HYVINVOINTIALUEVAALIT
LÄMMIN KIITOS ÄÄNESTÄJILLENI JA TUKIJOILLE !
MINUT VALITTIIN PIRKANMAAN HYVINVOINTIALUEEN VALTUUSTOON. VALTUUSTO ALOITTAA TOIMINTANSA MAALISKUUSSA 2022.
___________________________________________________________
Olen ehdolla Pirkanmaan SDPn ehdokkaana hyvinvointialuevaaleissa. Ehdokasnumeroni on 624. Olen ajanut koko valtuustourani aikana erityisesti sosiaali- ja terveysasioita, siksi lähdin ehdolle. Pirkanmaan hyvinvointialue on väestöpohjaltaan Suomen suurin hyvinvointialue. Hyvinvointi-
alueella ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Vaalit ovat historialliset, sillä aluevaltuustojen kokoonpanoista äänestetään nyt ensimmäistä kertaa. Valtuutetut päättävät mm. sosiaali- ja terveyspalveluista, erikoissairaanhoidosta ja pelastustoimesta. He edustavat aluevaltuustossa kaikkia pirkanmaalaisia, riippumatta kotikunnasta.
Hoitohenkilöstö työskentelee tällä hetkellä ennennäkemättömän paineen alaisena. Pitkittynyt ja pahentunut koronatilanne kuormittaa valtavasti niin hoitohenkilökuntaa kuin kuntalaisia. Lisäksi kiire, sijaispula, matala palkka, työn raskaus ja työssäjaksaminen sekä henkinen kuormitus ovat isoja epäkohtia. Hoitajat ovat ylityöllistettyjä huonolla palkalla Suomessa. Jotta voimme pitää kaikkien pirkanmaalaisten terveydestä huolta, pitää alan vetovoimasta ja hoitohenkilökunnan riittävästä palkkatasosta pitää huolta. Koronalisän maksamisesta ei pitäisi olla tässä pandemiatilanteessa mitään epäselvyyttä. Tulevilla hyvinvointialueiden valtuustojen päättäjillä on paljon valtaa. Sote- ja pelastustoimen henkilöstön työn kuormittuneisuuteen ja raskauteen on löydyttävä pikaisesti lääkkeet. Hyvinvointialueilla on varmistettava, että resurssit riittävät hoitajamitoitusten mukaiseen henkilöstömäärään sekä sijaisiin. Henkilöstö tulee ottaa mukaan kehittämään omia työolojaan. Coxan, Tays Sydänsairaalan ja Fimlabin toiminta tulee ehdottomasti säilyttää julkisesti omistettuina osakeyhtiöinä, jotka tuottavat korkeatasoisia palveluja Pirkanmaan hyvinvointialueen lisäksi myös muualle Suomeen.Yliopistosairaalan osana ylläpidetään ja kehitetään myös Tays Valkeakosken ja Tays Sastamalan toimintaa.
Asiakasmaksut eivät saa nousta.Tämä on tärkeää, koska maksut saattavat estää hoitoon hakeutumisen ja siten hoidon saamisen. Mielestäni Pirkanmaalla tulisi ottaa käyttöön perhelääkärijärjestelmä.
Myös elintärkeää lääkärihelikopteritoimintaa tulee lisätä.
Pelastustoimen henkilöstöresurssit, ensihoito ja toiminta tulee turvata Pirkanmaan hyvinvointialueella !
Nyt on muutoksen aika!
Kokemusta ja asiantuntemusta Pirkanmaan aluevaltuustoon:
Olen herastuomari,Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan maakuntavaltuutettu. Tällä hetkellä toimin Kaupunginhallituksessa ja kaupungin omistajaohjauksesta vastaavassa Konsernijaostossa. Olen erittäin sitoutunut valtuustotyöskentelyyn. Minulla ei ole yhtään poissaoloa valtuustosta. Olen ajanut koko valtuustourani sosiaali- ja terveysasioita ja tehnyt useita valtuustoaloitteita ja esityksiä. Juuri nyt aloittaa kaupungin organisaatiossa Mielenterveys- ja päihdeneuvosto valtuustoaloitteeni pohjalta. Olen toiminut melkein kaikissa lautakunnissa valtuustourani aikana. Viime kaudella olin myös kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja. Olen erityisesti keskittynyt sosiaali- ja terveysasioihin, ikäihmisten, omaishoitajien ja kotihoidon asioihin, vammaisten oikeuksiin sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Koulukiusaamisen ehkäisy on minulle tärkeää. Olen ollut monissa järjestöissä ja yhdistyksissä puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Minulla on pitkä kokemus sotealan luottamushenkilönä sekä sotepuolen järjestöistä ja yhdistyksistä. Olen työskennellyt hoitajana mm. Hatanpään geriatrisella osastolla.
Olen Pirkanmaan Omaishoitajat ry:n (Pioni ry.) perustaja ja puheenjohtaja kahdella eri kaudella. Olen toiminut useita vuosia Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnassa ja sen yksilöjaoston puheenjohtajana, Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa sekä Hoitoeettisessä neuvottelukunnassa ( jossa toimin edelleen ), Tampereen kaupungin Vammaisneuvoston vpj:na, Pirkanmaan sosiaalipalveluiden kuntayhtymän hallituksessa ja Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin laboratorio- ja apteekkiliikelaitoksen johtokunnassa. Päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy, nopea hoitoon pääsy matalalla kynnyksellä ja omaisten huomioiminen on minulle myös tärkeää. Olin 8 vuotta Mielenterveysyhdistys Taimin puheenjohtaja. Olen toiminut myös Mielenterveyden Keskusliiton valtuuston 1.vpj:na ja Kumppanuustalo Arttelin hallituksessa. Yhteistyö Pirkanmaan FinFamin eli mielenterveyskuntoutujien omaisten ja omaishoitajien järjestön kanssa on ollut hedelmällistä. Olen Tampereen Seudun Vertaiskeskus ry:n hallituksessa. Vertaiskeskuksen toiminnassa on mukana mm. Mieli Maasta ry, Pirkanmaan Uniyhdistys ry, Sella ry, Suomen Kipu ry, Tampereen Seudun Aivovammayhdistys ry, Tampereen Sydänyhdistys ry ja Tampereen Seudun yksin- ja yhteishuoltajat ry.
Vaaliteemojani:
1. Jokaisella pirkanmaalaisella asuinpaikkaan, ikään, sukupuoleen ja sosioekonomiseen asemaan katsomatta on yhdenvertainen oikeus laadukkaisiin lähipalveluihin ja nopeaan hoitoon pääsyyn
Tarvitsemme hoitotakuun, riittävät ja laadukkaat palvelut ja kattavan palveluverkon. Perusterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon tulee päästä 7 päivässä hoidontarpeen arvioinnista. Hoidon tarve tulee arvioida samana päivänä, myös mielenterveyden haasteiden kanssa hoitoon tulee päästä viikossa. Suunterveydenhoidon tarpeen arviointi tulee tehdä samana päivänä yhteydenotosta; kiireettömän hoidon hoitotakuu lyhenee puolesta vuodesta 3 kuukauteen. Riittävä määrä koulutettuja hoitajia on edellytys hyvälle hoidolle.
2. Henkilöstön hyvinvointiin, työolosuhteisiin, työssäjaksamiseen ja palkan tasoon panostetaan ja ne turvataan. Palkan tulee vastata työn raskautta ja vaativuutta
Palvelut ja hoitolupaus edellyttävät osaavaa, hyvinvoivaa ja riittävää henkilökuntaa. Työntekijöillä on oltava myös mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoaan. Johtamisen parantamiseen ja esimiestyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työhyvinvointi ja jaksaminen on priorisoitava. Henkilöstömitoitusten toteuttamiseen tarvitaan riittävät resurssit ja valvonta. Koulutuksen ja opiskelupaikkojen riittävästä määrästä on huolehdittava alueellisella yhteistyöllä. Hoitohenkilökunnan palkkoja tulee nostaa vastaamaan työn raskautta ja vaativuutta. Muutosvaiheen kustannukset ja palkkojen harmonisointi on huomioitava hyvinvointialueiden rahoituksessa. Henkilöstön edustajat on otettava mukaan toiminnan suunnitteluun. Pelastustoimen henkilöstön asema ja toiminta on turvattava.
3. Ikäihmisten sekä lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin panostetaan. Erityispalvelut on turvattava jokaiselle vammaiselle
Ikäihmisten lähipalvelut tulee olla oikea-aikaiset ja riittävät. Kotihoitoon tulee panostaa ja kotiin antaa riittävät palvelut. Kotihoidon henkilöstön työssäjaksamista tulee tukea ja palkkausta nostaa. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulee päästä matalalla kynnyksellä. Järjestöjen ja kolmannen sektorin toimintaedellytykset tulee turvata. Yhteistyötä ennaltaehkäisevien palvelujen parantamiseksi tulee tehdä. Lasten ja nuorten pahoinvointia ja syrjäytymisriskiä on ennaltaehkäistävä. Lastensuojelun toimintaedellytykset ja resurssit tulee turvata. Omaishoidon ja omaishoitajien tärkeän työn arvostus tulee näkyä monipuolisina palveluina ja omaishoidon tukea tulee nostaa. Erityispalvelut on turvattava jokaiselle vammaiselle. Vammaisten palveluista ja tarpeista tulee huolehtia ja varmistaa esteettömät palvelut.
Olen ehdolla Pirkanmaan aluevaltuustoon, koska haluan olla vaikuttamassa, että jokaisella pirkanmaalaisella ikään, asuinpaikkaan, sukupuoleen ja sosioekonomiseen asemaan katsomatta, on yhdenvertainen oikeus laadukkaisiin lähipalveluihin ja nopeaan hoitoon pääsyyn. Ensihoidon ja pelastustoimen henkilöstöresurssit ja toiminta tulee turvata hyvinvointialueella. Jos tulen valituksi aluevaltuustoon, edustan kaikkia pirkanmaalaisia ja ajan koko Pirkanmaan etua.
MIELENTERVEYS ON HYVINVOINTIMME PERUSTA:
Tampereen kaupunki hyväksyi valtuustoaloitteeni Mielenterveys- ja päihdeneuvoston perustamiseksi kaupunkiin. Olen tästä erittäin innostunut ja kiitollinen valtuutetuille. Neuvosto aloittaa ihan kohta toimintansa.
Seuraavassa muutamia näkökulmia koskien mielenterveyttä erityisesti lasten ja nuorten kannalta:
Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisin terveysongelma. Noin joka neljäs nuori kärsii jostain mielenterveysongelmasta, ja hoitoon hakeutuu vuosi vuodelta enemmän lapsia ja nuoria. Mielenterveysongelmat koskettavat vähintään välillisesti ja läheisten kautta lähes jokaista suomalaista. Kaikista mielenterveyden häiriöistä 75% alkaa ennen 25 ikävuotta. Mielenterveyden häiriöt ovat suurin tekijä nuorten työkyvyttömyyseläkkeisiin. Oikea-aikainen ja tehokas nuorten mielenterveyden hoito ennaltaehkäisee ongelmien pitkittymistä ja tukee yksilön toipumista. Pohja hyvän mielenterveyden rakentamiselle lähtee jo lapsuudesta, ja tämän vuoksi myös varhaiskasvatuksella on suuri rooli ennaltaehkäisevissä toimissa. Mielenterveyden suorat ja välilliset kustannukset ovat noin 6 miljardia euroa vuodessa. Investoinnit mielenterveyden edistämiseen ja hoitoihin ovat vain murto-osa tästä. Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön resurssien lisäys maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Miten ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia ?
1. Varhaiskasvatuksen ja koulujen resursseja täytyy kasvattaa ja ryhmäkokoja pienentää. Riittävät henkilöstöresurssit ja pienet ryhmäkoot varhaiskasvatuksessa ja kouluissa lisäävät sekä lasten että aikuisten psyykkistä ja fyysistä turvallisuutta. Varhaisella puuttumisella voidaan tehokkaimmin estää ongelmien kasvaminen ja kasaantuminen tulevaisuudessa.
2. Oppilas- ja opiskelijahuoltoon on turvattava riittävät palvelut.
3. Sairastuneen lapsen huoltajaa täytyy tukea. Kun lapsi tai nuori sairastuu psyykkisesti, koskettaa sairastuminen koko perhettä ja lähipiiriä. Koska monet psyykkiset sairaudet ovat pitkäkestoisia, usein läheinen uupuu itse. Ruotsin mallin mukaisesti alaikäisten lasten huoltajilla tulee olla oikeus sairauslomaan, kun lapsi sairastuu psyykkisesti. Lisäksi mielenterveysomaisen oikeus omaishoidon tukeen tulee varmistaa.
4. Vanhempien mielenterveystaitoja täytyy vahvistaa. Lapsiperheiden elämään kuuluu usein päällekkäisiä haasteita työelämän ja perheen yhdistämisestä lasten kasvattamiseen, koulujen ja viranomaisten kanssa tehtävään yhteistyöhön ja vanhempien parisuhteeseen. Tukemalla vanhempia ruuhkavuosien keskellä voidaan ehkäistä ongelmien kasaantuminen ja varmistaa lapsille tasaisempi kasvuympäristö. Lisätään vanhempien mielenterveystaitojen koulutusta neuvolassa ja varhaiskasvatuksessa.
5. Jokaiselle nuorelle on taattava ohjattu harrastus. Ohjattu harrastus tukee nuorten itsetuntemuksen kehitystä, auttaa rakentamaan sosiaalisia suhteita ja -taitoja sekä ohjaa asettamaan tavoitteita ja saavuttamaan niitä. Jokaiselle nuorelle on taattava ohjattu harrastus harrastustakuulla, johon sisältyvät ohjaus ja neuvonta harrastusten löytymiseen, saavutettavat harrastuspaikat ja -välineet sekä eri tasoiset harrastusryhmät, jotka madaltavat kynnystä harrastuksen aloittamiseen. Harrastusmahdollisuuksia on parannettava myös avoimia nuorisotiloja lisäämällä.
6. Väestön mielenterveystaitoja tulee kehittää. Mielenterveyttä edistetään vahvistamalla edelleen mielenterveystaitojen opetusta ja opettamista kouluissa, opetushenkilökunnan sekä varhaiskasvatuksen piirissä toimivien henkilöiden keskuudessa. Vahvistetaan myös lasten ja nuorten parissa työskentelevien mielenterveystaitoja.
7. Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn kattavuutta tulee laajentaa. Lasten ja nuorten kokemien ulkonäköpaineiden ja syömishäiriöiden laajuudesta tulee saada valtakunnallista tietoa kouluterveyskyselyn kautta. Aihepiiriä koskevia kysymyksiä tulee lisätä 4-5. luokkalaisten kyselyyn, 8-9. luokkalaisten kyselyyn, sekä toisen asteen opiskelijoille tehtävään kyselyyn, jotta tilannetta voidaan kartoittaa tarpeeksi laajasti.
8. Järjestöjen asema mielenterveyden vahvistajina ja ongelmien ennaltaehkäisijöinä on turvattava. Järjestöjen rooli edistävän, ehkäisevän ja korjaavan työn tekijöinä on yhteiskunnassamme merkittävä. Järjestöjen toimintaedellytykset ja rahoituspohja on kuitenkin varmistettava eikä hoitopolkuja voi rakentaa järjestöjen varaan ilman hyvinvointialueen panostusta.
9. Kiusaamista on ehkäistävä kaikilla koulutusasteilla ja työelämässä. Kiusaaminen on taustalla monien ihmisten mielenterveyden ongelmissa. Kiusaamista on ennalta-ehkäistävä keskittymällä hyvinvoinnin tukemiseen ja hyvän ilmapiirin rakentamiseen yhteisöissä. Samalla voidaan ehkäistä myös häirintää, syrjintää ja vihapuhetta. Kaikkiin kiusaamistapauksiin on suhtauduttava vakavasti. Erityisesti nuorten nettikiusaamiseen on puututtava uusilla menetelmillä ja madaltamalla kynnystä kertoa kiusaamisesta opettajille ja esimiehille myös nimettömästi.
Olen juuri jättänyt uuden valtuustoaloitteen joulukuussa 2021: "Kiusaamisvilkun ja yhteisten toimenpideohjelmien käyttöönotosta sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksesta Tampereen kouluissa koulukiusaamisen ja -väkivallan ehkäisemiseksi".
Toimenpiteitä :
1. Psykoterapiatakuu.
Hyvinvointialueella tulee päästä lyhytpsykoterapiaan mahdollisimman pian tarpeen tunnistamisesta. Nopea ja oikea-aikainen hoito vähentää sairauspoissaoloja ja tukee kuntoutumista. Psykoterapiaa tulee tarjota myös työelämän ulkopuolella oleville, ei vain työelämässä oleville ja opiskelijoille.
2. Palvelupolut on rakennettava entistä sujuvammiksi.
Nuorten mielenterveyden hoito on usein pirstaloitunutta, hidastaen merkittävästi avun saantia. Sujuvat ja integroidut hoitopolut ovat tutkitusti merkittävässä roolissa
mielenterveyspalveluissa ja siksi tulevaisuudessa palveluiden pitää olla saatavilla “yhdeltä luukulta". Päihde- ja mielenterveysongelmat liittyvät usein toisiinsa, mistä syystä päihdeongelmaisille on lähtökohtaisesti tarjottava yhdessä mielenterveys- ja päihdepalveluita.
3. Matalan kynnyksen palveluita täytyy kehittää.
Mielenterveyspalveluiden tulee olla saatavilla siellä, missä lapset ja nuoret viettävät aikaansa. Tämän vuoksi matalan kynnyksen palveluita tulee kehittää mm. perhekeskusten koulu- ja opiskelija terveydenhuollon ja nuorisotoimen yhteyteen. Matalan kynnyksen netti- ja mobiilipohjaisten palveluiden saatavuus on turvattava ja sitä on lisättävä.
4. Uusia interventioita tulee kehittää.
Itsemurhavaarassa olevat lapset ja nuoret tarvitsevat usein apua nopealla aikavälillä. Tällaista apua tarjoaa mielenterveysambulanssi tai vastaavanlainen liikkuva yksikkö, jossa esimerkiksi Tukholman mallin mukaan kahdesta psykiatrisesta erikoissairaanhoitajasta ja ensihoitajasta koostuva tiimi voidaan hälyttää suoraan sairastuneen luo.
5. Hoitojen potilaalle aiheuttamia kustannuksia tulee hillitä.
Monella mielenterveyden häiriön kanssa elävällä ei ole varaa käyttää kaikkia kuntoutumista tukevia mielenterveyspalveluita. Selkeitä toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi on osastohoidon tekeminen maksuttomaksi koko Suomessa. Lisäksi on aloitettava selvitys mahdollisuudesta tarjota maksutonta kuntoutuspsykoterapiaa alle 29-vuotiaille nuorille. Lääkehoito on voitava aloittaa välittömästi lääkärin vastaanotolta saatavalla ensimmäisellä lääke-erällä.
6. Lastensuojelun asiakkaiden oikeus hoitoon on turvattava. Lastensuojelun piirissä olevilla lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus mielenterveys- ja päihdehoitoon. Pelkillä lastensuojelullisilla toimenpiteillä ei kokonaisvaltainen kuntoutuminen ole mahdollista.
Hoitovaje:
Suomessa on suuri mielenterveyspalveluiden hoitovaje ja suuria alueellisia eroja palveluiden saatavuudessa. Mielenterveysongelman hoito toteutetaan monesti avohoidon palveluina sairastuneen kotona ja usein sairastuneen läheinen vastaa avohuollon toteutumisesta. Sote-uudistuksen nyt toteutuessa on panostettava mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuteen sekä kavennettava koronavirusepidemian aikana syntynyttä hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa. Omaisten hoitovastuun lisääntyminen täytyy saada ehkäistyä riittävien ja laadukkaiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden avulla. Ratkaisu hoitovajeeseen on määrärahojen ja resurssien lisääminen. Määrärahat tulee olla riittävät, jotta saadaan osaavaa, ammattitaitoista henkilökuntaa ( psykiatreja, muita lääkäreitä ja hoitajia). Tämä on erittäin tärkeää. Myös hoitohenkilökunnan palkkauksen ja työolosuhteiden tulee olla sellaiset, että saadaan rekrytoitua osaavaa henkilökuntaa. Ennaltaehkäiseviin palveluihin tulee satsata voimakkaasti. Näin ehkäistään mielenterveysongelmien pahenemista tai ne saadaan jopa kokonaan ehkäistyä oikea-aikaisella ja varhaisella tuella.
Olen jättänyt toukokuussa 2021 valtuustoaloitteen mm. työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten aseman parantamiseksi.
Mielenterveys- ja päihdeomaisten tilanteen parantaminen sekä lapsiomaisten tunnistaminen:
Sairastuneen lapsen/ nuoren huoltajaa täytyy tukea. Kun lapsi tai nuori sairastuu psyykkisesti, koskettaa sairastuminen koko perhettä ja lähipiiriä. Koska monet psyykkiset sairaudet ovat pitkäkestoisia, usein läheinen uupuu myös itse. Ruotsin mallin mukaisesti alaikäisten lasten huoltajilla tulee olla oikeus sairauslomaan, kun lapsi sairastuu psyykkisesti. Lisäksi mielenterveysomaisen oikeus omaishoidon tukeen tulee varmistaa. Psyykkisesti sairastuneen hoidon onnistumisen ja mielenterveysomaisten jaksamisen kannalta on tärkeää, että läheiset saavat riittävästi tietoa sairaudesta ja hoidosta ja tukea itselleen. Omaisten tulee olla mukana kehittämässä mielenterveys- ja päihdepalveluita. Omaisten avun ja tuen tarve tulee tunnistaa ja riittävää tukea tulee tarjota. Tarjolla pitää olla riittävästi tukipalveluita myös omaisille ja läheisille. Myös omaisten jaksaminen ja tuen tarpeet tulee kartoittaa mielenterveysongelmista kärsivien hoidon lisäksi. Psyykkisesti sairastuneen läheiset käyttävät usein huomattavan määrän aikaa sairastuneen hoiva- ja hoitotehtäviin. Moni heistä huolehtii sairastuneesta ilman virallista omaishoitajan statusta. Esimerkiksi Suomessa vain noin 3% omaishoidon tuen saajista on mielenterveysomaisia. Omaishoidontuki tuo omaisille tunnustusta, helpotusta taloudelliseen ahdinkoon sekä lakisääteisiä vapaapäiviä. Omaisten tulee saada myös omaishoidon tukea. Lähes joka toinen mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse. Vertaistukitoimintaa ja vertaistukea tulee lisätä. Järjestöjen merkitys, tulee huomioida myös päättäjien taholta. Jokaiselle psyykkisesti sairastuneelle pitää taata hoitokontakti, jossa omainen tulee kuulluksi ja koko perhe huomioiduksi. Omaiset tulee huomioida, heitä tulee kuulla ja ottaa heti mukaan alusta alkaen sairastuneen hoitosuunnitelmaa laadittaessa.
Lapsiomaiset tulee tunnistaa, tunnustaa ja heitä tulee tukea. Lapsiomaiset kokevat usein yksinäisyyttä, huolta, pelkoa ja häpeää. Avun saamisen ongelmana on usein palveluiden pirstaleisuus. Oikeus laadukkaisiin, helposti saavutettaviin ja perheen jaksamista tukemiin palveluihin tulee turvata. Varhaiskasvatuksen, koulun, neuvolan ja sosiaalitoimen yhteys sekä ennaltaehkäisevät kotiin tuotavat palvelut ovat keskeisessä asemassa. Haluan päättäjänä panostaa näihin palveluihin ja myös tätä kautta auttaa lapsiomaisten tilannetta. Lapsuuden kuormittavat elinolosuhteet ovat merkittävä riskitekijä lasten ja nuorten syrjäytymiskehitykselle. Yhä useampi nuori Suomessa jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Tutkimuksen mukaan erityisesti vanhempien mielenterveyshäiriöt olivat yhteydessä lapsen ja nuoren työkyvyttömyyteen. Sote-uudistuksen yhteydessä tulee huomioida ennaltaehkäisevän työn merkitys ja velvoittaa vastuutaho sen toteutukselle. Päiväkoteihin ja kouluihin tarvitaan lisää varhaisen puuttumisen ja psykososiaalisen tuen resursseja. Perheiden peruspalveluihin tulee panostaa: perhelääkärijärjestelmä tulee ottaa käyttöön. Perhetyötä, kotiapua ja muita lapsiperheiden palveluja tulee lisätä. Perheiden tulee saada apua yhden luukun periaatteella. Perheiden työelämän ja työajan joustoja tulee kehittää. Yhteiskunnan tulee varmistaa, että lapsi ei joudu kantamaan vastuuta perheen arjesta tai vanhemman sairauden hoidosta.
Järjestöjen toimintaedellytykset:
Järjestöjen asema tärkeinä mielenterveyden vahvistajina ja ongelmien ennaltaehkäisijöinä on turvattava hyvinvointialueilla. Järjestöjen rooli edistävän, ehkäisevän ja korjaavan työn tekijöinä on yhteiskunnassamme merkittävä. Järjestöjen toimintaedellytykset ja rahoituspohja on kuitenkin varmistettava eikä hoitopolkuja voi rakentaa järjestöjen varaan ilman hyvinvointialueen panostusta ja apua. Järjestöjen toimintaedellytykset tulee turvata tarjoamalla mm. tiloja toimintaan, tekemällä yhteistyötä kaupungin kanssa sekä myöntämällä riittävät toiminta-avustukset / kumppanuusavustukset järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kumppanuus, erilaiset asukasraadit sekä neuvostot ovat tärkeitä yhteistyömuotoja. Valtuutettu voi tehdä paljon omalla hyvinvointialueellaan näiden tärkeiden asioiden edistämiseksi.
Muista äänestää aluevaaleissa!
Ennakkoäänestysaika kotimaassa 12.-18.1.2022
Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022
