilipäästöjä. Pispalan paikoitustilanne on myös erittäin huono. Vaikka bussin nykyinen kääntöpaikka otettaisiin osin paikoitusalueeksi, se ei kompensoi kasvavaa automäärää.
Uudessa kaavassa ei ole varauduttu tähän linjamuutokseen lainkaan - Pispalan kaavoittajaa ei oltu tietojen mukaan informoitu tästä muutoksesta. Lisääntyvä liikenne on myös vaaratekijä erityisesti lapsille. Ylä-Pispalan alueella kadut ovat kapeita eikä jalkakäytäviä ole. Varsinkin Pispalan koulun esikoululaisten saattoliikenne on jo nyt ongelma. Heidät on saatettava luokkiin asti, ja autolla tultaessa alue ruuhkautuu jatkuvasti pahoin.
Käytännössä myös koululaisten harvat retket uimahalliin sekä museoihin ja muihin kulttuurikohteisiin vaikeutuvat, koska siirtyminen muille pysäkeille vie runsaasti aikaa koulupäivästä. Pispan koulun vanhempainyhdistys ry:n hallituksen mukaan Pispalan koulun kulttuuri- ja liikuntaretket loppuvat kokonaan, jos linja poistuu. Vanhempainyhdistyksellä ei valitettavasti ole varaa kustantaa busseja yli tuhannelle (250op.x 4 matkaa =1000) yksittäiselle henkilömatkalle, jotka liittyvät mm. uuden OPS:n mukaiseen ilmiöopetukseen ja kulttuurikasvatukseen. Kaupunki ei ole kertonut myöntävänsä avustuksia tähän tarkoitukseen. Lisäksi turvallinen liikkuminen Pyynikintie 2:een koulun väistötiloihin v. 2018 - 19 on myös tämän myötä ongelma, johon kaupunki ei ole esittänyt turvallista ratkaisua. Linja 15:ta pysäkki on sopivasti väistökoulun vieressä, bussin 25 paljon kauempana kadunylitysten takana. Käytännössä pieniä lapsia tullaan kuljettamaan autoilla paljon, mikä tulee ruuhkauttamaan tukkoista Mariankatua entisestään. Myöskään linjan 25:en vuorovälin lisäys tuskin riittää, kun sadat oppilaat alkavat käyttää ko. yhteyttä päivittäin. Myös tiedotus asiasta on ollut alueella asuvien mukaan huonoa. Koulun rehtorille, alueen kaavoittajalle tai paikallisille yhdistyksille (asukasyhdistys, vanhempainyhdistys) ei ole tullut mitään tietoa asiasta; asia selvisi vasta, kun aktiivisesti alettiin tiedustella koulun remontin vaikutuksesta linja-autoliikenteeseen.
Näyttää siltä, että linjan 15 reittiosan lopettamispäätös on tehty taloudellisin perustein eikä sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia ole selvitetty lainkaan. Päätös on myös eriarvoistava. Joukkoliikenneyhteys tulee säilyttää Pispalanharjun ja keskustan välillä siten, että se palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä tasapuolisesti.
Esitän edellä mainittuihin perusteluihin vedoten, että Tampereen bussilinja 15:n reittiosaa rautatieasema - Keskustori – Pispalanharju ei lakkauteta.
Tampereella 19.2.2018
Aila Dündar- Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Tampereen kaupungin konsulttikulujen – ja sopimusten selvittämisestä ja ottamisesta osaksi Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa
Tampereen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 27.11.2017, että kaupungin talouden tasapainottamisohjelma toteutetaan. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 18.12.2017 kaupungin vuoden 2017 tilinpäätösennustetta. Kaupungin tulosennuste päätyy 19,5 milj. euroa alijäämäiseksi, kun valtuuston hyväksymän muutetun talousarvion mukainen tulos on 24,0 milj. euroa alijäämäinen. Kaupungin tammi-lokakuun ulkoinen tulos ilman satunnaisia eriä oli 42,4 milj. euroa alijäämäinen. Menot ovat ylittymässä erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnassa, jonka toimintakatteen tilinpäätösennuste on 40,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa huonompi. Kaikkien palvelulinjojen nettomenot ovat ylittymässä alkuperäiseen talousarvioon nähden. Tampereen kaupungin talouden kääntämiseksi tasapainoon vuoden 2018 talousarvion päätöksen yhteydessä on linjattu, että talouden tasapainottamiseksi laaditaan taloussuunnitelmakauden kattava koko kaupunkia koskeva erillinen talouden tasapainottamisohjelma. Tasapainottamisohjelman laadinta käynnistettiin välittömästi ja ohjelma valmistuu keväällä 2018. Ohjelman toimenpiteet jaksotetaan toteutettavaksi vuosina 2018 - 2021 ja vuoden 2019 talousarvio valmistellaan talouden tasapainottamisohjelman linjausten mukaan. Tampereen kaupunginhallitus ohjaa tasapainottamisohjelman laadintaa.
Olen jättänyt valtuustoaloitteen Tampereen kaupungin konsulttipalvelujen käytön selvittämisestä 15.4.2013 sekä 15.6.2015 jätin valtuustoaloitteen Tilakeskuksen konsulttikulujen ja Tampereen kaupungin korjausrakentamisen budjettiylitysten selvittämisestä. Aamulehden selvityksen mukaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitos maksoi konsulttipalveluista noin 2,8 miljoonaa euroa vuosina 2011– 2014. Aamulehden mukaan Tampereen kaupungin säästöt eivät ole vähentäneet konsulttien käyttöä. Kaupungin kiinteistöjen korjauksista vastaava Tilakeskus on lisännyt konsulttiostoja yli puoli miljoonaa euroa neljän vuoden aikana. Konsulteille on maksettu esimerkiksi rakennusliikkeiden tuntityönä tekemien korjaustöiden valvonnasta, suunnittelusta ja projektipäällikön tehtävien hoitamisesta työmailla. Aamulehti uutisoi vuonna 2015, että Tampere on maksanut kymmenien kohteiden korjauksista ainakin kaksinkertaisen hinnan verrattuna alkuperäisiin kohdebudjetteihin. Aamulehden selvityksessä budjettien reiluja ylityksiä löytyi kymmenistä kohteista. Aamulehden jutun mukaan kyseisten budjettiylitysten yhteissumma oli vuosilta 2011– 2014 noin 9,5 miljoonaa euroa. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittämisestä 2.10.2017. Kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen perustettiin Tampereen Tilapalvelut Oy -niminen osakeyhtiö. Tampereen kaupunki ja Tampereen Tilapalvelut Oy allekirjoittivat liiketoiminnan kauppakirjan 21.12.2017. Tampereen Tilapalvelut Oy osti Tampereen kaupungilta Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen palveluliiketoiminnan 2,5 miljoonalla eurolla. Tilakeskuksen henkilöstö, noin 230 henkilöä, siirtyi Tampereen Tilapalvelut Oy:n palvelukseen. Kaupungin tilaomaisuus siirtyi Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksesta asunto- ja kiinteistölautakunnan vastuulle 1.1.2018. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmä vastaa palvelutilaverkkojen suunnittelusta ja kehittämisestä. Tampereen Tilapalvelut Oy toimii in house -yhtiönä ja tuottaa omistajalleen Tampereen kaupungille rakennusten ja tilojen rakennuttamispalveluja, isännöinti- huolto ja kunnossapitotoimintaa sekä niihin liittyvää suunnittelua, konsultointia ja palvelujen myyntiä. Yhtiöllä on liikevaihtoa vuonna 2018 noin 110 milj. euroa. Tampereen kaupunginvaltuutetut, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet sekä johtavat virkamiehet pohtivat 16.3.2018 seminaarissa kaupungin talouden tasapainottamista ja sopeutuksen keinovalikoimaa. Tampereen talouden sopeuttamistarve on tällä hetkellä noin 40–50 miljoonaa euroa. Valtuustokaudella noudatetaan tiukkaa menokuria: menot voivat vuosittain kasvaa 1–2 prosenttia. Tampereen tilikauden tulos on pudonnut suurten kaupunkien parhaimpien joukosta heikoimpien joukkoon. Tehostamistoimenpiteet kohdistuvat koko kaupunkikonserniin, ja tarkastelussa ovat kaikki tulo- ja menovirrat. Kaupungin talouden tuloihin ja menoihin voidaan vaikuttaa mm. palvelumaksuilla, kiinteistöverolla, taksoilla ja takausprovisioilla, osakeyhtiöiden osingoilla, omaisuuden myymisellä, verotulojen vauhdittamisella ja sen edellyttämillä toimenpiteillä. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelma käsitellään kaupunginvaltuustossa 23.4.2018. Vuoden 2019 talousarviokehys käsitellään 18.6.2018 kaupunginhallituksessa.
Ulkopuolisten konsulttipalveluiden hankkimista tulisi arvioida kriittisesti ja niiden hankinta tulisi ottaa osaksi talouden tasapainottamisen ohjelmaa. Kustannuksia voidaan säästää mm. vähentämällä suorahankintoja. Ulkopuolisia konsulttipalveluita tilattaessa tulisi käyttää entistä tiukempaa harkintaa ja määrittää kaupungin konsulttipalveluiden hankinnoille omaa hankintalakia selkeästi alhaisempi kilpailutusraja. Esimerkiksi voitaisiin määrittää, että kaikki yli 3000 euron hankinnat tulisi kilpailuttaa ja että luovutaan suorahankinnan käytöstä. Lisäksi tarjouspyyntöjä tulisi lähettää aiempaa käytäntöä useammalle potentiaaliselle tarjoajalle. Tällä voisi olla kustannuksia alentava vaikutus, vaikka hankinta toki suoritetaan käyttäen muitakin kuin pelkästään hintakriteeriä. Tarkoituksena ei ole lisätä kaupungin työntekijöiden taakkaa, vaan löytää parempi tasapaino konsulttipalveluiden tilaamisen ja kustannusten välillä. Lisääntyvä kilpailu oletettavasti laskee hankittavien palveluiden hintoja.
Konsulttien käytön tarvetta, konsulttien käytöstä saatuja hyötyjä ja tehtyjä konsulttisopimuksia kustannusarvioineen tulisi arvioida uudelleen ja ottaa osaksi talouden tasapainottamisohjelmaa.
Esitän, että Tampereen kaupunki tekee nopealla aikataululla selvityksen konsulttikuluista ja suunnitelman, miten konsulttikuluja – ja sopimuksia voidaan vähentää. Esitän myös, että konsulttikulujen pienentäminen otetaan osaksi Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaa.
Tampereella 19.3.2018
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite valtuutettujen aktiivisuusrekisterin perustamiseksi Tampereen kaupungin sivuille
Vaalitutkija ja yliopistonlehtori Sami Borg käsitteli Kuntalehden (7.6.2018) kolumnissaan maakuntavaaleja ja sitä, miten kansanedustajat ja maakuntavaltuutetut ehtivät hoitaa luottamustehtäviään muiden tehtävien lisäksi. Hän ehdotti maan kattavaa aktiivisuusrekisteriä, jonka tiedot toimisivat samoin kuin tiedot vaalirahoituksesta. Kansalaisille tulisi jatkossa tarjota kattavaa ja ajantasaista tietoa sitä, missä kaikissa luottamustehtävissä kansanedustajat ja maakuntavaltuutetut toimivat ja kuinka usein he osallistuvat tai eivät osallistu luottamuselinten kokouksiin. Hän arvelee, että viestimet esittelisivät tällaisia tietoja, jotka vaikuttaisivat ajan myötä äänestämiseen. Äänestäjät näkisivät, kuka ehtii ja kuka ei ehdi hoitaa toimiaan.
Jos tietoja Tampereen kaupunginvaltuutettujen aktiivisuudesta haluaa seurata, löytyy tiedot tällä hetkellä hajanaisesti eri paikoista Tampereen kaupungin sivuilta. Läsnäolot ja poissaolot löytyvät eri toimielinten pöytäkirjoista, valtuustoaloitteet- ja kyselyt omasta kohdastaan, pidetyistä puheenvuoroista valtuustossa löytyy kellonaikatieto kokousraportista, josta on kuitenkin hankala tehdä yhteenvetoa valtuutetun pitämistä puheenvuoroista. Sami Borgin ehdotus aktiivisuusrekisteristä on kannatettava. Tampereen kaupungin tulisi jo nyt koota ja pitää ajantasaista rekisteriä sivuillaan valtuutettujen aktiivisuudesta. Kun uudet maakuntavaltuutetut aloittavat työnsä, myös aktiivisuus maakuntahallinnossa tulisi näkyä ja perustaa sitten oma aktiivisuusrekisterinsä maakuntahallinnon sivuille. Seuraavat kuntavaalit pidetään huhtikuussa 2021. Äänestysinto paranisi varmasti, kun kuntalaiset, äänestäjät ja tiedotusvälineet saisivat kattavaa ja ajantasaista tietoa kuntapäättäjien aktiivisuudesta jo nykyisellä valtuustokaudella. Kun kaikki oleellinen tieto löytyy samasta paikasta, on helpompi seurata valtuutettujen työskentelyä ja toimintaa. Aktiivisuusrekisteri hyödyttää myös valtuutettuja itseään ja valtuustoryhmiä. Tampereella tiedotusvälineet julkaisevat pari kertaa valtuustokaudessa tilastoja valtuutettujen toiminnasta, mutta melko satunnaiset otokset eivät korvaa ajantasaista ja kattavaa aktiivisuusrekisteriä kaupungin sivuilla.
Esitän, että Tampereen kaupunki perustaa nopealla aikataululla valtuutettujen aktiivisuusrekisterin sivuilleen. Yhdestä ja samasta rekisteristä tulisi näkyä kattavasti ja ajantasaisesti kaupunginvaltuutettujen läsnäolot ja poissaolot kokouksista (valtuusto, kaupunginhallitus, lautakunnat ja johtokunnat ), valtuutettujen tekemät valtuustoaloitteet ja valtuustokyselyt sekä puheenvuorot valtuuston kokouksissa. Kun uudet maakuntavaltuutetut aloittavat työnsä, samanlainen aktiivisuusrekisteri olisi tärkeää perustaa myös maakuntahallinnon sivuille.
Tampereella 18.6.2018
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite selvityksestä maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä Tampereella
Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen oppimiselle ja kehitykselle. Tutkimusten mukaan laadukas varhaiskasvatus hyödyntää lasta enemmän kuin mikään muu koulutus. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen hyödyttää lasta, mutta mahdollistaa myös vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun. Ilmainen varhaiskasvatus parantaisi heikommassa asemassa olevien perheiden lasten mahdollisuuksia saada laadukasta varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus helpottaa koulun aloitusta, parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia, ennaltaehkäisee tehokkaasti myöhempiä oppimisvaikeuksia sekä vähentää syrjäytymisriskiä. Lasten hyvinvoinnin lisäksi ilmainen varhaiskasvatus parantaisi merkittävästi naisten työllistymismahdollisuuksia. Varhaiskasvatuksen maksuttomuus on myös tältä kannalta tasa-arvokysymys.
Varhaiskasvatus on osa lapsen opintietä ja sen tulisi olla maksutonta, kuten perusopetuksenkin. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on Suomessa muita Pohjoismaita alhaisempi ja OECD-maiden keskiarvon alapuolella. Kuntaliiton selvityksen mukaan maksuttomuuden myötä varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrän arvioidaan lisääntyvän noin 18 prosenttia. Valtakunnallista linjausta maksuttomasta varhaiskasvatuksesta ei ole odotettavissa nykyisen porvarihallituksen aikana. Kunnat voivat kuitenkin itse päättää maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä. Tampereella tulisi käynnistää selvitystyö maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä.
Maksuttomuuteen tulisi siirtyä asteittain, aloittaen esim. 4 ja 5- vuotiaiden maksuttomuudesta, jotta kustannukset jakautuisivat useammalle vuodelle ja tilatarjonta voitaisiin sopeuttaa kysynnän kasvuun.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginhallitus päätti viime syksynä budjettineuvottelujen yhteydessä, että Helsinki selvittää maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymistä. Selvitys tehdään kesään mennessä. Ensivaiheessa uudistus koskisi viisivuotiaita. Tämän jälkeen tarkasteltaisiin mallin ulottamista neli- ja kolmivuotiaisiin lapsiin.
Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Tampereen kaupunki käynnistää selvitystyön asteittaisesta siirtymisestä maksuttomaan varhaiskasvatukseen, sen eri vaihtoehdoista ja mahdollisista aikatauluista. Selvitystyöhön tulisi sisällyttää lapsivaikutusten arviointi sekä maksuttomuuden vaikutus tilatarpeisiin ja talouteen.
Tampereella 20.3.2017
Valtuustoaloite koulujen hävikkiruoan myymisestä kuntalaisille
Koulujen hävikkiruoan myyntiä kuntalaisille on kokeiltu monessa kunnassa hyvin tuloksin, esim. Kuopiossa, Riihimäellä, Tuusulassa ja Tyrnävällä. Ruokahävikin määrä on Suomessa kokonaisuudessaan noin 335–460 miljoonaa kiloa vuodessa. Koko ravitsemusalan, mukaan luettuna ravitsemuspalvelut, kauppa, teollisuus ja kotitaloudet, tuottamasta ruuasta noin 10-15% menee hävikkiin. Pelkästään kotitalouksissa ruokaa heitetään roskiin 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on noin 20–30 kiloa henkeä kohti. On arvioitu, että ottamalla tähdelounaskäytäntö kaikkiin Suomen kouluihin voitaisiin säästää vuodessa jopa kaksi miljoonaa ateriaa.
Nelihenkisen perheen ruokahävikki on keskimäärin 100 kiloa vuodessa, joten ruokaa heitetään pois mittavia määriä vuodessa. Merkittävä osa ruokahävikistä syntyy koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden ruoasta. Ruokahävikin vähentäminen kunnissa edistää kestävää kehitystä sekä on erittäin taloudellista yhteiskunnallisesti. Kaikkien kaupunkien ja kuntien tulisi hyödyntää ruokahävikkiruokansa.
Tuusulassa, Hyökkälän koulussa, on päätetty, että ruoka, joka jää koululaisilta yli, myydään ruokailun päätyttyä eläkeläisille. Ruoka syödään koulun ruokalassa erittäin edulliseen hintaan: 1,5 euroa ateria. Kouluruoan myyminen eläkeläisille oli aluksi kokeilu, mutta viime vuoden alussa kokeilu vakiinnutettiin. Ylijäävä kouluruoka päätyisi biojätteeksi, jos sitä ei myytäisi eteenpäin. Tyrnävällä ylijäänyttä kouluruokaa on myyty kunnan kaikissa kouluissa aivan pienimpiä kouluja lukuunottamatta. Myynti alkoi kahden koulun kokeiluna keväällä 2015. Koulujen ylijäämäruoan myynti on ollut Tyrnävällä menestys. Ruoan myyminen ei ole lisännyt keittiöhenkilökunnan työtä eikä ole tuonut kustannuksia. Asiakkaat itse pakkaavat ruoan litran astiaan, jonka saa koulun keittiöstä. Ruoka lunastetaan ruokalipulla, jonka kuntalainen voi ostaa kolmella eurolla kunnanviraston palvelupisteestä.
Esitän, että Tampereen kaupunki edistää kestävää kehitystä ja taloudellisuutta aloittamalla käytännön, että ruoka, joka jää koululaisilta yli, myydään ruokailun päätyttyä kuntalaisille halpaan hintaan. Kaupunki voi aloittaa aluksi kokeilun koulujen hävikkiruoan myymisestä kuntalaisille.
Tampereella 20.3.2017
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite: Tampereen kaupunki julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi
Oikeusministeriö on käynnistänyt Syrjinnästä vapaa alue- kampanjan. Syrjinnästä vapaa alue - kampanja on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot, järjestöt, kaupungit ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen.
Julistautuminen on merkki kaupungin asukkaille, työntekijöille ja työnhakijoille, että Tampereen kaupunki toivottaa kaikki tervetulleeksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee myös syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista.
Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistaudutaan täyttämällä julistautumislomake internetissä ja sitä vastaan saa ”Syrjinnästä vapaa alue”- merkin, joka tulee laittaa näkyvälle paikalle kaupungin eri tiloissa (esim. kaupungintalolla, työpaikoilla, nuorisotiloissa, kouluissa jne). Kampanjan teemaa voi myös hyödyntää erilaisissa tapahtumissa. Kampanjan ideana on tehdä sitoutuminen yhdenvertaisuuteen näkyväksi.
Kampanjaa toteuttavat yhteistyössä oikeusministeriön kanssa useat tahot, mm. Ihmisoikeusliitto, Vammaisfoorumi ja Allianssi.
Kampanjassa ovat mukana Tampereelta muutamat tahot, mutta koko kaupungin tulisi osallistua kampanjaan.
Esitän, että Tampereen kaupunki osallistuu kokonaisuudessaan oikeusministeriön kampanjaan ja julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Julistautuminen olisi Tampereen kaupungilta tärkeä arvolupaus ja konkreettinen teko. Se kertoo, että Tampereen kaupunki ei hyväksy kiusaamista, syrjintää tai häirintää missään muodossa eikä ketään kohtaan ja että kaupunki tunnustaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden.
Tampereella 20.2.2017
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite selvityksen tekemisestä Viistokadun palauttamiseksi ratikan rakentamisen ajaksi
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016, että raitiotie rakennetaan Tampereelle. Raitiotien toteutusaikataulun mukaan rakentaminen alkaa keväällä 2017. Rakentaminen kestää 1-4 vuotta per katukohde. Rakentaminen alkaa v. 2017 useasta kohteesta varikolta Itsenäisyydenkadulle ulottuvalla alueella. Vuosina 2017 – 2020 rakennetaan mm. Hämeenkadun länsipuolella, Tuulensuun alueella, johon käyttöön tulee vain yksi kaista. Monet ovat huolissaan, miten joukkoliikenne ja normaali kulkeminen ja eläminen Hämeenkadulla tulevat sujumaan rakennustöiden ajan ja miten yrittäjät pystyvät toimimaan ja pitämään yrityksensä hengissä, kun mm. kulkeminen liikkeisiin tulee vaikeutumaan huomattavasti.
15.11.2016 valmistui Rantaväylän tunneli. Tunnelin piti helpottaa ruuhkia, mutta toistaiseksi se on aiheuttanut massiiviset ruuhkat mm. Satakunnansillalla, jossa liikennemäärät ovat lisääntyneet tuhansilla autoilla; samalla Tampereen itäpuolelta keskustaan kulkeminen on vaikeutunut erittäin pahasti. Hämeenkadun itäpään avaaminen autoille helpottaa hieman ruuhkia, mutta vain muutaman kuukauden ajan, koska se taas kesän jälkeen suljetaan henkilöautoilta. Liikenne on pahasti jumiutunut tällä hetkellä Tampereen keskustassa, joten raitiotien rakentaminen Hämeenkadulla tulee aiheuttamaan vielä suurempia ongelmia kaikille siellä ja sen lähellä kulkeville ja asioiville. Yksi mahdollisuus estää täydellistä liikenteellistä katastrofia keskustassa ja Hämeenkadulla, olisi palauttaa Viistokatu takaisin. Monet Viistokadun muistavat kokevat ehkä nostalgisia tunteita asiaa kohtaan. Mielestäni Tampereen kaupungin tulisi tehdä nopeasti selvitys, miten Viistokadun palauttaminen ja mahdollisuus ajaa Kauppakadulle länteen päin auttaisi ja helpottaisi keskustassa ja Hämeenkadulla kulkemista ja ajamista sekä paljonko avaaminen maksaisi. Viistokatu oli 1990-luvun lopulla poistettu katuyhteys, jota pitkin pääsi ajamaan autolla Keskustorin halki Tampereen Teatterin edestä Kauppakadulle. Katu oli yksisuuntainen länteen päin. Viistokadulta matkaa pääsi jatkamaan Kauppakatua pitkin edelleen kohti Hämeenpuistoa. Viistokadun kautta kulkeminen sujuvoitti merkittävästi liikennettä Keskustorin ympärillä olevilla alueilla. Viistokatu lakkautettiin, kun Keskustori laitettiin 1990-luvun lopulta alkaen nykyiseen kuntoon. Viistokadun poistaminen teki keskustorin ja Raatihuoneen edustan yhteneväiseksi alueeksi ja näin isojen tapahtumien järjestäminen keskustorilla mahdollistui, erityisesti kesäisin. Ratikan rakentaminen aiheuttaa niin paljon ”epäjärjestystä” Hämeenkadulla, että isojen tapahtumien järjestäminen keskustorilla olisi Viistokadun palauttamisestakin huolimatta vaarassa.
Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää nopealla aikataululla mahdollisuudet palauttaa Viistokatu takaisin ratikan rakentamisen ajaksi, jotta keskustassa ja Hämeenkadulla kulkeminen ja ajaminen helpottuisi, samalla tulisi selvittää Viistokadun avaamisen kustannukset.
Tampereella 23.1.2017
Aila Dündar-Järvinen, Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten kokeman syrjinnän ehkäisystä sekä mahdollisuuksista työllistyä Tampereella
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja oikeusministeriön syrjinnän seurantajärjestelmä selvittivät tuoreessa kyselyssään, millaisissa arkisissa tilanteissa ja missä määrin vammaiset ihmiset kokevat epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää Suomessa. Selvityksessä ”Vammaisena olen toisen luokan kansalainen” – Selvitys vammaisten kokemasta syrjinnästä arjessa, seurattiin yleisten syrjintäkokemusten lisäksi erityisesti työelämää, digitaalisten palvelujen saavutettavuutta sekä tavaroiden ja palvelujen saavutettavuutta. Selvitys on tehty osana syrjinnän seurantajärjestelmää, jota oikeusministeriö koordinoi. Syrjinnän seurantajärjestelmä tuottaa tietoa syrjinnästä ja sen ilmenemisestä eri elämänalueilla. Se on osa perusoikeuksien toteutumisen seurantaa ja sillä tuetaan ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa ja valvontaa.
Kyselyn vastaajista selkeä enemmistö (64,2 %) kertoo kokeneensa syrjintää viimeisen vuoden aikana. Yleensä syrjintä liitettiin vammaisuuteen, mutta myös ikään tai terveydentilaan. Yli puolet vastaajista (51,4 %) kokevat, että asenneilmapiiri vammaisia kohtaan on huono tai erittäin huono. Asenneilmapiiri vammaisia kohtaan nousee toistuvasti esiin selvityksen tuloksissa: syrjintää, asenneongelmia, kiusaamista ja haluttomuutta muuttaa asioita vammaisten osallisuuden parantamiseksi. Kovat asenteet ilmenevät syrjinnän lisäksi muun muassa kiusaamisena ja haluttomuutena parantaa vammaisten asemaa esimerkiksi työelämässä. Osittain on kyse kielteisistä asenteista, mutta myös tiedon ja ymmärryksen puutteesta. Kyselyn vastaajien mukaan erityisen huonot asenteet ovat työpaikoilla. Enemmistö (57,1 %) on sitä mieltä, että asenneilmapiiri vammaisia ihmisiä kohtaan on työpaikoilla huono tai erittäin huono. Lähes kaikki vastaajat (89,7 %) katsovat, että vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan yhtäläisistä taidoista ja pätevyydestä huolimatta. Vallitseva tilanne näyttää olevan, että vammainen ihminen on työttömänä tai eläkkeellä, kun taas työssäkäyvää vammaista ihmistä pidetään poikkeuksena. Työelämässä olevat vastaajat kertovat kokevansa syrjintää ja epäasiallista kohtelua myös työyhteisön taholta. Huolestuttavaa on, että syrjintäkokemuksista jätetään ilmoittamatta, koska vastaajat eivät usko mitään tapahtuvan.
Ympäristö ja yhteiskunta muuttuvat kaiken aikaa, mutta monet vammaiset löytävät itsensä sivustaseuraajan roolista ilman apua ja neuvoja siitä, miten he pääsisivät mukaan työelämään tai pystyisivät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin. Selvityksessä todetaan, että vammaisten oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta ongelmallista on oikeuksien toteutuminen arjessa. Asenteet vammaisuutta ja vammaisia ihmisiä kohtaan ovat peräisin osin edellisiltä vuosikymmeniltä.
Esitän, että Tampereen kaupunki etsii ja lisää tehokkaita toimenpiteitä vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten työllistymisen edistämiseksi ja etsii ja toteuttaa uusia keinoja vammaisten ja vajaakuntoisten syrjinnän ehkäisemiseksi ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumiseksi Tampereella.
Tampereella 19.12.2016
Aila Dündar-Järvinen, Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite reaaliaikaisen tiedon tuomisesta valtuustolle koskien ratikan ja muiden kalliiden hankkeiden ja investointien kustannusten kehityksestä
Tampereen kaupungin laajat ja kalliit investoinnit vaativat vuonna 2017 ja tulevaisuudessa paljon rahoitusta. Kaupungin investointimenot vuoden 2017 talousarviossa ovat 221,5 milj. euroa. Nettoinvestointien arvioidaan olevan 204,9 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa ensi vuoden loppuun mennessä noin 85 miljoonalla eurolla. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä tulee edelleen nousemaan investointien toteuttamisen seurauksena. Kaupunkiympäristön palvelualueen investoinnit ovat 67,4 miljoonaa euroa ja Tampereen Veden 16,7 miljoonaa euroa. Kaupunkiympäristön palvelualueen investoinneissa Keskustahankkeen osuus on 12,4 miljoonaa euroa ja Rantaväylän tunnelin viimeistelytöiden osuus on 9,6 miljoonaa euroa. Raitiotiehankkeen rakentamisesta kaupungin talousarvioon sisältyy hanketoimiston 1,5 miljoonan euron kustannukset sekä 13,5 miljoonan euron oman pääoman sijoitus Raitiotiehankkeeseen. Vastaavan suuruinen summa on varattu investointien rahoitusosuuksiin, koska perustettava yhtiö toteuttaa hankkeen. Talousarviokirjan 2017 mukaan Raitiotien kokonaiskustannusten arvioidaan olevan noin 460 milj. euroa .
Kaupunki varautuu myös Kannen ja monitoimiareenan rakennustöiden alkamiseen. Kansi ja Areena ‐hankkeessa varaudutaan toteuttamaan vuoden 2017 aikana toteutussopimuksen mukaisesti hankkeen vaatimia ratamuutoksia. Kannen sekä hankkeeseen liittyvän infran rakentaminen aloitetaan. Vuonna 2017 varataan Kannen rakentamiseen 5,5 milj. euroa ja infran rakentamiseen 2,05 milj. euroa. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investointimenot ovat 221,5 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 112,7 milj. euroa negatiivinen. Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviossa 43,0. Suurimmat nettoinvestointimenot ovat Tampereen Tilakeskuksen 79,4 milj. euron talonrakennusinvestoinnit.
Kaupungin taloudellisessa tilanteessa ei ole tapahtunut käännöstä parempaan. Kaupungin vuoden 2016 tulosennuste on 42,7 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 20 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Edellisen vuoden tilikauden tulokseen verrattuna ennuste on 4,3 milj. euroa heikompi. Tilanne on hyvin vaikea, koska palvelutarpeet kasvavat jatkuvasti. Verotuloja on tänä vuonna kertymässä vain 0,4 prosenttia enemmän kuin mitä vuonna 2014 kertyi. Tilikauden tulos on siis taas painumassa vahvasti alijäämäiseksi ja vuodesta 2016 on tulossa kuudes peräkkäinen alijäämäinen vuosi. Kaupunginhallituksen vuoden 2017 talousarviokehyksessä tilikauden tulos on noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Tampereen kaupungin ylin päätäntävalta kuuluu kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuutetut ovat vastuussa kuntalaisille, mihin, kuinka paljon ja milloin kuntalaisten varoja sijoitetaan. Jotta kaupunginvaltuutetut voivat suorittaa saamaansa luottamustehtävää perusteellisesti, tulee heidän olla tarkkaan selvillä esim. kalliiden hankkeiden ja investointien kustannusten kehityksistä reaaliaikaisesti. Jos tiedot saadaan liian myöhään, esim. kustannusten karkaamisesta, ei tilannetta voida enää korjata. Ei myöskään ole kuntalaisten etu, että kaupunginvaltuutetut toimivat kumileimasimina ja sinetöivät kaikki investoinnit ” piikki on auki ”- asenteella. Vuoden 2017 kesällä aloittavat tehtävänsä uudet kaupunginvaltuutetut. Heidän on melkein mahdotonta seurata tarkkaan jo päätettyjä investointeja. Tampereen kaupunki on kehittänyt poikkeuksellisen paljon hankkeita ja investointeja, joten reaaliaikainen kustannusten kehittymisen seuranta on ehdottoman välttämätöntä.
Esitän, että Tampereen kaupunginvaltuustolle tuodaan reaaliaikaisesti ja säännöllisesti kaikki tiedot koskien ratikan ja muiden kalliiden hankkeiden ja investointien kustannusten kehityksestä.
Tampereella 21.11.2016
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Teerentien liikenneturvallisuuden parantamiseksi
Teerentien liikenneturvallisuuden parantamisesta on jätetty asukasaloite kuvaliitteineen Tampereen kaupungin virkamiehille. Toimenpiteitä Teerentien liikenneturvallisuuden parantamiseksi on pyydetty ainakin kolme kertaa, tuloksetta. Teerentie sijaitsee Tampereella, Ylä-Järvensivulla, Kalevanharjulla ja se on jyrkimpiä mäkiä koko
kaupungissa. Tien linjaus on suora. Kadun liikenneolosuhteet ovat haastavat: tie on kapea, kevytliikenne kulkee ajotiellä, tiellä on huono näkymä ja haastava geometria.
Teerentien varrella asuu useita lapsiperheitä ja alueella sijaitsee päiväkoti. Läpiajoliikenne on erityisen vaarallinen, koska usein ajetaan kiireessä eivätkä läpiajajat tunne katua tai välttämättä tiedosta mm. lapsien määrää sen varrella.
Tiealueella on liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisia kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohtia. Yli 400 metriä pitkä jyrkkä mäkisuora
keskittää huomion helposti nopeaan perille pääsemiseen ja nostaa ajonopeuksia.
Tonttiliittymiä on paljon. Teerentie on kapasiteetiltaan, eli kyvyltään välittää liikennettä, pieni. Teerentien pohjoisreuna on autojen pysäköintialuetta ja se kaventaa sekä kevyen
että autoliikenteen tarvitsemaa tilaa. Vastaantulevan liikenteen väistötila on riittämätön.
Talot ovat Teerentien eteläreunalla ja kulku pysäköidyille autoille aiheuttaa poikittaista risteävää kävelyliikennettä tien yli. Teerentietä käytetään moottoroidun liikenteen oikaisureittinä pääväyliltä (Kalevantie - Viinikan liittymäalue). On kiinnitettävä huomiota siihen, ettei Teerentie tarjoa nopeaa oikoreittiä ohittavalle seudulliselle liikenteelle, vaan ohittava liikenne hakeutuu pääväylille.
Ympäröivän alueen liikennemäärät lisääntyvät lähialueiden uusien maankäyttöhankkeiden valmistuttua (mm. Keskusareena, Viinikan liittymäalue ja Kalevanrinne). Tämä aiheuttaa kasvavaa painetta läpikulkuliikenteelle.
Teerentie on asuntokatu. Tällainen katu ei ainoastaan välitä liikennettä, vaan on tyypillisesti myös oleskelua varten. Kadulla voidaan esimerkiksi tavata naapureita. Erityisesti Teerentie 18-20 kohdalla, jossa mäenhuippu taittuu voimakkaasti, onnettomuusriski on erityisen korkea. Kyse on poikkeuksellisesta tien kohdasta: Autot joudutaan ajamaan tonteilta ”sokkona” tielle asuntojen katveesta. Aurinko häikäisee ajoneuvoliikennettä heikentäen näkyvyyttä merkittävästi. Mäen jyrkkä huippu on tällä kohtaa ja heikentää näkyvyyttä molempiin suuntiin. Rektioaika vaaratilanteessa jää erittäin lyhyeksi. Tien jyrkkyyden ja suoruuden vuoksi mäkeen kiihdytetään voimakkaasti, mikä lisää osaltaan ylinopeutta tasaisemmalle kohdalle tultaessa. Asukkaina on useita lapsiperheitä ja monissa asunnoissa uloskäynti on lähes suoraan tielle.
Teerentien itäpäässä on päiväkoti, jossa on pienten lasten saattoliikennettä. Useat Järvensivun alueella asuvat lapset käyttävät Teerentietä koulumatkaansa (mm. Sammon koulu, Tammelan koulu, Juhannuskylän koulu, Järvensivun koulu). Järvensivuntiellä oleva päiväkoti aiheuttaa kasvanutta saattoliikennettä myös Teerentielle. Teerentien varrella asuu useita lapsiperheitä (esimerkiksi Teerentien osuudella Tavintie - Rastaanpolku asuu 11 alaikäistä lasta). Tavintien ja Teerentie risteys sijaitsee vaarallisen näkemäesteen takana (ajettaessa Teerentietä länteen). Samalla kohdalla on kevyenliikenteen risteämäkohta Pulmuspolulta Teerentielle ja Tavintielle.
Alueen asukkaat kokevat turvattomuutta tilanteen johdosta. Vaaratilanteita on ollut useita.
Erityisesti talvi- ja pimeän kauden aikaan katu on erityisen vaarallinen ja kapea.
Alueen asukkaat ovat pyytäneet Teerentien turvallisuuden parantamiseksi mm. seuraavia toimenpiteitä:
30km/h paikallisrajoitus. Alempi nopeus antaa ratkaisevan lisäajan vaaratilanteen uhatessa. Rakenteelliset hidasteet. Nopeusrajoitusten turvallisuusvaikutus riippuu niiden vaikutuksesta liikenteen nopeuteen. Kun nopeusrajoitusta alennetaan, niin liikenteen keskinopeus muuttuu käytännöllisesti katsoen aina vähemmän kuin nopeusrajoitus, joten muutosta tukemaan tarvitaan rakenteellisia hidasteita. Tehokas vaihtoehto on tehdä tieosuudesta välillä Teerentie 18 - Rastaanpolku pihakatu. Olisi tärkeää myös saada varoituskolmio lapsista ja koululaisista liikenteessä Teerentien kumpaankin päähän. Ehdotetut turvallisuutta lisäävät toimenpiteet eivät edellytä suuria toimenpiteitä ja ne ovat toteutettavissa matalin kustannuksin.
Paras keino liikenteen rauhoittamiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi Teerentiellä olisi tehdä tästä mäen päällä olevasta tieosuudesta pihakatu, joka ehkäisee läpiajoliikenteen tehokkaasti ja laskee nopeuksia merkittävästi. Alueella asuu paljon lapsia ja koululaisia, jotka käyttävät katua ja tiellä kulkee autoliikenteen seassa myös kevyttä liikennettä.
Esitän alueen asukkailta saatujen tietojen perusteella, että Tampereen kaupunki ryhtyy välittömästi edellä mainittuihin toimenpiteisiin Teerentien turvallisuuden parantamiseksi ja asukkaiden ja muun liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi. Ehdotetut turvallisuutta lisäävät toimenpiteet eivät edellytä suuria toimenpiteitä ja ne ovat toteutettavissa matalin kustannuksin.
Tampereella 21.11.2016
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite valtuuston julkisten iltakoulujen ja kuntalaistilaisuuksien järjestämiseksi koskien Tampereen kaupungin yhtiöitä
Yhtiöissä noudatetaan osakeyhtiölakia. Yhtiön hallintoneuvoston jäsen,
hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, konsernihallinnon tai muu kaupungin viranhaltija
ei saa paljastaa ulkopuoliselle yhtiön liikesalaisuuteen kuuluvaa
asiaa. Kuntaliiton mukaan luottamushenkilön tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa
kaikkia koskevaa tietojensaantioikeutta laajempi. Luottamushenkilöllä
on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja sekä nähtäväkseen asiakirjoja,
joita luottamushenkilö toimessaan pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa
koskevista säännöksistä muuta johdu. Säännöksellä varmistetaan
luottamushenkilön oikeus saada toimensa hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Tietojensaantioikeus ulottuu julkisiin ja ”ei vielä julkisiin asiakirjoihin”. Kuitenkaan luottamushenkilön tiedonsaantioikeus ei ulotu kunnan tytäryhteisöihin, koska nämä eivät ole kunnan viranomaisia.
Kuntaliitto on uudistamassa suositustaan konserniohjeesta. Kuntalain
asiaa koskeva pykälä astuu voimaan 1.6.2017. Kuntaliiton konserniohjeluonnoksessa todetaan mm. seuraavaa: ” Lähtökohtana kuntakonsernin yhtiöissä on aktiivinen ja tehokas viestintä. Konserniohjeilla voidaan asettaa velvoitteita konserniyhtiöille kunnan
asukkaiden ja luottamushenkilöiden mahdollisimman laajan tietojensaantioikeuden
turvaamiseksi konserniyhteisöjen toiminnasta. ”
Tampereen kaupunki joutuu uudistamaan konserniohjeensa vastaamaan uutta kuntalakia.
Edellä mainitut salassapitomääräykset ovat kaupungin luottamushenkilöille tuttu ja selkeä asia. Tampereen kaupungin yhtiöillä on kuitenkin sellaisia ajankohtaisia asioita, uudistuksia ja hankkeita, joista voi kertoa julkisesti luottamushenkilöille, kuntalaisille ja tiedotusvälineille. Koska lähtökohtana kuntakonsernin yhtiöissä on aktiivinen ja tehokas viestintä, tätä periaatetta tulisi noudattaa mahdollisimman monipuolisesti. Avoimesta tiedottamisesta hyötyisivät kaikki. Yhtiöt saisivat myös markkinointihyötyä, kun tiedotusvälineet voisivat kertoa kuntalaisille yhtiöiden ajankohtaisista asioista ja hankkeista.
Esitän, että uudistaessaan konserniohjeensa vastaamaan uutta kuntalakia, Tampereen kaupunki ottaa käyttöön valtuuston iltakoulut ja julkiset kuntalaistilaisuudet Tampereen kaupunkikonsernin yhtiöiden ajankohtaisista asioista kertomiseen; niiden asioiden ja hankkeiden osalta, joita voi julkisuuteen kertoa.
Tampereella 12.9.2016
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite mielenterveys- ja päihdeneuvoston perustamiseksi Tampereelle
Suomessa toimii muutamissa kaupungeissa laaja-alainen mielenterveys- ja päihdeneuvosto. Esim. Oulun seudun mielenterveys- ja päihdeneuvosto on Oulun kaupungin ja lähikuntien alueella toimivien mielenterveys- ja päihdetyön julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden muodostama yhteistyöryhmä.
Oulun seudun Mielenterveys- ja päihdeneuvoston tehtävänä on edistää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja heidän omaistensa sekä heitä edustavien järjestöjen osallistumista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.
Mielenterveys- ja päihdeneuvosto toimii yhteisenä keskustelufoorumina, jonka toiminta tukee julkisen ja kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdetyön koordinointia, mahdollisten yhteisten hankkeiden toteuttamista sekä vuorovaikutuksen syntymistä mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa eri toimijoiden kesken.
Yhteistyön tavoitteena on mm. mielenterveys- ja päihdetyön ajankohtaisista asioista tiedottaminen, edunvalvonta (kannanotot ja tiedotteet), kunnallisten päättäjien informoiminen ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa.
Ylöjärven kaupungin mielenterveysneuvosto on kaupungin ja sen alueella asuvien
mielenterveysongelmaisten, heidän järjestöjensä ja omaistensa
yhteistyöelin. Mielenterveysneuvoston tehtävänä on seurata väestön psyykkistä hyvinvointia Ylöjärven kaupungissa, edistää mielenterveysalan järjestöjen ja kaupungin sekä muiden viranomaisten yhteistoimintaa Ylöjärvellä, seurata mielenterveysongelmaisille tarkoitettujen julkisten palvelujen tasoa ja saatavuutta, tehdä mielenterveyspalveluja koskevia kehittämisehdotuksia perusturvalautakunnalle ja muille kaupungin toimielimille, antaa pyydettäessä lausuntojaan perusturvalautakunnalle ja käsitellä muita toimialaansa kuuluvia perusturvalautakunnan antamia tehtäviä.
Länsi-Pohjan Alueellisen Mielenterveys- ja päihdeneuvoston toiminnan tarkoituksena on toimia alueen väestön psyykkisen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden edistämiseksi sekä vaikuttaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen mahdollisimman asiakaslähtöiseksi. Neuvosto tekee ehdotuksia mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi ja turvaamiseksi. Neuvoston tarkoituksena on toimia alueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuottajien, käyttäjien ja heidän omaistensa yhteistyöfoorumina.
Neuvoston kokoonpanoon kuuluu edustus alueen mielenterveys- ja päihdejärjestöistä, palveluiden käyttäjistä, mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiltä, kuntien luottamushenkilöitä, shp:n psykiatrian edustus ja seurakuntien mielenterveys- ja päihdetyön edustaja.
Länsi-Pohjan Mielenterveys- ja päihdeneuvoston keskeisiä tehtäviä on mm. tuoda kokemusasiantuntijoiden ja palveluiden käyttäjien ääni kuuluviin, edistää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, seurata alueen väestön psyykkistä hyvinvointia, seurata alueen päihdeoloja (päihteiden saatavuutta ja käyttöä, päihdehaittoja) ja niiden muutoksia, kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä mielenterveys- ja päihdetyön alueella, seurata mielenterveys- ja päihdepalvelujen alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa, kehittää palveluja kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti, tehdä mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevia kehittämisehdotuksia alueen kunnille ja palvelujen tarjoajille ja antaa pyydettäessä lausuntoja eri hallintoelimille.
Tampereen kaupungissa toimii mm. vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja maahanmuuttajaneuvosto. Nämä neuvostot ovat toimineet vuosia ansiokkaasti esim. edistäen ja seuraten edustamansa kuntalaisryhmän saamia palveluja ja tasa-arvon edistymistä yhteiskunnassa.
Yhteenvetona voisi todeta, että Tampereen Mielenterveys- ja päihdeneuvoston tulisi olla yhteistyöelin päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. Sen muita tehtäviä voisi olla mm. edistää kaupungissa päihde – ja mielenterveystyötä tekevien viranomaisten, kansalaisjärjestöjen sekä kaupungin päättäjien yhteistoimintaa, seurata kaupunkilaisten päihde- ja mielenterveystyöhön liittyvien tarpeiden kehitystä, seurata kaupunginhallinnon päätöksenteon päihde- ja mielenterveysvaikutuksia, edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökohtien huomioimista kaupungin päätöksenteossa, tehdä suunnitelmia, aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja kaupungin eri viranomaisille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa, seurata kaupungin päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman toteutumista, osallistua päihde- ja mielenterveystyön kokonaissuunnitelman päivittämiseen, huolehtia käsittelemiensä asioiden tiedottamisesta, seurata väestön psyykkistä hyvinvointia, pohtia ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä päihde – ja mielenterveystyön alueella, seurata päihde- ja mielenterveyspalvelujen alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa, kehittää palveluja kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti (Mieli), tehdä päihde- ja mielenterveyspalveluja koskevia kehittämisehdotuksia ja antaa pyydettäessä lausuntoja eri hallintoelimille ja hoitaa muut neuvoston toimialaan kuuluvat ja kaupunginhallituksen sille määräämät tehtävät.
Esitän, että Tampereen kaupunkiin perustetaan laaja-alainen Mielenterveys- ja päihdeneuvosto, jonka tehtävänä on mm. edistää mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja heidän omaistensa sekä heitä edustavien järjestöjen osallistumista mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Neuvoston tehtävät ja kokoonpano tulee määrittää Tampereen alueen tilanteen mukaan huomioiden edellä mainitut tehtävät. Muiden kaupunkien kokemuksia mielenterveys- ja päihdeneuvostoista voidaan hyödyntää neuvoston asettamisessa.
Tampereella 16.5.2016
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite toimenpiteistä koskien Tampereen kaupungin pääpankki Nordeaan kohdistuneita veroparatiisi- epäilyjä
Uudeksi Tampereen kaupungin ja samalla Tampereen Veden pääpankiksi valittiin heinäkuussa 2015 kilpailutuksen perusteella Nordea Pankki Suomi Oyj. Siihen asti Tampereen kaupungin pääpankkina oli toiminut Danske Bank Oyj. Nordean kautta kulkee käytännössä kaikki kaupungin rahaliikenne.
Ylen MOT- ohjelman mukaan Nordean Luxemburgin-yksikkö olisi vuosina 2004- 2014 perustanut asiakkailleen lähes 400 veroparatiisiyhtiötä Panamaan ja Brittiläisille Neitsytsaarille. Ohjelman mukaan Nordea on Ruotsin finanssivalvonnan varoituksista huolimatta toiminut aktiivisesti veroparatiiseissa. Ruotsin finanssivalvonnan mukaan Nordean käyttäytyminen on ollut ongelmallista myös rahanpesun valvonnassa ja finanssivalvonta on varoittanut Nordeaa kahdesti siihen liittyvistä puutteista. Vuosi sitten Ruotsin finanssivalvonta langetti Nordealle asian vuoksi yli viiden miljoonan rangaistusmaksun.
Sunnuntaina 3.4.2016 julkaistiin mittava tietovuoto julkisuuteen veroparatiisimaihin perustettuja yhtiöitä ja niiden omistajia ympäri maailmaa. Panamalaisesta lakifirmasta vuodettiin tutkiville toimittajille 11 miljoonaa asiakirjaa. Panamalaiselta lakiasiaintoimistolta vuodetut asiakirjat paljastavat yritysten ja yksityishenkilöiden kiertäneen veroja veroparatiisien avulla.
Suomessa Panama-vuodon keskiössä on ollut Nordea. Ruotsissa markkinaviranomainen FSA ilmoitti aloittavansa tutkinnan Nordean Luxemburgin yksikön toimista yhdessä Luxemburgin viranomaisten kanssa. Tietovuodon mukaan mm. Suomessa toimiva Nordea on ollut keskeisesti mukana veroparatiisijärjestelyissä Panamassa. Panama-asiakirjoista paljastuneet ruotsalaispankki Nordean veroyhtiöjärjestelyt ovat aiheuttaneet suuttumusta niin Suomessa kuin Ruotsissa. Useat suomalaiset ja ruotsalaiset asiakkaat ovat jo ilmoittaneet vaihtavansa pankkia. Myös poliittiset tahot ovat järkyttyneet uutisesta, mm. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa, ettei SDP voi olla tällaisen pankin asiakas. Uutisten mukaan useiden maiden viranomaiset ovat aloittaneet tutkinnan näiden Panama-asiakirjojen takia. Keskusrikospoliisi KRP:n mukaan Suomen poliisi aikoo käydä verottajan kanssa läpi eilen paljastuneen laajan tietovuotoaineiston.
Esitän, että Tampereen kaupungin tulee ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin, mikäli Nordea- pankkia koskevat epäilyt osoittautuvat tosiksi. Lisäksi Tampereen kaupungin tulee selvittää, millä edellytyksillä kaupunki voi vetäytyä Nordean kanssa tehdystä pankkipalvelusopimuksesta ja tuleeko Tampereen kaupungille sanktioita mahdollisesta sopimuksesta vetäytymisestä. Nämä kysymykset kiinnostavat kaikkia Tampereen kuntalaisia tällä hetkellä. Pankkitoimintojen, rahaliikenteen ja sijoitusten tulee täyttää eettiset ja moraaliset periaatteet.
Tampereella 11.4.2016
Aila Dündar- Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Autonvaihtoviikot- kampanjan käynnistämiseksi Tampereen seudun joukkoliikenteessä
Föli eli Turun seudun joukkoliikenne aloitti helmikuun alussa 2016 Autonvaihtoviikot-kampanjan. Tarkoituksena on saada ihmiset vaihtamaan oma autonsa bussiin. Houkutukseksi tarjotaan ilmaista Föli- matkakorttia, johon on ladattu 20 euron edestä matkoja. Kampanjan tarkoituksena on, että joukkoliikenteestä tulisi yhä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle ja että kampanjalla saadaan paljon uusia asiakkaita. Tavoitteena on myös, että uudet asiakkaat lataavat korttinsa uudestaan. Kampanjan ehtojen mukaan ilmaiseen Föli- matkakorttiin ja 20 euron lahjakorttiin on oikeutettu, jos on täyttänyt 18 vuotta eikä ole matkustanut matkakortilla Turun seudun joukkoliikenteen bussilla Föli- liikenteen alettua heinäkuussa 2014. Kampanjassa Föli- alueella asuva aikuinen, jolla ei ollut vielä Föli-korttia, sai tilata maksutta kortin suoraan kotiinsa. Korttiin oli ladattu valmiiksi 20 euron arvosta matkaoikeutta. Ilmaisen bussikortin voi tilata Fölin nettisivuilta kampanja voimassaolon aikana. Föli eli Turun seudun joukkoliikkenne toimii Turussa, Kaarinassa, Raisiossa, Naantalissa, Liedossa ja Ruskolla.
Fölin nettisivujen mukaan Turun seudun joukkoliikenne eli Föli tavoitti suuren määrän uusia bussin käyttäjiä Autonvaihtoviikot- kampanjallaan. Seitsemän viikon ajan 9.2.–27.3.2016 käynnissä ollut kampanja oli odotettua huomattavasti suurempi menestys; korttitilauksia tuli kaikkiaan noin 18 500 kappaletta. Johtuen suuresta tilausmäärästä uudet asiakkaat joutuvat odottamaan joitakin viikkoja ennen kuin kaikki tilatut kortit on postitettu.
Kampanjan vaikutuksia arvioidaan seuraamalla muun muassa, onko kampanjassa myönnettyjä kortteja ladattu uudelleen.
Esitän, että Tampereen kaupungin seudun joukkoliikenne aloittaa Autonvaihtoviikot- kampanjan Turun seudun joukkoliikenteen tavoin. Kampanjalla saadaan lisää matkustajia ja uusia asiakkaita joukkoliikenteeseen ja pitkällä tähtäimellä lisää lipputuloja. Tulojen avulla voidaan tulevaisuudessa panostaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Näin kampanja hyödyttää lopulta kaikkia Tampereen seudun kuntalaisia, vaikka kampanjan idea kohdistuu uusiin asiakkaisiin.
Tampereella 11.4.2016
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Tove Jansson- nimikkopuiston perustamisesta Tampere- talon läheisyyteen
23.4.2014 julkistettiin tieto, että Muumilaakso saa uudet tilat Tampere- talosta. Muumilaakson muutto sopii hyvin Tampere-talon remontti- ja laajennushankkeeseen, jonka yhteydessä talon aula- ja ravintolatilat uusitaan täysin. Muumilaakso sijaitsee tällä hetkellä väliaikaisissa tiloissa Tampereen taidemuseon alakerrassa. Uudet tilat mahdollistavat kokoelman nykyaikaisen ja laajemman esittelyn. Muumilaakso avautuu yleisölle 9.5.2017 tämänhetkisen tiedon mukaan.
Muumilaakso on Muumihahmojen luojan, kirjailijan ja kuvataiteilijan Tove Janssonin(1914- 2001) alkuperäisiä muumiteoksia esittelevä taidemuseo. Sen ainutlaatuiseen kokoelmaan kuuluu liki 2 000 piirrosta ja maalausta sekä nelisenkymmentä Tuulikki Pietilän rakentamaa kolmiulotteista kuvaelmaa.
Ajatus muumikokoelman sijoittamisesta Tampere-talon yhteyteen syntyi Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikosen nimeämässä ”Tove 100 ja Muumit” -työryhmässä, joka kävi läpi kaikkiaan toistakymmentä sijaintivaihtoehtoa. Päätös sijoittaa Muumilaakso Tampere- taloon oli loistava ja erittäin perusteltu. Tampere-talolla on vuosittain merkittävä tulovaikutus Tampereen talousalueelle. Talossa 2015 järjestetyt tapahtumat toivat alueelle yhteensä 35 miljoonaa euroa. Asiakkaat ovat arvioineet Tampere-talon jo seitsemättä kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi kongressitaloksi.
Tampere-taloon hanke tuo paljon uutta. Aulatasossa ja kellarikerroksessa tilat remontoidaan Muumilaakson käyttöön. Muumilaakso saa kolme kertaa aiempaa suuremmat tilat, yhteensä 1 500 neliömetriä. Lisäksi näyttelytilan yhteyteen rakennetaan työpajatila. Aulaan sijoitetaan Muumilaakson ja Tampere-talon yhteinen myymälä sekä uutena ideana toteutettava Tove Janssonin lukukirjasto. Lukukirjasto on ilmainen ja avoin kaikille. Ei ole liioiteltua sanoa, että Muumilaakson kokoelma on arvokas kansallisaarre, joka tulee tuomaan paljon kotimaisia kuin kansainvälisiäkin vieraita. Talon yhteyteen suunniteltu kansainvälisesti tunnettu Marriott- hotelli tukee myös erinomaisesti Muumilaaksossa käyviä turisteja.
Ottaen huomioon Tampere- talon merkityksen Tampereelle ja koko Suomelle sekä Muumilaakson kokoelman merkityksen maailmanlaajuisesti, tulisi Tove Janssonille nimetä oma nimikkopuisto Tampereelle. Mikä olisikaan parempi kohde kuin Tampere- taloa ympäröivä Sorsapuisto? Sorsapuisto valmistui 1930- luvulla, nykyisellään se on 4,2 hehtaarin kokoinen vapaa-ajanviettopaikka ja virkistysalue. Keskellä Sorsapuistoa on lampi, jolla viihtyy paljon lintuja sekä hanhia ja joutsenia. Sorsapuisto on ollut vuosikymmenten ajan lapsiperheiden suosiossa myös tavallista monipuolisemman leikkivälineistönsä ansiosta sekä laajan viihtyisän puistoalueen johdosta. Leikkialueet sijoittuvat eri puolille puistoa. Alueella on aiemmin ollut vuonna 1956 perustettu lasten liikennepuisto ja kahluuallas liukumäkineen.
1930-luvun alussa Tammelanlammin ympärille rakennettiin työttömyystöinä virkistysalue. Tammelanlampeen istutettiin 1930-luvulla kesyjä sorsia, minkä johdosta lampea alettiin kutsua Sorsalammeksi.
Muumitarinoiden hahmot ja Muumilaakson miljöö sopisivat erittäin hyvin Sorsapuistoon sekä leikkialueiden ja- välineiden hahmoiksi. Muumien kotipaikka Muumilaakso on idyllinen ja rauhallinen paikka, jossa eletään sovussa ympäröivän luonnon kanssa.
Tampereen kaupungin tulisi kysyä Janssonin hahmojen ja nimen oikeudet omistavalta Moomin Characters – yhtiöltä ja Janssonin perikunnalta lupaa nimikkopuiston perustamiseksi Tampere- talon ympäristöön.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Tove Jansson- nimikkopuiston perustamiseksi Tampere- talon läheisyyteen, esim. Sorsapuistoon.
Päätökset pitää tehdä oikeassa mielenvireessä ja mieluiten nopeasti, ettei vire mene ohi.
-Vilijonkka-
Tampereella 15.2.2016
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen keskustorilla – ja tilojen löytämiseksi Huoltsulle
Tampereen Keskustorin tilanne on viime vuosina ollut huolestuttava, erityisesti kesäisin. On paljon juopuneita, sammuneita eri-ikäisiä ihmisiä: rähinöintiä, roskaamista, metelöintiä, häirintää ja väkivaltaa sekä omaisuuden rikkomista. Tampereen kaupunginhallitus päätti viime vuonna Sisä-Suomen poliisilaitoksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan Tampereen kaupunki maksaa kesän 2015 ajan kahden poliisin palkan. Kesä–syyskuun kestävä kokeilu maksoi 35 000 euroa. Näiden kahden poliisin työn painopisteenä oli Keskustorin ja koko keskustan alueen järjestyksen valvonta. Tampereen Keskustorin kioskin seutu on ollut varsinkin kesäisin kaikkea muuta kuin viihtyisä oleskelupaikka kaupunkilaisille. Ongelman ovat nostaneet esiin vuodesta toiseen myös yrittäjät, ja asia on puhuttanut valtuustoa monta kertaa. Poliisit eivät kuitenkaan olleet Keskustorilla jatkuvasti, sillä tehtäviin kuului monipuolista poliisityötä ja myös hälytystehtäviä. Kyseessä oli kokeilu.
Poliisien palkkaaminen kunnan varoilla on ehkä ongelmallista, koska poliisin toiminta on valtion vastuulla ja valtion tulisikin antaa toimintaan riittävä rahoitus.
Monet kaupunkilaiset kuitenkin kokevat Keskustorin levottomaksi. Erityisesti lapset, lapsiperheet ja vanhukset kokevat torilla liikkumisen epämiellyttäväksi ja jopa pelottavaksi. Levottomuus on ongelma myös alueen yrittäjille. Ongelmista on tullut paljon palautetta. Sosiaalityön merkitystä torialueen ongelmien ratkaisussa ei saa unohtaa. Etsivää sosiaalityötä tulee myös vahvistaa Tampereen keskustan alueella sekä tulee kehittää uusia yhteistyömuotoja poliisin kanssa. Keskustelun seurauksena kaupunki perusti Vuolteenkadulle päihtyneiden päivätoimintakeskus Huoltsun vuonna 2013. Huoltsu on matalan kynnyksen paikka, johon voi tulla myös päihtyneenä. Kaupunki on myös antanut avustusta yhden etsivän työparin palkkaamiseen A-klinikan Matalaan, joka tarjoaa palveluja huumeiden- ja sekakäyttäjille.
Aamulehti uutisoi 17.8.2015, että Tampereen keskustan ostopoliisi on jäämässä kokeiluksi – kaupunki haluaa valtion palkkaavan lisää poliiseja. Tampereen kaupungin tiedottaminen päättäjiin päin on puutteellista. Tämäkin uutinen luki Aamulehdessä. Kuntalaiset ovat kyselleet, ymmärtävätkö Tampereen päättäjät, miten suuresta ongelmasta Keskustorin häiriköinnissä on kyse. Allekirjoittanut on tehnyt vuosien varrella useita valtuustoaloitteita julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen kitkemiseksi Tampereen ydinkeskustasta. Viimeksi jätin valtuustoaloitteen julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen keskustorilla 18.8.2014. Se käsiteltiin valtuustossa 11.5.2015.
Jätin valtuustoaloitteen samasta aiheesta 13.6.2011. Tampereen kaupunginvaltuusto palautti kokouksessaan 16.1.2012 tämän valtuustoaloitteeni julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen vähentämiseksi kaupunkialueella uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesityksen kannalla oli 52 valtuutettua. Valtuusto päätti, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi Tampereen keskusta-alueella etsimällä kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta ja että vartijoiden käyttö on mahdollista yleisillä paikoilla esim. Helsingin ja Oulun mallin mukaisesti.
Jätin 18.6.2012 vielä aloitteen, jossa vaadin Tampereen kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin siten, että valtuustoaloitteeni tuotaisiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn saman kesän aikana ja että Tampereen kaupunki panostaa kaupungin turvallisuuteen päivittämällä turvallisuusohjelman ja varaamalla määrärahan sen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Vastaukseksi sain, että vuoden 2013 talousarvioesityksessä ei erikseen ole varattu määrärahaa turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutukseen.
Esitin valtuustoaloitteessani, että Tampereen kaupunki turvaa keskustorin turvallisuuden ja siisteyden varaamalla riittävän määrärahan välttämättömien toimenpiteiden suorittamiseksi ja että kaupunginvaltuutettuja pidetään ajan tasalla Keskustorin tilanteesta ja toimenpiteistä turvallisuuden ja siisteyden suhteen ja että kaupunki ostaa vartijoita ja toripoliiseja Keskustorin alueelle. Esitin, että toimenpiteisiin tulee ryhtyä välittömästi, myös yrittäjien kokemukset tulee ottaa huomioon.
Tampereen kaupunki kysyi keväällä 2014 kuntalaisilta, mitä mieltä he ovat päihteistä, tupakasta ja rahapeleistä. Reilusti yli puolet 1 500 vastaajasta oli sitä mieltä, että Tampereella alkoholia käytetään ihan liikaa. Tampereen kaupungin teki kyselyn osana valtakunnallista Paikallinen alkoholipolitiikka -toimintaa. Haitat näkyvät erityisesti keskustassa, selvitetään kaupungin tiedotteessa. Suuri osa vastaajista vaatii, että alkoholin myynnissä päihtyneille pitää olla entistä tiukempi. Tämä koskee Tampereen ravintoloita ja kauppoja. Vastaajat olivat myös sitä mieltä, että alaikäisten alkoholin ja huumeiden käyttöön samoin kuin tupakointiin ja nuuskaamiseen pitää puuttua. Kyselyn perusteella vastaajista lähes kolmasosa oli havainnut viimeisen vuoden aikana tilanteen, jossa myyjä ei ollut tarkastanut nuorelta näyttävän henkilön ikää, kun tämä osti alkoholia tai tupakkaa.
Kysely tehtiin Tampereella ensimmäistä kertaa. Tarkoitus oli kartoittaa kaupunkilaisten asenteita kerran vuodessa ja selvittää, miten asenteet muuttuvat. Alkoholin käytön rajoituksia tamperelaiset kaipaavat erityisesti puistoihin ja lasten leikkipaikkojen läheisyyteen. Myös Keskustorilla, Koskipuistossa ja Kuninkaankadulla pitäisi pistää rajat päihteiden käytölle. Kyselyssä nousi esiin myös epäsiisteys ja yleiset järjestyshäiriöt, joita aiheutuu päihteiden käytöstä. Jotta näitä häiriöitä voitaisiin karsia, vastaajat toivoivat lisää poliiseja ja enemmän rahaa esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön ja katupartiointiin. Vastaajista noin 60 prosenttia oli huolissaan myös läheistensä juomisesta
Saadut vastaukset eivät tuoneet mukanaan mitään uutta. Esimerkiksi roskaaminen, Keskustori, julkijuopottelu ja alkoholin myyminen päihtyneelle ovat asioita, jotka ovat olleet kaupungin tiedossa jo aiemminkin. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää ehkäisevän päihdetyön suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Turvallisuutta ja järjestystä voidaan parantaa vartijoiden ja poliisien avulla. Näillä keinoilla ei voida kuitenkaan ratkaista sosiaalisia ongelmia. Ennaltaehkäisy on tärkeää. Etsivää sosiaalityötä tulee myös vahvistaa Tampereen keskustan alueella sekä tulee kehittää uusia yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa: poliisin, sosiaalityöntekijöiden, järjestöjen, kolmannen sektorin sekä seurakunnan kanssa.
Monet ovat asunnottomia, joten heitä tulisi auttaa ja tukea saamaan asunto, esim. sosiaalisen isännöinnin piirissä. Kaikilla on kuitenkin ihmisarvo ja se pitää tunnustaa. Katukuvassa näkyvä ilmiö on sosiaalinen ongelma, jota ei ratkaista syrjimällä vaan auttamalla. Taustalla vaikuttavat todelliset yhteiskunnalliset ongelmat: asunnottomuus, alkoholismi/huumeet, työttömyys tai syrjäytyminen. Kun nämä ongelmat vähenevät, myös levottomuus, turvattomuus ja epäsosiaalinen käytös vähenee.
Tampereen kaupunki perusti päivätoimintakeskus Huoltsun alkuvuodesta 2013 ja sen toiminta on vakiintunut osaksi päihteiden ongelmakäyttäjien arkea. Päiväkeskuksessa päihteiden ongelmakäyttäjä voi ruokailla, peseytyä ja huoltaa vaatteita. Keskuksessa saa myös neuvontaa terveys- ja sosiaalipalveluista. Kaupunki järjestää päivätoimintakeskuksessa eri yhteistyötahojen kanssa virike- ja ryhmätoimintaa. Asiakkaiden ja henkilökunnan yhteistyöhön kuuluvat myös viikoittaiset yhteisökokoukset. Huoltsulla käy päivittäin noin 50 asiakasta. Asiakkaat voivat olla päivätoimintakeskuksessa päihtyneinä, mutta päihteiden käyttö sisätiloissa on kiellettyä. Päivätoimintakeskus on avoinna maanantaista perjantaihin.
Huoltsu joutuu siirtymään uuden Ratinan kauppakeskuksen alta Vuolteenkadulta maalis-huhtikuun vaihteessa 2016. Kaupungin tilakeskus etsii Huoltsulle uutta paikkaa. Noin 300–400-neliöisen tilan on oltava katutasossa Tampereen valtatien, Satakunnankadun, Rautatienkadun ja Hämeenpuiston välisellä alueella. Syksyllä 2015 kaupungin Tilakeskus sai tarjouksen Puutarhakadun ja Näsilinnankadun kulmassa sijaitsevasta tilasta. Alueen taloyhtiöt ja yrittäjät päätyivät toimittamaan kaupungille adressit Huoltsun tuloa vastaan. Tilat vuokrattiin sitten toiselle taholle.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi Tampereen keskusta-alueella etsimällä kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta; myös vartijoiden käyttö tulisi olla mahdollista. Lisäksi esitän, että Huoltsulle etsitään sopivat tilat keskusta-alueelta mahdollisimman pian.
Tampereella 15.2.2016
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite varausmaksujen poistamisesta Tampereen kaupungin kirjastoissa
Kaikissa Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikoissa aineiston varaaminen on maksullista seuraavasti:
*Tampereen kaupunginkirjaston omasta aineistosta 1 € / varaus.
*Muusta PIKI -yhteisjärjestelmän kunnankirjastosta kuljetettavan varauksen maksu kaikilta asiakkailta on 2,00 € / varaus
*Varausmaksua ei peritä Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastojen omasta aineistosta eikä alle 15-vuotiailta.
Monet kaupungit ovat luopuneet kirjastojen varausmaksuista. Esim. pääkaupunkiseudun HelMet- kirjastoissa Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla varausmaksuista luovuttiin jo keväällä ja kesällä 2014. Helsingin kaupunginkirjasto seurasi perässä, jossa myös luovuttiin varausmaksujen perimisestä 1.1.2015 lähtien. Tänä syksynä myös Mikkelin kirjastossa luovuttiin varausmaksusta lokakuussa. Sen sijaan noutamattomista varauksista peritään yhä euron suuruinen maksu.
Kirjastolain (4.12.1998/904) 1 §:n mukaan Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastolain 4 §:ssä säädetään maksuttomuudesta seuraavasti:
”Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. ”
Nykyinen varausmaksu asettaa siis kirjaston eri käyttäjäryhmät epätasa-arvoiseen asemaan lainaamisen osalta. Taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville tasasuuruinen varausmaksu muodostaa merkittävän esteen kirjastonkäytölle ja aineiston varaamiselle. Varausmaksun poistaminen tukee kirjaston aineiston lainaamista juuri niissä asiakasryhmissä, jotka ehkä eniten tarvitsevat kirjaston palveluita.
Maksuttomat varaukset edistävät kirjastonkäyttäjien tasa-arvoa. Lähikirjastojen asiakkaat joutuvat tilaamaan enemmän aineistoa kuin aluekirjastojen asiakkaat. Muut kuin suomenkieliset asiakkaat joutuvat nykytilanteessa maksamaan lähes kaiken omankielisen aineiston lainaamisesta. Tämä koskee sekä suhteellista osuuttaan jatkuvasti kasvattavaa maahanmuuttajaväestöä kuin esim. ruotsinkielistäkin väestöä . Varausmaksujen poistamisen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon varausten sujuvan itsepalvelunoudon ja kassatoimintojen vähentymisestä seuraavat säästöt. Korttimaksuista perittävät kulut ovat merkittävä tekijä, kun kyse on hyvin pienistä kokonaissummista.
Esitän, että Tampereen kaupunki luopuu kirjastoaineistojen varausmaksuista Tampereen kaupungin kirjastoissa.
Tampereella 14.12.2015
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Sara Hildénin taidemuseon sijoittamisesta Tampereen keskusta-alueelle
Sara Hildénin taidemuseon sijainnista on keskusteltu jo vuosia. Taidemuseon nykyinen
sijainti Särkänniemen alueella ei enää palvele tarkoitustaan. Sara Hildénin taidemuseon
kokoelman omistaa Sara Hildénin säätiö. Sara Hildénin taidemuseorakennuksen omistaa
Tampereen kaupunki.
Taidemuseon johtokunta käsitteli kokouksessaan 4.11.2015 Särkänniemen alueen
yleissuunnitelmaa. Johtokunta päätti antaa lausunnon asiasta Tampereen kaupungille.
Sara Hildénin taidemuseon johtokunta haluaa, että museon toiminta sijoitetaan
Tampereen keskusta-alueelle. Mieluisin paikka olisi Eteläpuisto. Johtokunnan mielestä
museon vuotuinen kävijämäärä mahdollisesti kaksinkertaistuisi, jos museo olisi
keskustassa. Sara Hildénin taidemuseossa käy vuodessa noin 40 000 kävijää. Sara
Hildénin taidemuseon johtokunta toteaa lausunnossaan, että Sara Hildénin taidemuseo
tarvitsee asiakasvirtoja, yhteyttä kaupunkikulttuuriin ja liikenneyhteyksiin, joita on vain
Tampereen keskusta-alueella.
Johtokunta sanoo lausunnossaan, ettei Särkänniemen yleissuunnitelmassa esitetty
museon laajennus lisää museon asiakaskäyntejä eikä Tampereen kulttuurielämän
näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta. Johtokunnan mielestä museon sijainti keskustassa toisi
myös kaupallista lisäarvoa sekä asiakkaita keskusta-alueen muille palveluille.
Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli kokouksessaan 8.6.2015 Särkänniemen
yleissuunnitelman tilannetta. Yleissuunnitelmassa on tavoiteltu vetovoimaista ja viihtyisää
kaupunkimaista aluetta, jossa Särkänniemen elämyspuisto, Mustanlahden satama, Sara
Hildénin taidemuseo, Onkiniemen alue ja yleiset virkistysalueet muodostavat
elämyspainotteisen rantakaupunginosan. Tavoitteena on ollut kytkeä Särkänniemi
paremmin osaksi Tampereen keskustaa. Sara Hildénille on luonnoksissa laadittu
saattoliikenteen ajoyhteys Onkiniemen kautta ja huomioitu museon laajenemisvara
nykyisen rakennuksen tontilla.
Tampereen Särkänniemi Oy ilmoitti 27.10.2015 sulkevansa Delfinaarion. Delfinaarion
tilalle rakennetaan iso sisäliikuntapuisto, SuperPark, joka avataan kesällä 2016.
Särkänniemen alueesta on selkeästi muodostumassa tulevaisuudessa alue, johon
taidemuseo ei enää luontevasti istu.
Esitän, että Sara Hildénin taidemuseolle etsitään sopivat tilat Tampereen keskusta-
alueelta, esim. Eteläpuistosta taidemuseon johtokunnan toiveiden mukaisesti.
Tampereella 9.11.2015
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Tampereen Särkänniemen Delfinaarion sulkemiseksi
Tampereen Särkänniemi Oy on Tampereen kaupungin sataprosenttisesti omistama
tytäryhtiö. Tampereen kaupunki käyttää omistajana päätösvaltaansa yhtiökokouksessa,
joka on osakeyhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen, jolle
kuuluvat kaikki muut kuin yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.
Tampereen Särkänniemi Oy ilmoitti tiistaina 1.9.2015 käynnistävänsä selvityksen delfinaarioliiketoiminnasta ja aloittavansa siihen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut delfinaariotoiminnan osalta. Syy delfinaarioliiketoiminnan yt- neuvotteluihin on mm. delfinaarion pitkään jatkunut tappiollisuus. Delfinaarion kävijämäärä on laskenut ja toiminta on jo pitkään ollut tappiollista. Delfinaariossa kävijöiden määrä on jatkanut vähenemistään myös tänä kesänä. Tämän vuoden kesäkuussa verkkojulkaisu Long Play julkaisi liki 50-sivuisen artikkelin nimeltään ” Veden vangit ” Särkänniemen delfinaariosta, sen historiasta ja delfiinien oloista. Long Playn mukaan Särkänniemi on kertonut julkisuuteen väärää tietoa delfiinien ongelmista ja poikaskuolemista; poikasten kuolinsyistä ei ole kerrottu koko totuutta. Verkkojulkaisun mielestä delfinaario täyttää sirkuksen tunnusmerkit, mutta toimii eläintarhaluvalla. Väitteen mukaan Särkänniemi käyttää tutkimusta laitoksen toimintaluvan perusteena, mutta ei oikeasti tee tutkimusta. Delfinaarion ympärillä keskustelu on käynyt viime vuosina vilkkaana julkisuudessa kuin myös Tampereen kaupunginvaltuustossa. Yhä useammat katsovat, että delfinaarion ylläpito ei ole moraalisesti eikä inhimillisesti oikein. Delfiinit tulisi päästää ”eläkkeelle”. Niitä ei voi jättää heitteille, jos delfinaario suljetaan. Delfiineille olisi mahdollista löytää "vanhainkoteja", joissa ne voisivat elää väljemmillä vesillä. Kyse olisi merialueista, joissa voitaisiin huolehtia, etteivät delfiinit kuolisi nälkään. Delfinaarion lopettamista vaaditaan myös kuntalaisaloitteessa. Useat maat ovat kieltäneet delfinaariotoiminnan sekä delfiinien maahantuonnin. Myös useita delfinaarioita on lakkautettu viime vuosien aikana Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Koska Särkänniemi joutuu aloittamaan delfinaariotoimintaa koskevat yt- neuvottelut, nyt olisi hyvä ajankohta sulkea Delfinaario lopullisesti. Vastuullisena työnantajana Särkänniemen tulisi myös huolehtia henkilökuntansa tulevaisuudesta, erityisesti näiden yhdeksän henkilön, joita yt- neuvottelut koskevat.
Jätin kesäkuussa 2007 kaksi valtuustoaloitetta, joissa esitin tiedekeskuksen perustamista esim. Särkänniemen alueelle sekä toisessa aloitteessani Särkänniemen alueen kehittämistä. Delfinaariolta vapautuvaan rakennukseen voisi rakentaa Vantaan Heurekan tyyppisen tiedekeskuksen. Elämyksellinen tiedekeskus olisi suuri vetovoimatekijä Tampereelle sekä erityisesti Särkänniemelle.
Esitän, että Tampereen Särkänniemen Delfinaario suljetaan ja että Tampereen kaupungin omistajaohjaus yhdessä Särkänniemi Oy:n kanssa ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin Delfinaarion sulkemiseksi.
Tampereella 14.9.2015
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Rantatunnelin ja Hervannan välisen Kekkosentien/Hervannan valtaväylän siltojen somistamisesta Laulunmaan sillan kaltaiseksi
Valoa tunnelin suulle tarvitaan, tässä tapauksessa Rantatunnelin itäpuolen suulle. Hervannasta lähtiessä kohti keskustaa autolla, pyörällä tai tulevaisuudessa ratikalla on reitti visuaalisesti melkoisen tylsä, erityisesti Hervannan valtaväylän osalta. Ainoana valopilkkuna matkalla on Laulunmaan kevyenväylän silta. Se ilahduttaa työmatkalaisia, joita on paljon, enemmän kuin voisi kuvitellakaan. On merkittävää, jos jollakin yksityiskohdalla saadaan ympäristöön virkistävää vaikutusta. Betonisiltojen muuttaminen ja somistaminen on tärkeää myös kaupunkikuvallisesti.
Olisi hienoa, jos sama lehtiteema toistuisi aina Rantatunneliin saakka kaikissa pääväreissä. Mikäpä olisi ylevämpi tapa saatella työmatkalaisia aamulla työpaikalleen kuin sateenkaaren väreissä kylpevä lehtikuja?
Työ tulisi teettää työllistämistyönä ,jotta työttömänä olevia saataisiin työllistettyä.
Esitämme, että Tampereen kaupunki somistaa kaikki ankeat betonisillat samalla tavalla kuin Laulunmaan silta on somistettu ja että työ tulisi tehdä työllistämistyönä työttömiä työllistäen.
Tampereella 14.9.2015
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Tampereen kaupungin pormestarimallin uudistamiseksi ja pormestarin valitsemiseksi suoralla kansanäänestyksellä
Jätin valtuustoaloitteen pormestarimallin uudelleenarvioimiseksi 12.12.2011 sekä tilaaja-tuottajamallin lakkauttamiseksi 10.11.2014. Tampereen kaupunki selvitti päättäjien ja johtavien viranhaltijoiden näkemyksiä pormestarimallista sähköisellä kyselyllä huhti-toukokuussa 2011. Tuloksia verrattiin marras-joulukuussa v.2007 toteutettuun vastaavaan kyselyyn. 56 % vastaajista v. 2011 koki, että raja politiikan ja virkamiestoiminnan välillä ei ole selkeytynyt. Lisäksi 53 % vastaajista v. 2011 oli sitä mieltä, että pormestari tulisi voida valita myös muista henkilöistä kuin valtuutetuista. Enemmistö viranhaltijoista kannatti v. 2011 pormestarin valintaa muista kuin valtuutetuista kun taas enemmistö luottamushenkilöistä valitsisi pormestarin valtuutettujen joukosta. Tänä vuonna 57 % pormestarimalli- kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koki, että apulaispormestareiden toimenkuva ja toimivalta kaipaisivat selkeyttämistä. Vastaajat kokivat myös, että pormestarin ja tuotannosta vastaavien johtajien välisessä työnjaossa on kehitettävää (57 % vastanneista). Huomattavaa kyselyssä oli, että pormestarin esikunnan roolissa on selkeyttämistä (67 % vastanneista). Näkemykset siitä, pitääkö pormestarin apuna olla nykyistä selkeämmin konsernin operatiiviseen johtamiseen keskittyvä virkamiesjohtaja tai johtajia, jakaantuivat lähes tasan (53 % puolesta, 47 % vastaan).
Tampereen kaupunginhallituksen alaisen jaoston, suunnittelujaoston, linjauksen mukaisesti yksi toimintamallin kehittämisteemoista vuonna 2011 oli poliittisen johtamisen kehittäminen. Poliittisen johtamisen kehittämisen tavoitteena on mm. arvioida pormestarin valintatapaa ja luoda perusta valintatavasta päättämiselle sekä arvioida apulaispormestarien roolia suhteessa pormestariin, konsernihallinnon johtajiin ja kaupunginhallitukseen. Pormestarimalliin siirtymisen yhteydessä apulaispormestareiden roolissa haluttiin korostaa nimenomaan päätoimista lautakunnan puheenjohtajuutta siten, että virkamiesvalmistelu tapahtuisi tilaajaryhmässä ja että apulaispormestareiden tehtävissä pääpaino olisi valmistelun ja poliittisen päätöksenteon ohjaamisessa sekä edustamisessa kuntalaisiin ja muihin sidosryhmiin päin ts. antaa kasvot päätöksenteolle. Käytännössä apulaispormestarit voivat toimia valtuustossa ns. kaksoisroolissa: valtuutettuna ja ehkä myös valtuustoryhmän puheenjohtajana ja valmistelun suuntaviivoista määräävinä pormestarin alaisina ja varahenkilöinä.
Pormestarimalli jakaa edelleen mielipiteitä vuosien jälkeen niin kuntalaisten, päättäjien kuin viranhaltijoidenkin keskuudessa. Erityisen huolestuttava piirre on ollut apulaispormestareiden vaihtuvuus. Viime valtuustokaudella ainoastaan 1 alkuperäisistä
v. 2009 tammikuussa valituista 4 apulaispormestarista jatkoi luottamustehtävässään kauden loppuun. Kevään 2015 eduskuntavaaleissa kaikki nykyiset apulaispormestarit olivat kansanedustajaehdokkaina ja yksi tuli valituksi, joten kaupunginvaltuusto valitsee uuden apulaispormestarin 11.5.2015. Tiheä vaihtuvuus heikentää merkittävästi lautakunnan toimintaa, koko prosessin toimivuutta sekä sitä kautta kuntalaisia koskevia päätöksiä. Myös pormestarin valintatapa herättää edelleen keskustelua: tuleeko pormestarin olla valtuutettu vai ei, pitäisikö pormestari voida valita suoralla kansanäänestyksellä ?
Esitin Tampereen kaupungille valtuustoaloitteessani 12.12.2011, että apulaispormestareiden määrää vähennetään neljästä kolmeen ja että Tampereen kaupunki tekee aloitteen sisäasiainministeriölle mahdollisuudesta valita pormestari myös suoralla kansanäänestyksellä vuonna 2012 syksyn kunnallisvaaleissa. Valitettavasti tähän ei löytynyt riittävästi tahtoa.
Tampereen kaupunki käynnisti keväällä 2015 toimintamallin uudistustyön , Tampere 2017- projektin. Myös kaupungin henkilöstö ja päättäjät on otettu tiiviisti mukaan uudistustyöhön. Valtuustoryhmille tehtiin kysely koskien mm. toiminta- ja pormestarimallia. Kyselyn perusteella pormestarimallin jatkuminen saa kannatusta. Pormestarin rooli nähdään erityisesti poliittisena johtajana, kasvojen antajana poliittiselle päätöksenteolle. Pormestarin valintatapa jakaa valtuutettujen ja valtuustoryhmien mielipiteitä. Osa on sitä mieltä, että nykyinen valintatapa on hyvä; toiset haluavat antaa kansalle mahdollisuuden valita pormestari. Nykyisen tilaaja- tuottajamallin jatkaminen ei saa enää kannatusta. Toimintamallin uudistuksessa nykyisen mallin hyvät puolet halutaan säilyttää. Poliittisen ja
virkamiesjohdon rooleja tulee tulevaisuudessa selkiyttää. Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee kokouksessaan 15.6.2015 toimintamallin uudistusta.
Esitän, että Tampereen kaupunki päättää apulaispormestarien roolista ja tarpeesta, kun tilaaja-tuottajamallin tulevaisuudesta on päätetty. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupunki valitsee pormestarin suoralla kansanäänestyksellä vuonna 2017, jos se kuntalain mukaan on silloin mahdollista.
Tampereella 11.5.2015
Aila Dündar- Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Tilakeskuksen konsulttikulujen ja Tampereen kaupungin korjausrakentamisen budjettiylitysten selvittämisestä
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos maksoi konsulttipalveluista noin 2,8 miljoonaa euroa vuosina 2011–2014. Tämä käy ilmi Aamulehden selvityksestä.
Aamulehden mukaan Tampereen kaupungin säästöt eivät ole vähentäneet konsulttien käyttöä. Kaupungin kiinteistöjen korjauksista vastaava Tilakeskus on lisännyt konsulttiostoja yli puoli miljoonaa euroa neljän vuoden aikana.
Konsulteille on maksettu esimerkiksi rakennusliikkeiden tuntityönä tekemien korjaustöiden valvonnasta, suunnittelusta ja projektipäällikön tehtävien hoitamisesta työmailla. Jätin valtuustoaloitteen Tampereen kaupungin konsulttipalvelujen käytön selvittämisestä 15.4.2013.
Aamulehti kertoi aiemmin, että Tampere on maksanut 72 kohteen korjauksista ainakin kaksinkertaisen hinnan verrattuna alkuperäisiin budjetteihin vuosina 2011-2014.
Kyse on alle miljoonan euron kokoisista korjauskohteista. Budjettiylitysten yhteissumma on vuosilta 2011–14 noin 9,5 miljoonaa euroa. Aamulehden keräämien tietojen mukaan Tilakeskukselta on laskutettu myös dokumentoimattomia konsulttien työmaakäyntejä vuosina 2012 ja 2013. Aamulehti uutisoi aiemmin, että Tampere on maksanut kymmenien kohteiden korjauksista ainakin kaksinkertaisen hinnan verrattuna alkuperäisiin kohdebudjetteihin. Aamulehden selvityksessä budjettien reiluja ylityksiä löytyi kymmenistä kohteista. Näiden kohteiden todelliset kustannukset tulisi nyt tarkistaa tarkennetuilla laskelmilla. Aamulehden jutun mukaan kyseisten budjettiylitysten yhteissumma on vuosilta 2011–14 noin 9,5 miljoonaa euroa. Selvityksessä käytiin läpi yli 1 000 Tampereen kaupungin kohteen korjaustoimenpiteet, hankebudjetti ja toteutuneet kulut. Tilakeskuksen mukaan töiden kokonaisbudjetti oli yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Alkuperäinen budjetti vähintään kaksinkertaistui 72 kohteessa eri puolilla kaupunkia. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi tulisi jokaisen kohteen yksityiskohtaiset budjettitiedot olla luettavissa.
Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää nopealla aikataululla Tilakeskuksen konsulttikulut- ja palvelut. Lisäksi esitän, että Tampereen kaupungin korjausrakentamisen budjettiylitykset selvitetään. Kaikki nämä selvitykset tulee tuoda kaupunginvaltuutettujen tietoon mahdollisimman nopeasti.
Tampereella 15.6.2015
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite nuorisotyöntekijöiden lisäämiseksi
Tampereen kaupungin lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan jäsenet ovat saaneet vetoomuksen nuorisotiloilla työskentelevien nuorisotyöntekijöiden lukumäärän palauttamiseksi. Vetoomuksessa todetaan, että Tampereen kaupunki on vähentänyt vuoden vaihteessa nuorisotiloilla työskenteleviä nuorisotyöntekijöitä. Nuorisotiloja on suljettu työntekijän sairastuessa ja sijaista ei ole ollut aina saatavilla. Tilanne on johtanut siihen, että osa nuorista on joutunut viettämään vapaa-aikaansa nuorisotilojen läheisyydessä olevien ostoskeskusten ja taloyhtiöiden pihoissa. Nuorten keskuudessa epäsosiaalinen käytös on lisääntynyt ja jotkut nuoret ovat käyttäneet päihteitä ja syyllistyneet mm. vahingontekoihin. Poliisi on myös joutunut puuttumaan näihin tilanteisiin.
Vetoomuksessa todetaan, että nuorisotyön tarkoitus on tarjota nuorille mielekkäitä vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon. Nuorisotilojen ovien sulkeminen vie nuorilta mahdollisuuden viettää vapaa-aikaa turvallisessa ja valvotussa tilassa. Nuorisotyöntekijän tehtävä on mm. edistää nuorten hyvinvointia olemalla läsnä ja tukea nuoren kasvua ja kehitystä oikeaan suuntaan. Nuorisotyöntekijä voi olla ainoa luotettava aikuinen nuoren elämässä; osalla nuorista vanhempien päihde- tai mielenterveysongelma vaikeuttaa nuoren vapaa-ajan viettämistä kotona. Nuorisotyöntekijä tukee nuorta arjen keskellä. Jotta tämä onnistuisi, tulee nuorisotyöntekijöitä olla riittävästi. Myös nuoren yksilöllinen kohtaaminen on tärkeää.
Vetoomuksessa kannetaan myös huolta siitä, kuinka nykyisillä työntekijäresursseilla pystytään saavuttamaan nuorisotyölle asetetut tavoitteet, miten jatkossa vältytään nuorisotilojen sulkemiselta työntekijöiden puutteen vuoksi ja toivotaan nuorten ja heidän vanhempiensa mielipiteiden kuuntelemista asiaan liittyen.
Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää nuorisotyöntekijöiden tarpeen nuorisotiloilla ja lisää riittävästi nuorisotyöntekijöitä, jotta nuorisotilat voidaan pitää auki ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja ohjauksen.
Tampereella 13.4.2015
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite kehitysvammaisten asumispalvelujen- ja vaihtoehtojen lisäämisestä sekä pitkäntähtäimen suunnitelman tekemisestä Tampereella
Tampereella on noin tuhat kehitysvammaista, joista puolet asuu kotona. Kotona asuvista kolmisensataa on yli 15-vuotiaita. Kaksi vuotta sitten Tampereen kaupunki teki palvelutarvekartoituksen kotona asuvien yli 15-vuotiaiden kehitysvammaisten perheissä. Kartoitus tehtiin ryhmähaastatteluilla ja lähettämällä kysely 300 kehitysvammaisen kotiin. Kyselyyn saatiin vastaus 129 perheeltä. Selvityksen tuloksia esiteltiin kehitysvammaisten omaisille ja huoltajille ja saatujen palautteiden perusteella Tampereen kaupunki päätti laatia vuoden 2013 kevään aikana toimenpideohjelman, jolla linjataan suunnittelua aina vuoteen 2020 saakka. Tampereen kaupunki toteuttaa valtakunnallista suositusta kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämiseksi. Kyselyyn vastanneet ja kotoa muuttoa suunnittelevat kehitysvammaiset tarvitsevat joko ympärivuorokautista autettua asumista tai tuettua asumista. Kysely osoitti myös, että monet kehitysvammaisen lapsen vanhemmat ovat tiukoilla jaksamisen kanssa. Palautteissa toivottiin tiedottamisen lisäämistä kehitysvammaisille suunnatuista palveluista ja tilapäishoitoon lisää resursseja.
Nyt kaksi vuotta myöhemmin tulee kehitysvammaisten asumistilanne päivittää ja lisätä asumispalveluja- ja vaihtoehtoja. Tampereen kaupungilla ei ole nyt eikä lähivuosina tarjolla riittävästi asumisvaihtoehtoja kehitysvammaisille. Jonossa on noin 250 henkilöä. Laitospaikkoja puretaan ja samanaikaisesti vanhempiensa kanssa kotona asuvat nuoret ja iäkkäämmät kehitysvammaiset jonottavat ja odottavat ratkaisuja. Tampereelle on tulossa vuonna 2017 asumisyksikkö, mutta suhteessa tarvitsijoihin lähivuosina tarjolle tulevat asumispalvelut ovat riittämättömiä. Allekirjoittaneeseen yhteyttä ottaneiden vanhempien mielestä tilanne on kriisiytynyt. Omaisten ja kehitysvammaisten ihmisten keskeinen tavoite on saada Tampereen kaupungille konkreettinen vähintään toiminta- ja taloussuunnitelmakauden mittainen suunnitelma, jossa lisätään kehitysvammaisten asumispalveluja merkittävästi nykytilanteesta. Tampereella on kartoitettu sekä ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvien että nuorempien, itsenäistyvien nuorten asumistarpeita. Asumispalvelut eivät nyt eikä olemassa olevien suunnitelmien valossa tule riittämään tarpeeseen. Vuosien ajan Tampereen vammaispalvelut ovat kartoittaneet tarpeita ja ideoineet vaihtoehtoja. Tietoa on siis olemassa, mutta toimet ovat jääneet riittämättömiksi; suunnitelmat on tehtävä vähintään 10- vuodeksi eteenpäin.
Nyt viimeistään on aika tehdä konkreettinen suunnitelma vuosille 2015 - 2025. Palvelusuunnitelmia hyväksikäyttäen voi niistä kartoittaa asumisenmuodon tarpeet, muuttovalmennuksen tarpeet ja asujan taidot ja kyvyt. Kahden ensimmäisen vuoden aikana tulee lisätä asumispalveluja vastaamaan ainakin noin 70:n henkilön konkreettisesti asumispalvelua odottavien tarpeita sekä aloitettava kaksi autettua (mahdollisesti ohjattua) asumisyksikköä. Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijät tietävät asiakkaidensa tuen tarpeet ja muuttamisaikataulut, niitä ei enää tarvitse kartoittaa uudestaan. Lisäksi tuetun itsenäisen asumisen palveluja on lisättävä merkittävästi nykyisestä. Suunnittelu- ja kehittäminen tulee tehdä huomioiden se seikka, että voi hyvinkin löytyä uudenlaisia tapoja toteuttaa asumista asukkaan itsenäisyys säilyttäen ja samalla myös turvallisuus taaten.
Tällä hetkellä tällainen asumispalvelujen lisäämissuunnitelma puuttuu Tampereen kaupungilta. Moni kaupunki on sitoutunut asumispalvelujen lisäämiseen suunnitellusti, kehitysvammaisten ihmisten tarpeiden mukaisesti. Niissä kaupungeissa itsenäistyvät nuoret tietävät, minne ovat muuttamassa ja milloin. Monet kehitysvammaisten nuorten vanhemmat Tampereella eivät tiedä ollenkaan, milloin tai mihin paikkaan heidän nuorensa pääsevät itsenäistymään. Paikkoja ei ole riittävästi.
Autetun (tai ohjatun) asumisyksikön aloittamista edeltää mittava suunnittelu- , toteutus- ja kilpailutustyö, siksi tarvitaan useamman vuoden kattava yksityiskohtainen suunnitelma, jota ryhdytään myös heti aktiivisesti toteuttamaan. Tampereen kaupungin konkreettisen suunnitelman avulla saadaan kehitysvammaisten asumispalvelujen todellinen tarve sisällytettyä toiminta- ja taloussuunnitelmaan, vuosittaiseen talousarvioon ja täten konkreettiseen toteutukseen, jolla arvioidut 250 kehitysvammaista ihmistä saavat tarvitsemansa asumismuodon. Asumispalvelujen lisäämissuunnitelman hyväksymisen - ja määrärahojen varaamisen rinnalla tulee kehittää myös kaupungin sosiaalityön prosessia, jossa yhteistyössä kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa kanssa valmennetaan heitä isoon elämänmuutokseen.
Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry sekä omaiset ovat valmiit omalla panoksellaan osallistumaan asumispalvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun. Kokemusasiantuntijoiden panos voi tuoda uudenlaisia ratkaisuja, myös kaupungin eduksi. Läheisillä on kehitysvammaisten ihmisten asumisen suunnitteluun valtavasti tietotaitoa, joka otetaan suunnittelussa huonosti huomioon.
Esitän, että Tampereen kaupunki laatii ja päivittää nopealla aikataululla konkreettisen, vähintään 10 v. toiminta- ja taloussuunnitelmakauden pituisen, kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen- ja vaihtoehtojen suunnitelman, jossa lisätään kehitysvammaisten asumispalveluja merkittävästi nykytilanteesta. Suunnitelma- ja kehittämistyöhön tulee ottaa mukaan palvelujen käyttäjät, omaiset sekä tukiyhdistykset. Lisäksi tulee varata riittävät määrärahat suunnitelmien toteuttamiseksi.
Tampereella 19.1.2015
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite Tampereen kaupungin tilaaja-tuottajamallin lakkauttamiseksi
Jätin huhtikuussa 2011 valtuustoaloitteen tilaaja-tuottajamallin osittaisesta purkamisesta esim. perusopetuksen ja kirjastopalveluiden osalta. On osoittautunut ilmeiseksi, että tilaaja-tuottajamalli ei parhaalla mahdollisella tavalla sovellu kaikkiin kunnan järjestämiin palveluihin. Tilaaja-tuottajamallin käytännön soveltamista rajoittaa mm. se, ettei kaikilla toimialoilla ole olemassa toimivia palvelumarkkinoita. Useiden, perinteisesti kunnan vastuulle kuuluneiden palveluiden hankinnan kilpailuttamista rajoittaa mm. potentiaalisten tuottajien puute. Kuntasektorin tuottajilla on lisäksi useilla tuotantoalueilla sellaista osaamista, mitä ei yksityiseltä sektorilta löydy. Ns. monituottajamalli ja kilpailutus eivät sovellu esimerkiksi perusopetuksen palveluiden tai vaikkapa kirjastopalveluiden hankintaan. Huonosti se soveltuu myös esim. lastensuojelupalveluihin, ympäristölupiin tai vaikkapa rakennuslupiin. Nykylainsäädäntö myös rajoittaa mahdollisuuksia kilpailuttaa tarjouksia uudelleen yritysten tapaan. Tilaaja-tuottajamallissa myös tuotteistamisen ongelmat ovat nousseet esille: entistä tarkemmin pitäisi pystyä määrittelemään se tuote, palveluketju tai yksittäinen palvelu, josta tarjouksia pyydetään.
Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli 29.9.2014 Tampereen toimintamallin arvioinnin väliraporttia. Arvioinnista sovittiin Sdp:n, kokoomuksen, vasemmistoliiton ja vihreiden valtuustoryhmien kesken syksyllä 2012, kun pormestariohjelmaa tehtiin. Kirjaus arvioinnin laatimisesta ja johtopäätösten tekemisestä vaalikauden puoliväliin mennessä oli sosialidemokraattien ehdotus. Myös sos.dem kunnallisjärjestön vaaliohjelmassa suhtaudutaan kriittisesti tilaaja–tuottajamalliin, koska se on lisännyt byrokratiaa ja paisuttanut hallintoa. SOTE- uudistus siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun sote -alueille. Täten sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluista vastaavien lautakuntien tehtävät ja toiminta muuttuvat oleellisesti. SOTE- uudistus on niin mittava, että perinteinen tilaaja-tuottajamalli ei enää voi toimia. Täten tilaaja-tuottajamallin aika alkaa olla ohi.
Esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy valmistelemaan tilaaja-tuottajamallin alasajoa.
Tampereella 10.11.2014
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite omaishoidon tukea alentavien seikkojen ja periaatteiden tuomisesta lautakunnan käsittelyyn
Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli 18.3.2013 jättämääni valtuustoaloitetta omaishoidon tuen kriteereiden ja palkkioiden päivittämisestä valtuuston kokouksessa 14.4.2014. Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli 12.6.2014 kokouksessaan omaishoidon tuen toimintakäytäntöjen päivittämistä.
Valtuustoaloitteeni vastauksessa todetaan seuraavaa: ” Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 17.1.2012 työryhmän toimikaudelle 1.2.2012–31.12.2013 laatimaan Suomen ensimmäisen kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman. Työryhmä jätti väliraporttinsa (Raportteja ja muistioita 2013:10) toukokuussa 2013, jolloin se myös lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. Työryhmän väliraportissa ”Kansallinen omaishoidontuen ohjelma” kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen. Tampereella pidetään tärkeänä omaishoidon kehittämistä siihen suuntaan, että kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti ja samoilla kriteereillä koko maassa. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma tulee tuomaan merkittäviä uudistuksia koko omaishoidon tuen palvelujärjestelmään, mutta muutosten sisältö ja aikataulu eivät vielä ole tiedossa. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista odottaa kansallisia linjauksia ja tehdä niiden mukaisesti tarvittavat muutokset omaishoidontuen kriteereihin ja palkkioluokkiin Tampereella. ”
Valtuustoaloitteessani totesin, että lasten – ja nuorten palvelujen lautakunta käsittelee salaisella esityslistalla omaishoidon tuen virkamiespäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset. Oikaisuvaatimuksissa otetaan kantaa mm. omaishoidon tukea alentaviin seikkoihin ja kriteereihin, joita Tampereen kaupunki käyttää alentaessaan omaishoidon tukea. Tukea alentavina seikkoina kaupunki pitää mm. kotiin annettavaa palvelua ja kodin ulkopuolista palvelua. Tampereen kaupunki on katsonut esim. vammaisen ja sairaan lapsen oppivelvollisuuden suorittamisen koulussa kodin ulkopuoliseksi palveluksi ja alentanut tällä perusteella omaishoidon tukea. Oppivelvollisuuden suorittamista koulussa ei kuitenkaan tulisi pitää omaishoidon tukea vähentävänä erityisenä omaishoidon tuen palveluna, koska se ei ole vapaaehtoista, vaan siihen sisältyy järjestämisvelvollisuus ja asiakkaan kannalta lain velvoite. Omaishoidon kokonaisuudistuksen voimaantulo voi kestää vielä pitkäänkin.
Esitän, että kuntalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamiseksi omaishoidon tukea alentavat seikat ja periaatteet tuodaan lautakunnan käsittelyyn nopealla aikataululla.
Tampereella 15.9.2014
Aila Dündar-Järvinen,
Kaupunginvaltuutettu
Valtuustoaloite julkijuopottelun, häiritsevän käyttäytymisen ja roskaamisen ehkäisemiseksi Tampereen keskustorilla
Tampereen keskustan levottomuus, turvattomuus ja epäsiisteys on jälleen kerran aiheuttanut paljon huolta ja keskustelua. Kuntalaiset ovat kyselleet, ymmärtävätkö Tampereen päättäjät, miten suuresta ongelmasta keskustorin häiriköinnissä on kyse. Olen tehnyt vuosien varrella useita valtuustoaloitteita julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen kitkemiseksi Tampereen ydinkeskustasta.
Heinäkuussa Moro- lehti kertoi, että keskustori on käynyt niin levottomaksi paikaksi, että yrittäjät ovat jo huolissaan henkilöstönsä turvallisuudesta. Turvallisuuden lisäksi siisteys on heikentynyt. Valitettavasti nämä samat ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen. Vuonna 1999 elokuussa aloitettiin vuoden kestävä poliisin Nollatoleranssi- projekti. Tarkoituksena oli vähentää Tampereen ydinkeskustan väkivaltaa. Poliisi alensi rikkomusten puuttumiskynnystä, näin häiritsevä käyttäytyminen saatiin loppumaan heti alkuunsa. Poliisi valvoi kaikkea, myös julkista virtsaamista ulkona. Alkoholin nauttimisesta annettiin sakko, alaikäiselle riitti myös sen hallussapito. Tavoitteet saavutettiin ja Tampereen keskusta rauhoittui silminnähtävästi. Moro- lehti julkaisi 19.5.2011 valtuutetuille tekemänsä kyselyn mollatoleranssista ja Tampereen keskustan pelottavuudesta yöaikaan. Kyselyn perusteella niukka enemmistö kaupunginvaltuutetuista halusi ottaa tiukan linjan julkijuopotteluun ja palauttaa kaupunkiin nollatoleranssin. Valitettavasti keskustelu häiriöistä meni välillä asiattomaksi, ”ihmisroska”- tasolle.
Tampereen kaupunginvaltuusto palautti 16.1.2012 valtuustoaloitteeni julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen vähentämiseksi kaupunkialueella uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesityksen kannalla oli 52 valtuutettua. Valtuusto päätti, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi Tampereen keskusta-alueella etsimällä kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta ja että vartijoiden käyttö on mahdollista yleisillä paikoilla esim. Helsingin ja Oulun mallin mukaisesti. Jätin 18.6.2012 vielä aloitteen, jossa vaadin Tampereen kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin siten, että valtuustoaloitteeni tuotaisiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn saman kesän aikana ja että Tampereen kaupunki panostaa kaupungin turvallisuuteen päivittämällä turvallisuusohjelman ja varaamalla määrärahan sen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Vastaukseksi sain, että vuoden 2013 talousarvioesityksessä ei erikseen ole varattu määrärahaa turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutukseen.
Esitän, että Tampereen kaupunki turvaa keskustorin turvallisuuden ja siisteyden varaamalla riittävän määrärahan välttämättömien toimenpiteiden suorittamiseksi. Esitän myös, että kaupunginvaltuutettuja pidetään ajan tasalla keskustorin tilanteesta ja toimenpiteistä turvallisuuden ja siisteyden suhteen ja että kaupunki ostaa vartijoita ja toripoliiseja keskustorin alueelle. Toimenpiteisiin tulee ryhtyä välittömästi, myös yrittäjien kokemukset tulee ottaa huomioon.
Tampereella 18.8.2014
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu, Herastuomari
Keskustorin turvallisuus ja viihtyisyys on turvattava
Aamulehdessä on käyty keskustelua Tampereen keskustan levottomasta tilanteesta. On myös epäilty, ymmärtävätkö Tampereen päättäjät, miten suuresta ongelmasta keskustorin häiriköinnistä on kyse. Omasta puolestani voin todeta, että keskustorin tilanne on huolestuttanut minua todella pitkään. Olen tehnyt vuosien varrella useita valtuustoaloitteita julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen kitkemiseksi Tampereen ydinkeskustasta.
Viime viikolla Moro- lehti kertoi, että keskustori on käynyt niin levottomaksi paikaksi, että yrittäjät ovat jo huolissaan henkilöstönsä turvallisuudesta. Turvallisuuden lisäksi siisteys on heikentynyt. Valitettavasti nämä samat ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen. Vuonna 1999 elokuussa aloitettiin vuoden kestävä poliisin Nollatoleranssi- projekti. Tarkoituksena oli vähentää Tampereen ydinkeskustan väkivaltaa. Poliisi alensi rikkomusten puuttumiskynnystä, näin häiritsevä käyttäytyminen saatiin loppumaan heti alkuunsa. Poliisi valvoi kaikkea, myös julkista virtsaamista ulkona. Alkoholin nauttimisesta annettiin sakko, alaikäiselle riitti myös sen hallussapito. Tavoitteet saavutettiin ja Tampereen keskusta rauhoittui silminnähtävästi. Moro- lehti julkaisi 19.5.2011 valtuutetuille tekemänsä kyselyn mollatoleranssista ja Tampereen keskustan pelottavuudesta yöaikaan. Kyselyn perusteella niukka enemmistö kaupunginvaltuutetuista halusi ottaa tiukan linjan julkijuopotteluun ja palauttaa kaupunkiin nollatoleranssin. Valitettavasti keskustelu häiriöistä meni välillä asiattomaksi, ”ihmisroska”- tasolle.
Tampereen kaupunginvaltuusto palautti 16.1.2012 valtuustoaloitteeni julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen vähentämiseksi kaupunkialueella uudelleen valmisteltavaksi. Palautusesityksen kannalla oli 52 valtuutettua. Valtuusto päätti, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin julkijuopottelun ja häiritsevän käyttäytymisen hillitsemiseksi Tampereen keskusta-alueella etsimällä kumppaneita kolmannen sektorin ja seurakunnan puolelta ja että vartijoiden käyttö on mahdollista yleisillä paikoilla esim. Helsingin ja Oulun mallin mukaisesti. Jätin 18.6.2012 vielä aloitteen, jossa vaadin Tampereen kaupunkia ryhtymään toimenpiteisiin siten, että valtuustoaloitteeni tuotaisiin kaupunginvaltuuston käsittelyyn saman kesän aikana ja että Tampereen kaupunki panostaa kaupungin turvallisuuteen päivittämällä turvallisuusohjelman ja varaamalla määrärahan sen toimenpide-ehdotusten toteuttamiseen. Vastaukseksi sain, että vuoden 2013 talousarvioesityksessä ei erikseen ole varattu määrärahaa turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteutukseen. Löytyisiköhän vihdoin vuoden 2015 talousarvioon määräraha kaupunkilaisten turvallisuuden ja viihtyvyyden turvaamiseksi ?
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu, Herastuomari
Omaishoitajien asemaan tulossa kaivattuja parannuksia
Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman laatinut sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä jätti loppuraporttinsa 19.3 ministeri Susanna Huoviselle. Loppuraportin sisältämät esitykset otetaan varmasti ilolla vastaan monessa omaishoitajaperheessä läpi Suomen. Raportissa esitetään mm. omaishoidon tuen kriteereiden ja hoitopalkkioluokkien yhtenäistämistä, jota on odotettu jo vuosia. Omaishoitajat ovat olleet todella epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä, millä paikkakunnalla asuvat. Toivottavasti tämä tärkeä epäkohta tulee lopulta korjattua. Toinen epäkohta viime vuosina on ollut omaishoitajien mahdollisuus pitää vapaapäiviään. Kaikilla omaishoitajilla tulee olla mahdollisuus levähtää ja käyttää vapaapäivänsä, kuten lakikin edellyttää. Myös työssäkäyvien omaishoitajien asemaa tulee parantaa työelämän lainsäädäntöä kehittämällä. Raportissa kiinnitetään erityistä huomiota omaishoitajien aseman vahvistamiseen, yhdenvertaisuuteen ja jaksamisen tukemiseen. Hoitopalkkioiden ja palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen valtion ja kuntien kesken esitetään kahta vaihtoehtoista mallia. Poliitikkojen ratkaistavaksi jää, maksaako omaishoitajan palkkion tulevaisuudessa kunta, kuten nyt, vai KELA. Laajasti omaishoitopiireissä on toivottu maksajaksi KELAA. Omaishoidon tuen palkkiotasoiksi esitetään hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan kolmea: 500, 700 tai 1100 euroa kuukaudessa. Raportin mukaan omaishoidon tuella tehdyn hoitotyön laskennallinen arvo on nykyisin noin 1,7 miljardia euroa ja omaishoidon tuen kustannukset ovat noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa. Suomessa omaishoidon tukea saa tällä hetkellä noin 40 000 omaishoitajaa.
Tampereella taisteltiin vuosia, että kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät omaishoitajat saavat palkkion. Määrärahojen loppuessa osa jäi ilman tukea. Nyt jo vuosia tilanne on ollut hyvä, kiitos sinnikkäiden omaishoitajien, päättäjien ja virkamiesten. Itsekin omaishoitajana toimineena olen ollut perustamassa sekä Tampereelle että Pirkanmaalle omaishoitajayhdistyksiä. Noista vuosista on omaishoitajien työn yhteiskunnallinen arvostus noussut, mistä on osoituksena työryhmän loppuraporttikin, mutta matka on ollut pitkä ja raskas.
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu
Hatanpään lukiota ei saa lakkauttaa
Tamperelaista kouluverkkoa on myllätty viime vuosina oikein kunnolla. On ymmärrettävää, että monissa perheissä on oltu ja ollaan hämmentyneitä jatkuvista koulujen ja koulupolkujen muutoksista. Nyt liipasimella näyttää sitten olevan säästösyistä Hatanpään lukio. Lukiotoimen säästötavoite on 600 000 euroa. En hyväksy Hatanpään lukion lakkauttamista. En ole eduskuntavaaliehdokas, joten siitä syystä tätä kirjoitusta en kirjoita. Myöskään Tampereen sosialidemokraattinen valtuustoryhmä ei hyväksy Hatanpään lukion lakkauttamista. Olisi todella lyhytnäköistä lakkauttaa hyvin toimiva lukio, jossa on kuulemani mukaan hyvä henki, ilmapiiri ja oppimisympäristö. Lisäksi lukiossa toimii musiikki- ja musiikkiteatterilinjat. Koulussa on myös erinomainen studio, jossa oppilaat voivat äänittää omaa musiikkia. Arvostan todella paljon musiikin opetusta, jonka maailmaan olen päässyt kurkistamaan poikani kautta, joka opiskelee Kalevan lukion musiikkilinjalla.
Hatanpään lukio kunnostettiin muutama vuosi sitten usealla miljoonalla eurolla ja nyt oppilaiden pitäisi luopua hyvistä toimivista tiloista. Koulussa on noin 350 oppilasta, jotka tulisi sijoittaa sitten muihin kouluihin. Tämä konkretisoituu vasta ensi vuonna, jos lopettamispäätös tehdään.
Vuonna 2004, 10 vuotta sitten, Messukylän lukio oli lopettamishuhujen kohteena aivan samoin kuin Hatanpään lukio on nyt. Tuolloin Tampereen kaupungin virkamiesten mukaan koulutoimen käyttömenoissa oli 1,25 miljoonan euron vaje valmisteltavassa vuoden 2005 talousarviossa. Messukylän lukio oli 2000-luvun alkuvuosina toistuvasti lakkautusuhan alla, ja lopulta vuonna 2009 tehtiin päätös lakkauttaa lukio. Messukylän lukio yhdistettiin Sammon keskuslukioon syksyllä 2010. Ei tehdä nyt taas samaa virhettä ja lopeteta toimivaa lukiota !
Aila Dündar-Järvinen
Kaupunginvaltuutettu, Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan jäsen