Valtuustoaloitteita

Valtuustoaloite: Kohdennettua apua ja tukea tamperelaisten arkeen inflaatiosta ja hintojen noususta eniten kärsivien auttamiseksi toimenpidepaketin avulla

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on heikentänyt koko maailmantaloutta vakavasti. Suomalaisten arjessa sota näkyy nyt erityisesti kohonneiden hintojen muodossa. Hintojen nousu iski ensin polttoaineisiin ja sähköön. Myös elintarvikkeet ovat kallistuneet rajusti ja nousu jatkuu yhä. Erityisen tiukoille ovat joutuneet pienituloiset, lapsiperheet, yksinhuoltajat, yksinasuvat, opiskelijat ja ikäihmiset. Paljon on jo tehty tilanteen helpottamiseksi, mm. jakeluvelvoitteen keventämisen ja raakaöljyn hinnan alenemisen myötä on korkeimmista bensan ja dieselin hinnoista tultu alas yli 0,5 euroa. Työmatkavähennystä on nostettu ja sosiaalietuuksien indeksitarkistuksia aikaistettu. Tehokkaita lisätoimia kuitenkin tarvitaan niin valtion kuin kunnankin taholta nopeasti. Monella on tällä hetkellä suuri huoli oman perheen pärjäämisestä. Yksin asuvia on Suomessa yli miljoona ja yksin taloudesta vastaavien toimeentulovaikeudet korostuvat. Monet kysymykset mietityttävät. Miten selvitä tulevan talven sähkölaskuista, kun laskun loppusumma uhkaa moninkertaistua? Riittääkö rahaa enää laskuihin, ruokaan, asumiskustannuksiin, lääkkeisiin ja vaatteisiin? Sähkön hinnan raju nousu ja kohonneet asumiskustannukset voivat johtaa asunnottomuuden merkittävään lisääntymiseen.

Tampereen kaupunki otti köyhyysohjelman käyttöön valtuustoaloitteeni pohjalta vuosia sitten. Tampereen pormestariohjelmassa hyväksyttiin valtuustokaudella 2017-2021 edellisellä valtuustokaudella tehdyn köyhyysohjelman uudistaminen. Köyhyysohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.2.2019. Köyhyysohjelmaan kirjattiin kaikkiaan 17 toimenpide-ehdotusta köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi Tampereella eri ikäryhmiä, lapsia ja lapsiperheitä, nuoria, työikäisiä sekä ikäihmisiä koskien. Toimenpide-ehdotuksista työryhmän arvion mukaan 7 toteutui, 7 toteutui osittain ja 3 ei toteutunut. Tampereella pienituloisten osuus on korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Korona-pandemia on vaikuttanut Tampereella avun tarvitsijoiden määrään, joka on kasvanut; esimerkiksi ruoka-apua ovat hakeneet aiempaa useammat. Tampereen kaupungin köyhyysohjelman 2018 - 2021 raportti merkittiin tiedoksi kaupunginhallituksen kokouksessa 7.6.2021. Aamulehti uutisoi kesällä 2022, että Tampereen ruoka-avun kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti ruoan hinnan nousun ja Ukrainan sodan takia. Ennen korona-aikaa ruokakasseja jaettiin noin 7 500 kpl kuukaudessa. Nyt määrä on noussut liki 13 000 avustukseen kuukaudessa ja ruokajonot ovat pidentyneet merkittävästi. Nyt tarvitaan tilanteeseen nopeasti apua myös Tampereen kaupungin taholta.

Esitän, että Tampereen kaupunki selvittää ja ottaa käyttöön nopealla aikataululla kustannustehokkaan toimenpidepaketin ahtaimmalle joutuneiden tamperelaisten auttamiseksi. Toimenpiteiden suunnitteluun tulee ottaa mukaan ja se tulee tehdä yhteistyössä kaupungin köyhyystyöryhmän, asukasraatien, järjestöjen, Pirkanmaan hyvinvointialueen ja seurakunnan kanssa. Tampereen tulee myös panostaa Aktiivipassiin ja Kaikukorttiin yhtenä tukimuotona. Tampereella on Kaikukortti kokeilussa 31.12.2022 saakka.

 

Tampereella 29.8.2022

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Valtuustoaloite Tiedekeskuksen perustamiseksi Tampereelle

 

Jätin 2.5.2001 ja 20.6.2007 valtuustoaloitteet tiedekeskuksen perustamiseksi Tampereelle. Tuolloin ei katsottu tarpeelliseksi ryhtyä tutkimaan mahdollisuutta tiedekeskuksen perustamiseksi. Aikaa on kulunut ensimmäisestä aloitteestani yli 21 vuotta. Tampere on vuodesta toiseen sijoittunut Suomen imagotutkimusten kärkeen, myös matkailijamäärät ovat vuosi vuodelta nousseet, poikkeuksena koronan aiheuttama notkahdus, joka kosketti kaikkia muitakin Suomen kaupunkeja. Yhtenä Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista Tampere voisi laajentaa matkailutarjontaa perustamalla tiedekeskuksen. Tiedekeskus palvelisi erityisesti myös tamperelaisia tuoden koko Pirkanmaan alueelle vetovoimaa. Tiedekeskus sopisi erityisen hyvin Särkänniemen alueen yhteyteen. Vuonna 2007 jätin aloitteen myös Särkänniemen alueen kehittämiseksi.

Suomen tiedekeskusyhdistys ry. on vuonna 2020 perustettu suomalainen tiedekeskusverkosto. Se kokoaa yhteen kymmenen tiedekeskusta ja -museota ympäri Suomea. Sen päätehtäviä on edistää tiedekeskusten yhteiskunnallista vaikuttavuutta verkostoyhteistyöllä sekä vahvistaa kansallista tiedepääomaa ja yhdenvertaisuutta uusien lähestymistapojen avulla. Yhdistys on osa FINSCI-tutkimuskonsortiota, joka keskittyy tiedepääoman tutkimiseen ja sen kasvattamiseen.

Tällä hetkellä yhdistyksellä on 10 varsinaista jäsentä: Arktikum ja Tiedekeskus Pilke Rovaniemellä, Tiedekeskus Tietomaa Oulussa, Tiedekeskus Heureka Vantaalla, Tekniikan museo Helsingissä, Suomen luontokeskus Haltia Espoossa, Suomen Metsämuseo Lusto Punkaharjulla, Joensuun Tiedeseura ry ja Sodan ja rauhan keskus Muisti Mikkelissä. Lisäksi Turun yliopiston Tiedekeskus ja Avaruuskeskus Väisälä.

Tunnetuin on tiedekeskus Heureka Vantaalla. Se on monipuolinen elämyskokonaisuus, joka tarjoaa vuorovaikutteisia näyttelyitä, planetaarioelokuvia, tiedeohjelmia ja tapahtumia ympäri vuoden. Heurekassa käy noin 300 000 tieteestä kiinnostunutta vuosittain ja se kuuluu Suomen suosituimpiin vapaa-ajankeskuksiin. Heureka palvelee perheiden lisäksi myös koululuokkia, oppilaitoksia ja varhaiskasvatusryhmiä. Heurekan toimintoihin kuuluvat vaihtuvat näyttelyt, planetaario, Tiedepuisto Galilei, tiedeleirit ja -kerhot, kokoustiloja, tiedekauppa ja tiederavintola. Heureka osallistuu myös kansainväliseen yhteistyöhön. Heurekaan perustettiin keväällä 2021 Euroopan avaruusjärjestö ESA:n rahoittaman European Space Education Resource Office -verkoston Suomen yhteyspiste ESERO Finland (www.esero.fi). Lisäksi Heureka on mukana sekä kansallisissa että kansainvälisissä oppimista, opettamista ja opettajuutta kehittävissä hankkeissa.

 

Heurekassa järjestetään myös vuosittain keskimäärin 12 tapahtumaa, 2–3 opettajailtaa ja luentoja. Perhekävijöille ja koululaisille suunnatuissa tapahtumissa on kokeellista ohjelmaa ja tekemistä: rakentelutyöpajoja, ohjattuja laboratorio- ja työpajaohjelmia, tiedeteatteri- ja Tiedettä pallolla -esityksiä, tietokilpailuja, kumppaneiden kokeilu- ja tutustumispisteitä sekä asiantuntijakohtaamisia. Heurekan toiminnalliset oppimisohjelmat yhdistävät

eri tieteitä ja teknologiaa monialaisesti ja innostavasti. Ne syventävät tiedeoppimista sekä kannustavat lapsia ja nuoria STEM-aloille (Science, Technology, Engineering

and Mathematics). Oppimisohjelmat rakentavat osaamista sekä kehittävät tutkimus- ja työelämätaitoja, luovaa ongelmaratkaisukykyä ja vastuullisuutta.

 

Heurekan toiminnasta vastaa Tiedekeskussäätiö. Tiedekeskussäätiön 10 taustayhteisöä ovat                         

  • Aalto-yliopisto

  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK

  • Helsingin yliopisto

  • Opetusalan ammattijärjestö OAJ

  • Opetus- ja kulttuuriministeriö

  • Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK

  • Tieteellisten seurain valtuuskunta

  • Työ- ja elinkeinoministeriö

  • Valtiovarainministeriö

  • Vantaan kaupunki

 

Ne osallistuvat aktiivisesti Heurekan toimintaan sitä tukien ja kehittäen.

Särkänniemeen ollaan suunnittelemassa suurta elämysaluetta. Särkänniemen alueen kehittämisellä halutaan vahvistaa läntisen keskustan vetovoimaa ja kasvattaa ihmisvirtoja. Aluetta kehittämällä halutaan lisätä myös Tampereen houkuttelevuutta. Alueelle kehitetään muun muassa teemoitettu hotelli ja kylpylä-vesipuisto, ravintola- ja tapahtumakatu, digitaalisiin elementteihin perustuva sisäkohde aikuisille sekä Ylen kanssa kehitetyn konseptin mukainen Mediamaailma.

Särkänniemen huvipuiston,​ Mustalahden,​ Kortelahden,​ Onkiniemen ja Santalahden rantapuiston muodostama kehitysalue on merkittävä kaupunkikulttuurin,​ tapahtumien ja matkailun kokonaisuus. Alueen kehittäminen vetovoimaiseksi elämyskokonaisuudeksi tukee sekä tapahtumaelinkeinojen toimialaa ja lisää Tampereen työllisyyttä. Tärkeää on, että myös alueen ympärivuotinen käyttö kasvaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden keskuudessa. Tavoitteena on toteuttaa kehittämishanke vuoteen 2028 mennessä.

Tiedekeskus sopisi erittäin hyvin uuteen Särkänniemen elämysalueeseen ja täydentäisi hienosti monipuolista elämystarjontaa omalta osaltaan. Olen vuosien aikana eri yhteyksissä useasti tuonut esiin tiedekeskuksen tarpeellisuuden kaupunkiimme. Se olisi myös uusi vetovoimatekijä Tampereelle ja erityisesti Särkänniemen elämysalueelle.

Esitän, että Tampereen kaupunki yhteistyössä Särkänniemen ja mahdollisesti muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistää neuvottelut ja suunnitelmat tiedekeskuksen perustamiseksi Särkänniemen uuteen elämysalueeseen. Tiedekeskus Heurekan kokonaisuus, sisältö ja toiminta toimisi erinomaisena esikuvana Tampereen tiedekeskukselle.

Tampereella 19.9.2022

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)



Valtuustoaloite kiusaamisvilkun ja yhteisten toimenpideohjelmien käyttöönotosta sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksesta Tampereen kouluissa koulukiusaamisen ja -väkivallan ehkäisemiseksi

Jätin valtuustoaloitteen 20.5.2019 koulukiusaamisen kitkemiseksi toimenpideohjelman avulla sekä koulurauha – asiamiehen nimittämiseksi. Lisäksi jätin valtuustoaloitteen 14.12.2020 uusista toimenpiteistä, käytännöistä ja kiusaamisvilkusta koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Koulukiusaaminen on vakava ongelma kouluissa, se voi olla psyykkistä, fyysistä tai molempia. Koulukiusaaminen vaikuttaa aina sen kohteeseen haitallisesti: psyykkinen ja fyysinen pahoinvointi, pelkotilat, oppimistulosten laskeminen, itsetunnon heikkeneminen, yksinäisyys ja eristäytyminen eivät ole harvinaisia kiusaamisen kohteeksi joutuvalle. Pahimmassa tapauksessa traumaattiset kokemukset ja kiusatuksi tulemisen muistot seuraavat läpi elämän aiheuttaen paljon tuskaa ja surua aikuisenakin. Useiden tutkimustulosten mukaan koulukiusatut sairastuvat vielä aikuisinakin jopa kolme kertaa todennäköisemmin mielenterveysongelmiin kuin muut. Pahimmillaan kiusaaminen johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin ja jopa itsemurhiin. Valitettavasti monet vaikenevat, vaikka vieressä kiusataan, eivätkä puutu fyysiseen tai henkiseen kiusaamiseen. Taustalla saattaa olla pelko joutua itse silmätikuksi. Kiusatun on saatava tukea ja apua, välittömästi. Kiusaamiseen tulee puuttua välittömästi ja jos mitkään muut käytettävissä olevat keinot eivät auta, tulee kiusaajan/kiusaajien vaihtaa koulua, ei kiusatun.

Joissakin Suomen kaupungeissa on esitetty koulurauha-asiamiehen nimittämistä. Asiamies olisi puolueeton taho, joka selvittäisi koulujen kiusaamistapauksia. Asiamies palvelisi koko kaupungin koululaitosta. Koulurauha-asiamies olisi koko sivistystoimen yhteinen, eikä hän olisi sidoksissa yksittäiseen kouluun tai oppilaitokseen ja niiden henkilökuntaan. Hänelle annettaisiin valtuudet ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kiusaamistapausten johdosta ja hän voisi saattaa vakavat tapaukset ao. lautakunnan tai muiden tarvittavien viranomaisten tietoon toimenpiteitä varten. Koulurauha-asiamiehen tulisi antaa vuosittain Tampereen kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle selonteko ja raportti koulurauhan tilasta ja kehityksestä sekä tarvittavista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä ja keinoista kaupungin koululaitoksessa. Valitettavasti Tampereen kaupunki ei ole vielä tarttunut esitykseeni koulurauha-asiamiehestä.

Kaikkien velvollisuus on huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori saa käydä koulua joutumatta kiusatuksi. Koulun henkilökunnalla, vanhemmilla, vanhempainyhdistyksellä sekä muilla koululaisilla on suuri vaikutus siihen, saadaanko nollatoleranssi koulukiusaamiseen. On välttämätöntä, että kaikkeen koulukiusaamiseen on kaikissa kouluissa nollatoleranssi. Tampereen kaupungin ja koulujen vastuulla on puuttua koulukiusaamiseen nykyistä tehokkaammin ja ottaa yhteiset toimenpideohjelmat käyttöön kaikissa kouluissa koulukiusaamisen kitkemiseksi. Esitin valtuustoaloitteessani, että toimenpideohjelmaan kannattaa ottaa niin kansallisia kuin kansainvälisiäkin malleja ja suosituksia, joita hyödyntämällä koulukiusaaminen saadaan kitkettyä. On myös tärkeää, että lisätään enemmän opettajien koulutusta kiusaamisen vastaisen työn vahvistamiseksi ja että kiusaamisen ehkäisyn keinot tulisivat pakolliseksi opettajien koulutuksen osaksi.

 

Kouluissa tulee myös ottaa uudeksi oppiaineeksi tunne- ja vuorovaikutustaidot. Asiasta tehty kansalaisaloite on kerännyt jo tuhansia kannattajia. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus vähensi kiusaamista koulussa selvästi, huomattiin helsinkiläiskoulussa. Kahden vuoden pilotti Laakavuoren koulussa tuotti erinomaisia tuloksia. Yhdessä viihtyminen kasvoi, keskittyminen tunneilla parani merkittävästi, rasismi ja kiusaaminen vähenivät ja lapset oppivat säätelemään tunteitaan. Kiusaaminen on viime vuosien aikana saanut uusia muotoja eikä rajoitu enää pelkästään kouluaikana tai koulumatkoilla tapahtuvaksi. Monet kiusaamistapaukset tapahtuvat erilaisissa sosiaalisen median ryhmissä ja palveluissa. Kiusaamisen kohde saatetaan sulkea ryhmän ulkopuolelle tai kiusatusta saatetaan levittää esimerkiksi muokattuja videoita tai muuta vastaavaa materiaalia. Tällaiset materiaalit jäävät vuosiksi nettimaailmaan ja aiheuttavat kärsimystä niiden uhreille ja omaisille. Kouluväkivalta voi pahimmillaan johtaa vakavaan fyysiseen pahoinpitelyyn. 15.9.2020 Vantaan Kytöpuiston koulun pihalla tapahtui vakava väkivaltatilanne. Joukko kuudesluokkalaisia oppilaita kävi 11-vuotiaan pojan kimppuun koulun välitunnilla. Poika menetti tajuntansa väkivallan seurauksena. Tilannetta pahensi se, että yksi oppilaista kuvasi pahoinpitelyn ja jakoi videon sosiaalisessa mediassa. Koko Suomea järkyttänyt Koskelan teinisurma tapahtui Helsingin Koskelassa 4.12.2020. Henkirikoksen uhri oli 16-vuotias poika. Poliisi epäili tekijöiksi kolmea samanikäistä poikaa. Tuomiot annettiin 3.9.2021 Helsingin käräjäoikeudessa. Syytetyt tuomittiin 8 -10 vuoden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Tuomio on lainvoimainen.

Koulurauhan turvaamiseksi ja koulukiusaamisen ehkäisemiseksi tarvitaan nyt uusia tehokkaita keinoja. YLE uutisoi 30.1.2020 keinoista, miten koulukiusaaminen saadaan kuriin. Uutisessa kerrottiin mm. kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkusta, joka on yrittänyt parantaa kiusattujen tilannetta jo kymmenen vuoden ajan. Järjestöjen ohella myös kuntatasolla yritetään suitsia kiusaamista. Helsingissä kasvatus- ja koulutuslautakunta on laatinut kiusaamisen vastaisen ohjelman. Myös Helsingin kaupunginvaltuusto vaati strategiaohjelmassaan kaupunkia luomaan kunnianhimoisen kiusaamisen vastaisen ohjelman.

Uuden kiusaamisen vastaisen KVO13-toimenpideohjelman tavoitteena on, että koko koulu sitoutuu siihen ja ohjelmaa toteutetaan systemaattisesti. Ohjelmaa on alettu toteuttaa helsinkiläiskouluissa.

KVO13-ohjelma koostuu 13 toimenpiteestä, joilla kiusaaminen yritetään kitkeä kouluista:

1. Hyvinvoinnin mittarit. Joka toinen vuosi tehtävien valtakunnallisten kouluterveyskyselyjen ohelle kouluissa otetaan käyttöön hyvinvointiprofiilit, joilla saadaan jatkuvasti uutta tietoa oppilaiden hyvinvoinnista

2. Sosiaalisia- ja tunnetaitoja sekä kiusaamistilanteiden käsittelyä kehittävät ohjelmat

3. Ryhmien, luokkien ja yhteisöjen yhdessä sopimat säännöt

4. Jatkuva ryhmäyttäminen ja sosiaalisen kiinnittymisen edistäminen

5. Hyvinvoinnin starttitapaamiset yläkouluun ja toiselle asteelle siirryttäessä koulun henkilökunnan kanssa, joissa tutustumisen lisäksi pohditaan, mistä asioista hyvä mielenterveys koostuu

6. Sähköiset palautekanavat: Sähköiseen viestintäjärjestelmään Wilmaan lomake, jonka kautta oppilas tai vanhemmat voivat ilmoittaa, kun he kokevat lapsen joutuneen kiusatuksi tai muun asiattoman suhtautumisen kohteeksi

7. Kiusaamisen selvittämisen kirjaaminen

8. Kiusaamisen vastaisten toimien vastuuhenkilöt

9. Restoratiiviset (osallistuva konfliktinratkaisu) lähestymistavat

10. Nimikkoaikuinen paljon kiusatuksi tulleelle

11. Kiusaaminen on rikos. Aseman lasten K-0-toiminta kaikkia kouluja kattavaksi

12. Tukioppilastoiminnan kehittäminen

13. Vertaistukitoiminta

Ohjelma esiteltiin kouluille, oppilaitoksille ja varhaiskasvatukseen. Lisäksi helsinkiläisten peruskoulujen on panostettava erityisesti näihin:

  • Jokaisen koulun on mietittävä, miten ne kehittävät oppilaiden sosiaalisia- ja tunnetaitoja ja käyttävät siihen luotuja apukeinoja systemaattisesti niin, että koko henkilökunta on mukana.

  • Opettajan ja oppilaiden on luotava yhdessä jokaiseen luokkaan yhteiset pelisäännöt kiusaamisen estämiseksi.

  • Jatkuvalla ryhmäyttämisellä pyritään siihen, ettei kukaan olisi enää jatkossa yksin. Ryhmäyttämistä on siis tehtävä ympäri lukuvuotta, eikä ainoastaan lukukauden alkaessa, kuten yleensä on tapana.

  • Paljon kiusatuksi tulleelle oppilaalle valitaan tukiaikuinen eli yksi sellainen koulun aikuinen, joka kysyy säännöllisesti mitä kuuluu, miten kiusatulla menee ja onko oppilaan tilanteeseen tapahtunut muutosta. Tukiaikuisen valinnassa ovat mielellään mukana oppilas ja hänen perheensä.
     

YLE:n uutisen mukaan kouluilla voi olla myös omia konfliktitilanteisiin puuttumisen keinoja ja toimintamalleja, esim. käytäntö nimeltä "korjaamokeskustelut". Korjaamokeskustelussa pyritään keskustelun ja seurannan avulla sitouttamaan sääntöjä rikkonut oppilas miettimään omaa toimintaansa. Keskustelussa käydään läpi väärä toiminta, mietitään, miten jatkossa pitäisi toimia ja asetetaan tavoitteet. Muutaman viikon seurannan jälkeen asiasta keskustellaan uudelleen ja katsotaan, onko toimintatapa korjaantunut. Rankasti kiusatuksi tulleelle on tärkeätä tehdä myös turvasuunnitelma kouluun.

Aseman Lapset ry on kehittänyt kiusaamistilanteisiin tehokasta puuttumismallia, johon voidaan turvautua, ulkopuolisena tahona, siinä vaiheessa, kun kaikki koulun keinot on jo käytetty. K-0-toiminnaksi kutsuttu hanke selvittää erityisesti pitkään jatkuneita ja vakavia koulukiusaamistilanteita. K-0-toimintaa on tällä hetkellä Helsingissä, Lohjalla, Järvenpäässä ja Rovaniemellä. Mallia on tarkoitus levittää läpi Suomen. Toiminnassa moniammatillinen tiimi ryhtyy ratkomaan tilannetta, kun kasvatuskeskustelut, jälki-istunnot ja sovittelut on jo käytetty.

YLE uutisoi 3.12.2020, että Törnävän alakoulussa Seinäjoella on opeteltu käyttämään uutta asetta kiusaamista vastaan. Koulun pihalle on pystytetty hälytysvalotolppa. Oppilaat saavat nappia painamalla aikuisen nopeasti paikalle, jos välitunnilla tapahtuu kiusaamista tai jotain pelottavaa. Törnävän alakoulu lähti pilotoimaan uutta keksintöä, koska ideaa pidetään hyvänä ja kehittämisen arvoisena. Kiusaamisvilkku on muunnelma liikenteen välkkyvaloista. Koulun pihalla olevassa valotolpassa on huomiovalokapselisarja. Alimmainen kapseli toimii hätäpainikkeena, joka käynnistää yläosassa olevan huomiokapseleiden led-valojen vilkutuksen. Samalla huomiokapseli lähettää välittömästi välituntivalvojan henkilötunnistimeen hälytyksen ja apu saadaan nopeasti paikalle. Nappia voi painaa itse hätätilanteessa tai toisen puolesta, kun huomaa toista kiusattavan. Oppilaille tehdään selväksi, miten ja missä tilanteissa apua hälytetään. Kiusaamisvilkku voi madaltaa kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta. Uutisen mukaan lasten koulutietä turvaavat älyliikennelaitteet voidaan ottaa käyttöön myös koulun pihalla. Keksintöön liittyy myös ajatus turva-alueesta valotolpan ympärillä. Oppilas voi turva-alueella odottaa apua rauhassa. Syksyllä 2021 Helsingin kaupunginhallitus päätti, että kiusaamisvilkku tulee kokeiluun valittuihin kouluihin Helsingissä. Suuri osa kiusaamistilanteista tapahtuu välitunneilla ja kiusaamisvilkku on yksi käytännön työkalu kiusaamisen torjumiseen ja siitä ilmoittamiseen. Kyse on napista, jota kuka tahansa voi painaa havaitessaan kiusaamista tai joutuessaan sen kohteeksi. Kiusaamista tapahtuu myös esimerkiksi koulumatkoilla, netissä tai luokassa. Helsingin kaupunginhallituksen mukaan kiusaamisvilkun lisäksi on tarpeen toteuttaa laajasti Helsingin kiusaamisen vastaisen ohjelman (KVO13) toimenpiteitä.

Vantaalla noin 19 000 peruskoululaista on saanut käyttöönsä Someturva-palvelun, jolla pyritään kitkemään sosiaalisessa mediassa tai peleissä tapahtuvaa kiusaamista ja häirintää. Someturva on Suomessa kehitetty innovaatio, verkkosovellus, joka hyödyntää tekoälyä. Palvelussa lapsille, nuorille ja aikuisille vastaavat kuitenkin oikeat ihmiset. Someturvassa vantaalaisia oppilaita auttavat someen erikoistuneet juristit, sosiaalipsykologit ja psykologit. He neuvovat esimerkiksi, mitä toimenpiteitä kannattaa tehdä, mikä rikos on mahdollisesti tapahtunut ja mitä somealustoille pitää raportoida. Asiantuntijat pyrkivät varmistamaan, että tilanteesta selvitetään. Avuntarvitsijat voivat pyytää apua palvelusta nimettöminä. Näin halutaan varmistaa, että nuorimmatkin koululaiset uskaltavat pyytää apua. Tampereella on myös otettu käyttöön Someturva-sovellus. Sovellus on 7.–9. luokkien oppilaiden käytössä kaikissa Tampereen kaupungin ylläpitämissä yhtenäiskouluissa. Tampere oli yksi ensimmäisiä kaupunkeja, joka osallistui palvelun pilotointiin keväällä 2020. On hienoa, että Tampere on ottanut käyttöön someturvan. Olisi tärkeää ottaa se käyttöön kaikkien peruskoululaisten, lukioiden ja ammattiopistojen oppilaiden osalta. Huoltajia tulisi informoida someturvan käytöstä. Myös erikielisten olisi hyvä päästä jossain vaiheessa sovelluksen piiriin.

Esitän, että Tampereen kaupunki ottaa käyttöön kiusaamisvilkun aloittamalla pilotin valituissa kouluissa. Kiusaamisvilkun lisäksi on tarpeen ottaa käyttöön kaikissa kouluissa yhteiset kiusaamisen vastaiset toimenpideohjelmat. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetus tulee myös ottaa käyttöön kaikissa Tampereen kouluissa. Someturva- sovellus tulee olla kaikkien oppilaiden käytössä.

Tampereella 20.12.2021

 

 

Aila Dündar-Järvinen

Kaupunginvaltuutettu (sd)

Tampere

Valtuustoaloite mielenterveys – ja päihdeneuvoston perustamiseksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle

Tampereen kaupungissa on toiminut vuosien ajan menestyksekkäästi mm. Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto sekä Maahanmuuttajaneuvosto. Useissa Suomen kaupungeissa ja kunnissa on perustettu mielenterveysneuvostoja. Mielenterveysneuvostoja on perustettu mm. Ylöjärvelle ja Ouluun sekä päihde- ja mielenterveysneuvosto Kemiin.

Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluissa tapahtuneiden muutosten ja Tampereen päihdetilanteesta tehtyjen selvitysten perusteella todettiin alueellinen tarve sekä yhdenmukaistaa toimintaa että saattaa mielenterveys - ja päihdetyön eri toimijat yhteen kehittämään mielenterveys- ja päihdetyötä. Valtuutettu Aila Dündar-Järvisen laatiman valtuustoaloitteen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan siihen antaman vastauksen (24.8.2021, § 104) pohjalta Tampereen kaupunginhallitus päätti (20.9.2021, § 429), että valmistelu mielenterveys-​ ja päihdeneuvoston perustamiseksi vuodeksi 2022 aloitetaan. 31.1.2022 Tampereen kaupunginhallitus asetti mielenterveys- ja päihdeneuvoston toimikaudeksi 1.2. - 31.12.2022 ja valitsi 15 jäsentä neuvostoon. Neuvostoon kuuluu järjestöjen edustajia, kokemusasiantuntijoita, luottamushenkilöitä ja Tampereen kaupungilla palvelussuhteessa olevia kaupungin asiantuntijajäseniä. Lisäksi linjattiin, että vuoden 2022 aikana selvitetään mielenterveys-​ ja päihdeneuvoston toiminnan jatkuminen sekä sijoittuminen hyvinvointialueella tulevan sote- ja pelastustoimen uudistuksen myötä.

Tampereen kaupungin mielenterveys – ja päihdeneuvosto on neuvoa antava toimija,​ jolla ei ole päätöksentekovaltaa.

 

Neuvoston tehtävänä on

  • toimia yhteisenä keskustelufoorumina, jonka toiminta tukee julkisen ja kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdetyön koordinointia, kehittämistä ja mahdollisten yhteisten hankkeiden toteuttamista

  • tukea vuorovaikutuksen syntymistä eri toimijoiden sekä kuntalaisten välillä

  • työskennellä yhteistyössä päihdeasiamiehen ja asiakasraadin kanssa

  • osallistua muiden neuvostojen ja neuvottelukuntien tavoin aktiivisesti kaupungin päätöksentekoon antamalla lausuntoja itseään kiinnostavista kysymyksistä

  • käsitellä muun muassa ajankohtaisia mielenterveys-​ ja päihdeasioita,​ mahdollisia aloitteita,​ nykytilaa ja palveluiden käyttäjien kokemuksia

  • tehdä esityksiä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi

 

Tähänastiset kokemukset neuvoston toiminnasta ovat positiivisia. Neuvosto on aloittanut työnsä rivakasti. Neuvosto on käsitellyt toimintasuunnitelmaa vuodelle 2022, kysely kuntalaisille on valmis ja asukasiltoja on tulossa. Neuvoston puheenjohtaja osallistuu myös kaupungin Yhdenvertaisuussuunnitelman- työryhmään. Neuvoston tavoitteita vuodelle 2022 ovat mm. neuvoston jatkumo hyvinvointialueelle, alueellisen yhteistyön ja yhteistoimijuuden vahvistaminen, asiakkaiden ja kuntalaisten kuuleminen (e-lomake yhteydenottovälineenä, asukasillat), neuvoston toiminnan avoimuus, säännöllinen tiedottaminen ja näkyvyys. Mielenterveys- ja päihdeneuvosto on kuntalain (410/2015) 22§:ssä tarkoitettu osallistumis- ja vaikuttamisväylä palveluita käyttäville ja heidän läheisilleen. Neuvosto on myös rakenteellisen vaikuttamisen väline, joka vaikuttaa aktiivisesti palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen.

Olisi erittäin tärkeää, että mielenterveys- ja päihdeneuvosto toimisi Pirkanmaan hyvinvointialueella. Mielenterveys- ja päihdeneuvosto voisi toimia Pirkanmaan kuntien yhteisenä keskustelufoorumina, jonka toiminta tukee julkisen ja kolmannen sektorin mielenterveys- ja päihdetyön koordinointia, mahdollisten yhteisten hankkeiden toteuttamista sekä vuorovaikutuksen syntymistä mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa eri toimijoiden kesken.

Yhteistyön tavoitteina ja neuvoston tehtävinä voisivat olla esim.

  • mielenterveys- ja päihdetyön ajankohtaisista asioista tiedottaminen

  • edunvalvonta: kannanotot ja tiedotteet

  • päättäjien informoiminen

  • kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa

  • neuvosto voi osallistua myös hyvinvointialueen strategiatyöhön

  • edistää Pirkanmaan mielenterveys – ja päihdetyötä tekevien ja/tai asiakkaita kohtaavien viranhaltijoiden, järjestöjen sekä hyvinvointialueen päätöksentekoon osallistuvien yhteistoimintaa

  • selvittää ja kehittää hyvinvointialueen eri toimijoiden välistä yhteistyötä mielenterveys- ja päihdepalveluiden alueella, seurata niiden alueellista saatavuutta ja tasa-arvoa sekä kehittää palveluita kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman linjausten mukaisesti

  • seurata hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyvien tarpeiden ja palvelujen toteutusta

  • edistää päihteiden käytön ehkäisyyn ja mielenterveyteen liittyvien näkökulmien huomiointia hyvinvointialueen päätöksenteossa

  • tehdä strategisia suunnitelmia, esityksiä ja aloitteita sekä antaa myös lausuntoja, kehittämisehdotuksia ja kannanottoja hyvinvointialueen eri toimijoille päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä asioissa

  • neuvoston tehtävänä on myös koordinoida hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, sekä seurata sen toteutumista. Suunnitelma sisältää hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdetyön kokonaissuunnitelman, joka seuraa kuntalaisten psyykkistä hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää päihdetyötä

  • seurata Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta, laatua, resursseja ja vaikuttavuutta

  • seurata ja omalta osaltaan kehittää hyvinvointialueen sote-yhteistyötä

  • tukea Pirkanmaan hyvinvointialueen jaostojen ja valiokuntien työtä eri tavoin, erityisesti mielenterveys- ja päihdeasioissa

 

Esitän, että Pirkanmaan hyvinvointialueelle perustetaan laaja-alainen mielenterveys – ja päihdeneuvosto, jonka tavoitteet ja tehtävät määritellään esim. edellä mainittuihin tavoitteisiin ja tehtäviin perustuen.

 

Tampereella 12.4.2022

 

Aila Dündar-Järvinen

Pirkanmaan aluevaltuutettu (sd)